"Jos nainen pyrkii olemaan tasa-arvoinen miesten kanssa, häneltä puuttuu kunnianhimo.” Näin kauniisti lausui joskus yhdysvaltalainen psykologi Timothy Leary.

Miltä tuntuu olla nainen Suomessa vuonna 2023? Millaisiin lasikattoihin ja betoniseiniin naisena nykyään törmää? Millainen on nykyään naisen euro, naisten koulutustaso, naisten vaikutusvalta?

Nykynaiseudesta keskustellaan viimeisessä Maamme-kirjassani, ja kokemusasiantuntijavieraani ovat kirjailija ja terapeutti Anja Snellman sekä toimittaja ja kolumnisti Sanna Ukkola.

Taivaan tutkiminen on ihmiskunnan vanhimpia harrastuksia ja tieteenaloja. Tällä hetkellä maapalloa kiertää lähes 8000 aktiivista satelliittia, yli 600 ihmistä on jo jo käynyt avaruudessa, ja kaukaisin ihmisen luoma esine, Voyager-luotain, on jo lähdössä pois aurinkokunnastamme.

Miten avaruustutkimus ja avaruusteknologia vaikuttavat arkielämäämme ja ajatusmaailmaamme? Ja mihin suuntaan ne kehittyvät tulevaisuudessa? Millaine rooli Suomella on avaruustutkimuksesssa?

Vieraina ovat kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist.ja planetaarisen astrofysiikan apulaisprofessori Mikael Granvik.

Jo aika monta vuotta olemme saaneet kuulla, kuinka jakautunut, polarisoitunut tai peräti pirstoutunut yhteiskuntamme nykyään on.

Vanha yhtenäiskulttuuri on kadoksissa eikä YYA-ajan konsensusta kohta kukaan edes muista. Vai onko meillä nykyään uusi yhtenäiskulttuuri, jolla on uudet symbolinsa ja johtohahmonsa? Kaipaako Suomi vanhoja hyviä aikoja, jolloin kaikki tunsivat Tuntemattoman sotilaan ja Eino Leinon runot Loirin laulamina?

Vieraina ovat professori Anu Koivunen ja viestintäyrittäjä Jan Erola.

Kysymys on aina sama: mistä löytyy se suuri rakkaus? Tai edes pieni?

Tapamme ja taktiikkamme etsiä ja löytää kumppani muuttuvat alvariinsa. Harva käy enää lavatansseissa tai kirjoittaa palavia rakkauskirjeitä. Nykyään on käytössä Tinder-tykkäykset ja kukkakimpunkin voi lähettää digikuvana.

Kuinka me nykymaailmassa tutustumme toisiimme? Kuinka nykyään flirttaillaan? Kuinka nykyään seurustellaan ja deittaillaan? Vanhat säännöt ovat muuttuneet niin nopeasti, että moni on jo tippunut kärryiltä.

Vieraina ovat kirjailija Jenni Janakka ja parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow.

Työväen vappuperinne alkoi, kun 1.5.1886 ammattiliitot Yhdysvalloissa järjestivät laajan yleislakon kahdeksantuntisen työpäivän puolesta.

Ylioppilaiden vappu taas tuli Suomeen Ruotsista, jossa sitä juhlittiin perinteisesti syömällä ja juomalla runsaasti. Suomessa vapusta on ajan mittaan kehitelty ikioma juhla, jolla on ihan omat perinteensä ja rituaalinsa.

Mistä suomalainen vappu on tehty ja kuinka se kehittyy globaalissa maailmassa?

Vieraina ovat Euroopan historian professori Laura Kolbe ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko.

Ukrainan sota ja sen aihettuma energiakriisi ovat pistäneet meidätkin miettimään, miten haavoittuvainen yhteiskuntamme on.

Kuinka tavallisen kansalaisen pitäisi kriiseihin varautua? Millaista kotivaraa kannattattaisi pitää aina poikkeustilojen varalta. Entä pitäisikö jollakin tavalla varautua myös pitempien kriisien varalta? Missä kulkee raja järkevän varautumisen ja vainoharhaisuuden välillä?

Pahan päivan varalle varautumisesta keskustellaan Roman Schatzin ohjelmassa. Vieraina ovat eloonjäämiskouluttaja Mika Kalakoski ja Kansalaisen varautumisoppaan kirjoittaja Riitta Björn.

Työperäinen maahanmuutto on monissa yhteyksissä esitetty ratkaisuksi Suomen talouden ja sitä kautta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseen. Mitä hyötyjä ja mitä haasteita työperäiseen maahanmuuttoon liittyy? Olemmeko kenties jo auttamattoman myöhässä kansainvälisessä rekrykilpailussa? Miksi kenenkään kannattaa Suomeen työn perässä muuttaa, kun muitakin vaihtoehtoja maailmalla on? Kuinka luomme vetovoimaa ja pitovoimaa?

Vieraina ovat EK:n asiantuntija Mikko Räsänen ja politiikan tutkija Pasi Saukkonen.

Suomi on perinteisesti ollut itsepalvelun ja jonotusnumeroiden luvattu maa, mutta digiloikka näyttää lisäävän itsepalvelukulttuuria entisestään.

Kaupoissa on nykyään itsepalvelukassa, junissa ja busseissa ei enää myydä lippuja, ja jos on asiaa viranomaisille, pitää jutella jonkun chatbotin kanssa. Ihminen, jolla ei ole älypuhelinta eikä pankkitunnuksia tai joka ei osaa käyttää niitä, ei ole enää täysin mukana tässä yhteiskunnassa.

Miksi haluamme minimoida ihmisten väliset kohtaamiset aina, kun se on vain mahdollista? Mitä suomalaisilla on henkilökohtaista palvelua vastaan?

Onko nykyinen itsepalvelun maailma oikeasti parempi kuin vanha maailma? Vai voittaako uudistuksissa vauhti usein järjen?

Vieraina ovat tuotantotalouden professori Paul Lillrank ja kuluttajatutkimuksen professori Visa Heinonen.

Lähes 7 miljoonaa ihmistä on tähän mennessä kuollut koronaan ja liki 700 miljoonaa on toipunut viruksen aiheuttamasta taudista. Pandemia alkaa jäädä taakse ainakin Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa.

Mutta korona on jättänyt jälkensä paitsi immuunijärjestelmäämme myös yhteiskuntaan, elintapoihin, bisnekseen, ihmissuhteisiin ja jopa ajattelutapaamme.

Mitä olemme viimeisen kolmen vuoden aikana oppineet? Tekisimmekö kaiken samalla tavalla, jos uusi pandemia iskisi? Kuinka virus on muuttanut meitä ja arvomaailmaamme?

Vieraina ovat sosiologian professori Terhi-Anna Wilska ja filosofian emeritusprofessori Timo Airaksinen.

Maan suurimman sanomalehden päätoimittaaj joutui eroamaan rattijuopumussyytteen vuoksi. Ministerin epäiltyjä humalatiloja puidaan lehdissä viikkotolkulla.

Alkoholi tuntuu olevan suomalaisille edelleen vaikea aine ja aihe.

Menetyksekäs ura voi päättyä yhden illan törttöilyyn.

Oppivatko suomalaiset ikinä juomaan oikein? Millainen on nykysuomen juomisetiketti? Miten juomakulttuurimme on muuttunut viime vuosikymmeninä?

Vieraina ovat päätoimittaja Mirva Saukkola ja Suomen Olutseuran puheenjohtaja Juha Sinisalo