Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 

174. jaksossa puhutaan äärioikeiston presidenttikampanjoista Ranskassa vuonna 2022. Vieraanani on aiheesta maisterintutkielmansa Helsingin yliopistoon tehnyt Annika Turpeinen. Keitä ovat Marine Le Pen ja Eric Zemmour ja millaista politiikkaa he ajavat? Miksi Annika halusi tarkastella heidän vaaliesitteitään maisterintutkielmassaan? Millainen on äärioikeiston lähihistoria Ranskassa? Mitä populismi ja turvallistaminen tarkoittavat? Millaisia uhkia äärioikeiston ehdokkaat liittivät maahanmuuttoon? Millaisia eroja vaaliesitteiden visuaalisuudessa oli? Miten Annikan tutkimustuloksia voidaan hyödyntää yhteiskunnassa? Mitkä ovat Annikan vinkit tutkielmantekijöille? 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 

173. jaksossa vieraanani on Pariisissa asuva kirjailija ja toimittaja Anneli Vehkoo, joka kertoo uudesta kirjastaan Kaksi askelta kaipuuseen (2026, Vinha). Kirjassa nelikymppinen Oona ja aviomies Samuel muuttavat Suomesta Samuelin kotiseudulle Pariisin lähistölle. Mikä sai Annelin kirjoittamaan tämän kirjan juuri nyt? Mitkä ovat kirjan keskeiset teemat ja kenelle se on suunnattu? Miten Annelin oma tausta näkyy kirjassa? Millainen oli kirjoitusprosessi? Miten Anneli päättää, mitä jättää kertomatta? Millaista palautetta kirjailija on saanut lukijoilta? Miten ranskalainen kulttuuri on vaikuttanut Annelin kirjoittamiseen?  

Anneli on vieraillut myös jaksossa #111.

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

172. jaksossa Johanna kertoo uudesta tiedekirjastaan Im/politeness and Interculturality: Multimodal Interactions between Finnish and French Speakers (2026, Routledge Focus on Im/politeness). Haastattelijana toimii englannin ma. professori Minna Nevala (Helsingin yliopisto).  Tässä kirjassa tarkastelun kohteena ovat suomen- ja ranskankielisten osallistujien väliset vuorovaikutustilanteet ja näkökulmana on kohteliaisuus. Miksi Johanna halusi kirjoittaa kirjan kulttuurien välisestä kohteliaisuudesta? Miten kohteliaisuus voidaan määritellä? Millaisia etuja ja haasteita on videoaineiston tutkimuksessa? Miten kasvojen ja identiteetin käsitteet liittyvät kohteliaisuuteen? Millaisia tutkimustuloksia Johanna sai? Miten tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa käytäntöön? 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 

171. jaksossa vieraanani on Reetta Jokinen, joka on maisterintutkielmassaan (Helsingin yliopisto) tutkinut Annie Ernaux'n romaanin Passion simple suomennoksia ja niiden vastaanottoa. Miksi Reetta valitsi juuri tämän romaanin suomennokset tutkielmaansa? Miksi teos on suomennettu kahdesti ja näin lyhyellä aikavälillä? Millaisia teoreettisia viitekehyksiä ja käsitteitä on tutkielman pohjalla? Millaisia havaintoja Reetta teki suomennosten nimestä? Millaista vertailua Reetta teki ensi- ja uudelleensuomennosten välillä? Vaikuttivatko ensisuomennoksen jälkisanat romaanin vastaanottoon? Mitä Reetta oppi tutkielmaa tehdessään? 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 

170. jaksossa puhutaan johtamastani tutkimushankkeesta, jossa on verrattu välihuutoja parlamenttikeskusteluissa Suomessa, Ranskassa ja Saksassa. Vieraanani on väitöskirjatutkija Eero Voutilainen, joka työskentelee johtavana erityisasiantuntijana eduskunnassa. Mitä välihuudot ovat? Millaisia haasteita on välihuutojen tutkimuksessa? Miten välihuudot merkitään eri maiden parlamenttien pöytäkirjoihin? Reagoitiinko välihuutoihin Suomessa, Ranskassa ja Saksassa? Miten välihuudoissa puhuteltiin muita edustajia? Millaisia funktioita välihuudoilla oli? Millaisia vuorovaikutuksellisia tehtäviä naurulla oli parlamenttikeskusteluissa? Mikä on välihuutojen tulevaisuus? Tässä jaksossa kuullaan myös esimerkkejä välihuudoista! 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

169. jaksossa vieraanani on ranskalaisen kulttuurin hyvin tunteva ja pitkän uran yritysmaailmassa johtotehtävissä tehnyt Thomas Ehrnrooth. Miksi Thomas alkoi aikoinaan opiskella ranskan kieltä? Millaista oli työskennellä useita vuosia Montrealissa ja sitten Ranskassa? Mikä oli Thomasin salaisuus: miksi hän pärjäsi hyvin ranskalaisessa yritysmaailmassa? Miten ranskalainen työkulttuuri eroaa suomalaisesta? Muuttiko ranskalaisessa kulttuurissa eläminen Thomasia? Millainen kokemus oli toimia Ranskalais-suomalaisen kauppakamarin puheenjohtajana? Miksi suomalaisten kannattaisi olla mukana bisneksessä Ranskassa? 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

