Jälkimaterialistinen tulevaisuus
Länsivaltioissa on pitkään korostettu aineellisen omaisuuden merkitystä. 1900-luvulla BKT toimi ensisijaisena hyvinvoinnin mittarina. Jo alkaneella jälkimaterialisella aikakaudella tarkastellaan kuitenkin enenevässä määrin sitä, kuinka tyytyväisiä ja onnellisia me olemme.
Yhdeksi tämän vuosisadan megatrendiksi on esitetty, että materialistisia tapoja ylenkatsotaan ja tavarakeskeistä ajattelua koetaan jopa vanhanaikaiseksi. Aineellisia tavaroista pidetään toki yhä, mutta niille ei anneta yhtä keskeistä sijaa kuin aikaisemmin. Osittain tämänkaltainen kehitys johtuu siitä, että tietynlaista aineellista hyvinvointia pidetään myös itsestäänselvyytenä.
World Values Survey on vuodesta 1981 lähtien tutkinut arvojen kehittymistä ympäri maapalloa. Nykyään lähes 100 maata, joissa asuu yli 90 % maailman väestöstä, osallistuu kyseisen kansainvälisen järjestön kyselytutkimuksiin. Eräänä järjestön löydöksenä on pidetty sitä, että itsensä toteuttamisen arvoja mahdollistetaan entistä laajemmin ja autoritaariset hallinnot tulevat kohtaamaan entistä enemmän painetta poliittisiin uudistuksiin.
Bhutanin valtiossa yhteiskunnalle on valittu yhteinen päämäärä – kansalaisten onnellisuuden kasvattaminen. He ovat luoneet jopa oman mittarinsa ns. bruttokansanonnellisuus (Gross National Happiness). Sitä kehittäen sekä soveltaen Bhutanin kansalaiset ohjaavat päätöksentekoaan.
Suomessa työelämässä arvostetaan enemmän työn ja vapaa-ajan erillään pitämistä, itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia ja työpaikan ilmapiiriä. Tutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijat arvostavat useita muita asioita tulevaisuuden työelämässä enemmän kuin palkkaa.
Miltä tulevaisuuden arvomaailma näyttää? Yhtenäistyvätkö maailman kansalaisten arvot vai eriytyvätkö yhteiskunnat entistä enemmän toisistaan? Miten yksilöitä voimaannutetaan jatkossa?
#tulevaisuusradio:n uusimmassa jaksossa kiivetään Maslowin tarvepyramidin huipulle, tutkaillaan miten maailman järjestöt mittaavat eri yhteiskuntien arvojen kehittymistä ja väitellään siitä, kehittyykö maailma sellaiseen suuntaan, että yksilöt voivat toteuttaa itseään entistä paremmin.