Harri Jaskarin vieraaksi saapuu filosofian tutkija ja kouluttaja Lauri Järvilehto. Hän työskentelee Filosofian Akatemiassa, joka auttaa kehittämään tuottavuutta motivaation kautta.

Nyt sitten tehdään jotain! Äksönii! Paljon huomiota herättänyt ohjelma 1990-laman uhreista saa kaivattua jatkoa.

Dosentin vieraina: Hilkka Laikko, Hannu Lehto ja Matti Haverinen. 3. maaliskuuta 2015, klo 15-17, taajuudella 92,2 MHz.

Toisena vieraana on kansanedustaja, rikosylikomisario Kari Tolvanen, joka on kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaana Uudellamaalla. Miten Kari vastaa Radio Ravun virallisessa vaalitentissä? Virkavallan edustajalla ja Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajalla on varmasti sanansa sanottavanaan yhteiskunnan pahoinvoinnista, syrjäytymisestä ja radikalisoitumisesta.

Ensimmäiselle tunnille vieraaksi saapuu liikkeenjohdon konsultti Perttu Karivalo. Hän on valtakunnallisen 2015 Air Boss -päälentonäytöksen johtaja, joka vastaa muun muassa ulkomaalaisten taitolentoryhmien kutsumisesta Suomeen, mikä ei olekaan aivan yksinkertainen prosessi. Perttu on hoitanut Suomeen mm. Thunderbirdsin (U.S. Airforce) ja Frecce Tricolorin (Italian huippuryhmä). Perttu on ollut liki 10 vuoden ajan kaikkien Suomen päälentonäytösten johtaja.

Suurlähettiläs ja pitkän linjan suomalainen diplomaatti Jukka Valtasaari on äskettäin julkaissut kirjan nimeltä Suomen turvallisuus. Miten maailman turvallisuustilanne on muuttunut? Miten meidän suomalaisten pitäisi siihen suhatutua? Miten rakentaa tulevaisuuteen turvallinen Suomi? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia, isäntänä Tapani Ruokanen.

Rikosradiossa leivättömän pöydän ääressä päätoimittaja Mikko Sokero ja varatuomari Jari Pekkanen.

Mikä kaikki meni pieleen Anneli Auerin rikostutkinnassa? Miksi poliisi sekoili dna-näytteissä? Kuinka tutkijoiden dna:ta päätyi halkoon, jolla Jukka S. Lahtea oli lyöty? Helsingin huumepoliisin hyllytetyn päällikön Jari Aarnion oikeudenkäyntiin on saatu suuren maailman meininkiä, kun oikeustalon pihalta löytyi poliisin kuvauskopteri.

Korkeimman oikeuden presidentin paikka on tulossa auki, viserretään pitkillä Esplanadin käytävillä. Entä kuka on Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti? Olisiko profiilin kohottamisen paikka?

Vieraaksi saapuu Etla:n toimitusjohtaja, valtiotieteiden tohtori Vesa Vihriälä.

Tämänpäiväinen vieraamme on toiminut talouskomissaari Olli Rehnin neuvonantajana ja talousasioiden alivaltiosihteerinä Valtioneuvoston kansliassa. Hän on toiminut myös Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen toimitusjohtajana, useissa tehtävissä Suomen Pankissa sekä tutkijana OECD:ssa.

Talouden saaminen riittävään kasvuun tuntuu ylivoimaiselta haasteelta. Millä keinoilla se saataisiin aikaiseksi?

Jenni From the Block -ohjelman tämän kertaisena vieraana oleva Daniel Sazonov on opiskelija, työskentelee Suomen Vuokranantajat ry:n asiantuntijana sekä on Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas. Nuoresta 21-vuoden iästään huolimatta hän on ehtinyt vaikuttaa jo hämmästyttävän paljon erilaisessa järjestötoiminnassa.

Kiinnostus asumiseen ja asuntosijoittamiseen on herännyt jo kotona ja kasvanut juridiikan ja tuotantotalouden opintojen sekä poliittisen kiinnostuksen myötä.

Danielin kanssa keskustellaan nuorten näkökulmasta siitä miltä asuntomarkkinatilanne näyttää, miten opiskelija tai vastavalmistunut näkee mahdollisuutensa asuntomarkkinoilla sekä ylipäätään omistusasumisesta ja vuokra-asumisesta murroksessa olevilla asuntomarkkinoilla. Lisäksi käydään läpi Suomen Vuokranantajien näkökulmaa aiheeseen miten vuokra-asuntojen verotusta tulisi kehittää?