168. jaksossa puhutaan Ranskaa ja koko maailmaa ravisuttaneesta tapauksesta Pariisissa asuvan toimittajan Pihla Hintikan ja suomentaja Lotta Toivasen kanssa. Gisèle Pelicot’n aviomies huumasi ja raiskasi vaimoaan sekä kutsui kymmeniä miehiä heidän kotiinsa joukkoraiskauksiin kymmenen vuoden ajan. Gisèle Pelicot on kirjoittanut yhdessä toimittaja Judith Perrignonin kanssa teoksen Hymni elämälle: Ei enää häpeää (2026, WSOY).

Millainen kokemus Gisèle Pelicot'n haastattelu oli Pihlalle? Mitä ajatuksia ranskalaisfilosofi Manon Garcían analyysit oikeudenkäynnistä herättävät? Millainen kokemus Lotalle oli kääntää teos, joka ilmestyi yhtä aikaa yli 20 kielellä? Mikä Hymni elämälle -teoksessa puhutteli erityisesti Lottaa ja Pihlaa? Millainen merkitys julkisella oikeudenkäynnillä ja kirjalla on yhteiskunnalliseen keskusteluun seksuaalisesta väkivallasta, sukupuolesta ja moraalisesta vastuusta? Lotta Toivanen lukee myös otteen suomennoksestaan! 

Kuuntele myös jakso #159, jossa keskustelen suomentaja Saana Rusin kanssa Gisèlen Pelicot'n tyttären kirjasta Et ole enää isäni. 

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

167. jaksossa vieraanani on yleisen historian, erityisesti kulttuurihistorian dosentti Susanna Niiranen, joka työskentelee yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa. Puhutaan keskiajan oksitaaninkielisistä naistrubaduureista, joista Susanna on kirjoittanut ranskankielisen väitöskirjan (2009). Miten Susanna kiinnostui romaanisista kielistä? Mikä oli oksitaanin asema keskiajalla ja nykyään? Mikä oli trubaduurien tehtävä keskiajalla? Mitä lähteitä naistrubaduurien lyriikasta on saatavilla? Millaista oli naistrubaduurien sivistys? Mikä Susannaa puhuttelee eniten naistrubaduurien tarinassa? Voisimme oppia jotain keskiajan naistrubaduureilta? Millainen on Susannan opettama kurssi trubaduureista?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

166. jaksossa vieraanani on Martin-Éric Racine, joka on syntyisin Quebecistä. Hän on tuttu myös sotilasranskaa käsittelevästä jaksosta #165. Miksi quebeciläiset eivät mielellään puhu itsestään kanadalaisina? Miten ranskan kieli tuli aikoinaan Quebeciin? Miten Quebecin ranska on historiallisesti kehittynyt suhteessa Euroopan ranskaan? Millä tavoin Quebecin ranskan ääntäminen eroaa Euroopan ranskan ääntämisestä? Millaisia quebeciläisiä sanoja on? Miksi Quebecin ranskan puhujat voivat tuntea kielellistä epävarmuutta? Miten ranskan kieli liittyy Quebecissä identiteettiin, nationalismiin ja kulttuuriseen autonomiaan? Mitä neuvoja Martin-Eric antaa suomalaisille ranskan kielen oppijoille, jotka haluaisivat tutustua Quebecin ranskaan? 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

165. jaksossa puhutaan sotilasranskasta. Reservin kapteeni ja Suomen reserviupseeriliiton kansainvälisen toimikunnan puheenjohtaja Laura Nyman perusti vapaamuotoisen sotilasranskan verkoston, joka on kaikille avoin sotilasarvoon katsomatta. Verkostoa hallinnoi reserviupseeriliiton kansainvälinen toimikunta ja koulutustoimikunta. Martin-Éric Racine puolestaan on opettanut sotilasranskaa ja toimii yhteyshenkilönä Ranskan sotilasasiamieheen. Reidar Wasenius on reserviläistoiminnassa mukana oleva tekoälytutkija, kielikouluttaja ja ääniammattilainen.

Miten Laura ja Reidar ovat oppineet ranskaa? Miten Martin-Eric päätyi Quebecistä Suomeen ja mukaan reserviläistoimintaan? Millainen kokemus Lauralle oli reserviupseerina päästä Ranskan sotilasakatemian École militairen esikuntaupseerien kurssille? Miten ranskan opettaminen sotilaille sujui Martin-Ericiltä? Millaisia suunnitelmia on suomi-ranska sotilassanaston laatimiseksi? Miten Reidar kuvailee kansainvälisiä kokemuksiaan reserviläistoiminnassa? Mikä on ranskan kielen ja ylipäänsä kielitaidon merkitys tässä ajassa? 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com