Maanantaina 20.4. Adolf Hitler täyttäisi 131 vuotta, jos eläisi. Hän on toki takuuvarmasti kuollut salaliittoteorioista huolimatta.

Silti tuntuu siltä, että hänellä on edelleenkin kohtuuttoman paljon vaikutusvaltaa. Hän teki harmittomasta viiksimallista ikuisesti kelvottoman. Hakaristi on maailman kielletyin graafinen symboli. Sadat tuhannet ihmiset eri puolilla maailmaa ihailevat edelleenkin miestä, joka suggeroi suuret ihmisjoukot väkivaltaisen aatteensa kannattajiksi.

Miksi juuri Adolf Hitler ja hänen kansallissosialistinen puolueensa veivät kaikilta muilta hulluilta hirmuhallitsijoilta ja diktatuureilta ykköspaikan? Miten on mahdollista, että uusnatsijärjestöjä on perustettu kaikkiin Natsi-Saksan entisiin uhrivaltioihin ja niiden jäseninä on henkilöitä, joita Saksassa pidettiin Hitlerin aikana ali-ihmisinä? Mikä natsiaatteessa edelleen kiehtoo ja kiinnostaa?

Roman Schatzin vieraina ovat vieraina kirjailija Heidi Köngäs ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

Pääsiäinen merkitsee joillekin Vapahtajan ylösnousemusta, joillekin se on muinainen

kevätrituaali, jolla juhlitaan elämän voittamista talven jälkeen ja toisille se tarkoittaa vain paria

ylimääräistä vapaapäivää.

Tänä vuonna kaikki on erilaista. Keväisen juhlinnan sijasta pysymme erillämme toisistamme,

ja tuijotamme hermostuneina uutisvirtaa. Sukulaisten luona ei saa käydä ja kirkot, ravintolat ja

huvipaikat ovat kiinni. Meillä kaikilla on takana ja myös vielä edessä täysin odottamattomia ja

ennennäkemättömiä piinaviikkoja ja pitkä ja kivikkoinen Via Dolorosa.

Roman Schatzin Maamme-kirjassa pohditaan pääsiäisen merkitystä ja sanomaa pandemian aikana.

Vieraana on Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo.

Kymmeniä vuosia Eurooppa on pikku hiljaa hävittänyt ahtaita, aikansa eläneitä rajojaan. Se on yrittänyt integroitua yhdeksi suureksi talous- ja kulttuurialueeksi, keksinyt itselleen Euron, Euroviisut ja Eurooppaparlamentin. Mutta vain muutaman kriisiviikon jälkeen kaikki vaivoin aikaan saadut edistysaskeleet näyttävät pudonneen Kankkulan kaivoon.

EU ei koordinoi kriisitoimenpiteitä eikä huoltovarmuutta, vaan jokainen valtio tekee, minkä tilanteessa parhaaksi näkee. Mantereemme integraatio on kääntynyt päälaelleen. Jäsenvaltiot käpertyvät koteihinsa, Suomeen on tullut jopa uusi raja maan sisälle ja Unkarissa hallitsee jo ensimmäinen diktaattori poikkeustilan verukkeella.

Mitä Euroopalle tapahtuu ja millainen on koronakriisin jälkeinen Eurooppa? Vieraana on entinen suurlähettiläs Petri Tuomi-Nikula.

Näyttää siltä, että vuosi 2020 tulee jäämään historiaan koronaviruksen vuotena. Meitä vastassa on näkymätön vihollinen, joka ei katso ihonväriä, äidinkieltä, uskontoa, seksuaalisuutta, sukupuolta tai poliittista vakaumusta.

Mitä tämä näkymätön vihollinen opettaa meille paitsi sen, että meidän tulee pitää turvaväli? Miten korona vaikuttaa aatteisiin tai kulttuuriin?

Mitä me opimme itsestämme? Miten suhtaudumme toisiimme, kun tämä kaikki on ohi? Millaisia pysyviä jälkiä pandemia jättää?

Vieraina ovat Ellun Kanojen muutostoimiston tutkimuspäällikkö Elina Kiiski-Kataja ja futuristi Perttu Pölönen.

Väärää tietoa Corona-viruksesta leviää vielä nopeammin kuin virus itse. Maailman Terveysjärjestö varoittaa paitsi itse taudista myös niin kutsutusta infodemiasta. Liikkeellä on valtava määrä informaatiota, josta hyvin suuri osa on täyttä potaskaa tai jopa hengenvaarallinen. Mihin kannattaa globaalin kriisin aikana uskoa? Missä kulkee maalaisjärjen ja hysterian välinen raja? Miksi ihmisillä on niin kova tarve uskoa valeuutisiin, vaihtoehtoisiin faktoihin ja salaliittoteorioihin? Vieraina toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jonas Sivelä.

