Onko fanittaminen sidottu ikään? Kaikki kotona lähetyksessä 19.5.2015 puhuttiin aikuisten fanittamisesta. Äänessä olivat itse fanit. Keskustelua luotsasi Paula Jokimies.
Riitta Pulkki, Jari Sillanpää Clubista kertoo fanituksen syövän aika paljon aikaa.
- Nyt kun Jari oli keikkatauolla, ehdin hieman kuunnella Jarin levyjäkin. Mutta ei tämä elämä ihan pelkkää fanitusta ole, pitää olla selvillä maailman menosta ja siksi en kulje läpät silmillä. Tässä touhussa sosiaalinen verkosto laajenee kummasti ja tuntee sielunveljeyttä myös muita faniyhteisöjä kohtaan.
Mikko Saksanen Jokerien faniyhdistys Eteläpäädystä kertoo fanituksensa alkaneen jo noin 2-vuotiaana, kun hän isän kanssa pääsi ekoja kertoja hallille.
- Mikä hassuinta faijani ei ole Jokerien kannattaja vaan Ilves-fani. Kun muutimme pääkaupunkiseudulle pääsin täällä hallille ja Jokerifanien kanssa tuli hengailtua. Kaikki kaverit ja perheenjäsenetkään eivät aina ymmärrä, miksi käytän niin paljon aikaani tähän harrastukseen, mutta perhe kyllä hyväksyy tämän. Onko se sitten enemmän elämää jos katsoo kotona hömppäsarjaa telkkarista, kuin että lähtee hallille katsomaan matsia ja kannustamaan joukkuettaan?
Fanittamisesta saa hyvin paljon yhteisöllisyyttä ja ystäviä sekä kokemuksia muistuttaa Riku Niemi Euroviisuklubista.
- Meidän faniyhteisö toimii aktiivisesti ja kokemukset tästä yhteisestä toiminnasta ovat minulle arvokkaita. Rahaa euroviisu-harrastukseni syö vähän. On minulla ystäviä tämän harrastuksen ulkopuolellakin, mutta faniyhteisöstä löytyvät parhaat kaverini.