Tästä sanavalmiista nuoresta miehestä kuullaan vielä…

#Tulevaisuusradio: Maailman megatrendit – millaista talouskasvua haluamme?

Maailman megatrendien vaikutus heijastuu entistä nopeammin kansallisvaltioiden talouskehitykseen. Globalisaatio, digitalisoituminen ja robotisaatio muuttavat työmarkkinoiden rakenteita. Väestökehitys on olennaisesti erilaista maailmalla – yhä suurempi osa maailman nuoresta työvoimasta asuu jatkossa Afrikassa, Intiassa ja Aasiassa. Ilmastonmuutos etenee. BRICS-mailla on voimakasta talouskasvua ja N11-maat (ns. next eleven –maat) kasvavat myös voimakkaasti. Samanaikaisesti Euroopan väestö vanhenee ja talouskasvun vauhti hiipuu.

Suomen bruttokansantuote on vuodesta 1900 lähtien kasvanut keskimäärin kolme prosenttia vuodessa. Joidenkin taloustieteilijöiden näkemysten mukaan olemme nyt juuttuneet hitaan kasvun aikakaudelle, jota väestökehitys ja vientitoimialojen murros entisestään tukevat. Elämmekö jo Japaniin verrattavaa pitkäaikaista hitaan kasvun aikaa?

Suomen talouskasvun yhdeksi pullonkaulaksi on esitetty sitä, että asuntopolitiikka Suomessa ei ole riittävästi tukenut työvoiman liikkuvuutta. Kaupungistumiskehityksen jatkuessa asuntotuotanto kasvavilla keskusalueilla raahaa kysynnästä jäljessä ja asuntojen likviditeettiarvo maaseuduilla on romahtanut. Samanaikaisesti asutus- ja työpaikkakeskittyminen yhdistettynä eri alueiden saavutettavuuteen on johtamassa neljän työssäkäyntialueen vahvistumiseen (Etelä-ja Lounais-Suomen, Pohjanmaiden, Jyväskylän-Kuopion-Joensuun sekä Oulun työssäkäyntialueet) muun Suomen jäädessä kehityksestä jälkeen.

Pidemmän aikavälin kasvunäkymiä puntaroitaessa kestävän kasvun teema puhututtaa. Demos Helsinki on esittänyt, että historioitsijat saattavat jälkikäteen pitää vuosia 2013–2015 sinä taitekohtana, jolloin poliittisen historian suuri tarina vaihtuu hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisestä kestävän kasvun rakentamiseen. Poliittisessa päätöksenteossa on entistä enemmän korostettava erilaisten toimien vaikutusta kauempana tulevaisuudessa. Niukkenevien ja kallistuvien luonnonresurssien aikakaudella, resurssiviisas talousajattelu ja ihmisten osaamisen kehittäminen muuttuvat entistä tärkeämmiksi kehityksen painopisteiksi.

Tervetuloa kuuntelemaan #tulevaisuusradio:n erikoisjaksoa, jossa puidaan maailman megatrendien vaikutusta Suomen talouskasvun kehitysnäkymiin.

Perjantaina 27.2.2015

Radio Rapu

Tulevaisuusterveisin,

Ted Apter ja Abdirisak Ahmed

Lohikoski – Puhetta politiikassa kysytään perjantaina että joko tippui hallituskauden viimeinen pisara. Vieraana SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen.

Tämän hallituskauden lukuisten kaatuneiden hankkeiden sarjassa viimeinen pisara oli pisararata. Mistä siinä ja hankkeen kaatamisessa oli kyse?

Miksi kokoomus on kaatanut oman pääministerikautensa suurhankkeista kaikki merkittävimmät uudistukset? Ensin kaatui kuntauudistus, sitten metropolihallinto, sen jälkeen sote-uudistus ja viimeisimpänä pisararata.

Miten asumisen, liikenteen ja maankäytön kysymykset tullaan tulevaisuudessa ratkaisemaan? Kuinka metropolialueen työmatkaliikenteen sujuvoittaminen ratkaistaan, jos pisararataa ei tule? Vuokra-asuntopula haittaa pieni- ja keskituloisten palkansaajien elämää. Miten se ratkaistaan?