Suomen Lappi peittää alueen, joka on yhtä suuri kuin Belgia, Sveitsi ja Hollanti yhdessä. Se on noin kolmasosa Suomen pinta-alasta, mutta Lapin läänin asukasluku on pienempi kuin Turun kaupungin.

Lappi on monellakin tavalla ainutlaatuinen alue. Siitä ovat kaikki yleensä yhtä mieltä. Eri mieltä ollaan siitä, miten Lappia tulisi kehittää.

Lapin matkailu on viime aikoina ollut vahvassa nousussa. Turisteja tulee nyt jo aivan maailman kaikilta kolkilta.

Millä mielikuvilla Lappia myydään ja markkinoidaan? Millaista tarinaa Lapista ulkomaan turisteille kerrotaan? Kuinka kestävällä pohjalla nykyinen Laspin matkailu on? Uhkaako matkailubisnes saamelaista kultuuria ja elämäntapaa? Entä mahtuvatko kaivosteollisuus ja matkailu Lapissa samoille palkisille?

Vieraina ovat Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen ja saamelaiskäräjien entinen jäsen ja City Saamit ry:n entinen puheenjohtaja Pentti Pieski.

Vanhan kreikkalaisen sanonnan mukaan sivistys on hyväosaiselle koristus mutta vähäosaiselle turvapaikka. Olemme nykyään niin hyväosainen yhteiskunta, että harva enää tarvitsee turvapaikakseen klassillista sivistystä. Nykyään riittää, että osaa erottaa valeuutiset oikeista, hyvät tarjoukset huonoista ja terveellinen ruoka haitallisesta.

Onko klassillisella sivistyksellä enää mitään käyttöä nykymaailmassa?

Kuinka syvällisesti meidän pitää tuntea länsimaisen kulttuurin juuremme?

Onko latinan kielen osaamisesta mitään hyötyä?

Roman Schatzin Maamme-kirjassa pohditaan klassillisen sivistyksen ja sivistysaatteen tilaa ja tulevaisuutta. Vieraina ovat Helsingin yliopiston historioitsija ja latinisti Maijastina Kahlos ja antiikin maailmaan erikoistunut kirjailija ja kääntäjä Arto Kivimäki.

Suomessa ei ole jääkarhuja eikä meillä haravoida metsiä, vaikka Donald trump niin väittikin. Eikä meillä makseta kaikillle kansalaisille kansalaispalkkaa, emmekä kaikki tanssia tangoakaan.

Suomesta on liikkuu maailmalla mitä oudompia mielikuvia, legendoja ja väitteitä. Millaisiin uskomuksiin ja luuloihin Suomesta muualla maailmassa törmää? Kannattaako niitä edes korjata vai onko parempi antaa Suomi-kuvan rehottaa villisti?

Suomi-kuvasta ja sen vääristymisistä keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat toimittajat Anu Partanen ja Ella Kanninen.

Kurdeja on maailmassa ainakin 30 miljoonaa eli viisi tai kuusi kerta enemmän kuin suomalaisia. Kurdit ovat Lähi-idän neljänneksi suurin kansanryhmä, mutta heillä ei ole koskaan ollut omaa valtiota. He asuvat pääosin Iranin, Irakin, Turkin ja Syyrian alueella.

Ja koska tämä alue on ollut jo pitkään hyvin rauhaton, useita miljoonia kurdeja asuu muualla maanpaossa. Suomessakin elää tilaston mukaan noin 14.000 henkilöä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity kurdi.

Miltä näyttää kurdien tilanne ja tulevaisuus tällä hetkellä? Millaista on kurdien kulttuuri? Entä miten Suomen kurdiyhteisö elää?

Roman Schatzin vieraina ovat Lähi-Idän asiantuntija Seida Sohrabi ja Suomen kurdiliiton hallituksen sihteeri Welat Nehri.

Uutiset koronaviruksesta ovat herättäneet monet pohtimaan, kuinka hyvin Suomi on varautunut epidemioiden ja pandemioiden varalta.

Mitä enemmän tiedämme maailmasta ja elämästä, sitä enemmän ymmärrämme, kuinka hauras järjestelmämme on ja mikä kaikki meitä uhkaa. Tautiepidemioiden lisäksi pankkikriisit, sähkökatkokset, kansainväliset konfliktit tai auringosta tuleva magneettituuli voivat pistää kaiken sekaisin. Miten maamme viranomaiset ovat varautuneet äkillisiin tautiuhkiin? Millainen on Suomen kriisivalmius?

Roman Schatzin vieraina ovat Huoltovarmuuskeskuksen hallintojohtaja Asko Harjula ja THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen.