Romanien "kaalo-kieli" on säilynyt satojen vuosien ajan suomalaisen yhteiskunnan keskellä. Yhteiskuntarakenteiden muutoksissa ja maailman valtakulttuurien ja -kielien vaikutuspiirissä romanikielen, niinkuin lukuisien muidenkin vähemmistökielien olemassaolo on tullut globaalisti uhatuksi. Suomen kaalomurretta puhuu tänäpäivänä yhä pienempi joukko. Valfrid Åkerlundin toimittaman 3-osaisen ohjelmasarjan toisessa osassa hän haastattelee opetusneuvos Henry Hedmania.

Ensimmäiset romanikieltä puhuvat romanit saapuivat Suomeen jo 450 vuotta sitten. Heidän kulttuurinsa ja "kaalo-kielensä" ovat säilyneet satojen vuosien ajan suomalaisen yhteiskunnan keskellä. Suomen romanikieli kuuluu romanikielen pohjoismurteiden kokonaisuudessa luoteismurteiden alaryhmään ja jakautuu vielä itäiseen ja läntiseen murteeseen. Valfrid Åkerlundin toimittaman 3-osaisen ohjelmasarjan ensimmäisessä osassa hän haastattelee tutkija Kimmo Granqvistia.

Valokuvaaja Jonne Heinonen kuvasi seitsemän vuoden ajan Suomen romaneja. "Kysymys oli matkasta, jonka tein tuntemattomaan, mutta josta tuli tuttu ja turvallinen matka lopulta", hän kuvailee. Heinonen kertoo, että kyse oli paitsi matkasta romanikulttuuriin ja romanien pariin, myös laajemmin matkasta ihmisyyteen. Nyt tuon seitsemän vuoden kuvausrupeaman tulokset ovat nähtävillä Rom-valokuvanäyttelyssä Valokuvataiteen museossa. Toimittaja Jaakko Laakso vieraili näyttelyssä Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Anneli Weisteen ja valokuvaaja Jonne Heinosen kanssa.

Janne ja Mirigli Blomerus juhlivat itsenäisyyspäivää presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion isännöimissä linnanjuhlissa itsenäisyyspäivänä 2022. Juhlissa oli arvokas, mutta rento tunnelma. Blomerukset kertovat, että kohokohtia olivat tietysti presidenttiparin kättely sekä monet hienot kohtaamiset esimerkiksi kansanedustajien ja viihdetaiteilijoiden kanssa.

Blomerukset kertovat, että romaneille itsenäisyyspäivä on tärkeä juhla. "Suomen romanit kokevat vahvasti kaksoisidentiteetin: olemme ylpeitä, että olemme romaneita, mutta myös todella ylpeitä siitä, että olemme suomalaisia. Pitää olla kiitollisia veteraaneille siitä, minkä työn he ovat edestämme tehneet", he toteavat.

Toimittajana on Jaakko Laakso.

Feija ja Irja Grönforsin haastattelun toisessa osassa "kaikkien ukki" Feija Grönfors ja ansioistaan äitinä palkittu Irja Grönfors muistelevat elämäänsä ja romaniväestön keskuudessa tapahtuneita muutoksia. 1960-luvulla Feija Grönforsin viedessä Jumalan sanaa romanikansalle, Irja Grönfors huolehti kodista ja lapsista. Grönforsien koti, Porttilan tila Kiuruvedellä tarjosi monelle kulkijalle levähdyspaikan, jossa saunotettiin, syötettiin ja huolehdittiin puhtaat vaatteet ylle. Nuoria romanipolvia Porttilan pariskunta katsoo hyvillä mielin. "Kaalo pystyy mihin vain, jos sitä pikkusen ohjaa ja neuvoo", he toteavat. Toimittaja on Jaakko Laakso.

Kiuruvedellä sijaitsee legendaarinen Porttilan tila, jota asuvat Feija ja Irja Grönfors. Pariskunnan yhteinen taival on kestänyt jo 75 vuotta.

Feija Grönfors muistelee sota-aikaa ja sen jälkeisen jälleenrakentamisen aikakauden alkua romaniväestön kannalta hankalana vaiheena. "Kun mietitään, kuka on maksanut sodan hinnan, niin kaaleen äidit ja lapset, he ovat maksaneet kalleimman hinnan", toteaa Grönfors. Kun hevonen ja mies vietiin sotaan, jäivät naiset ja lapset jäivät rekeen tien poskeen, hän kertoo. Monelle naiselle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin viedä lapset lastenkotiin, Grönforsit kertovat.

Romano miritsin toimittaja Jaakko Laakso vieraili lokakuun lopulla Kiuruvedellä tapaamassa Porttilan pariskuntaa.

Tämänkertaisessa Romano miritsissa kuullaan STM:n romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä työskentelevän Anneli Weisteen ajatuksia harrastustoiminnan tärkeydestä suhteessa hyvinvointiin. Lisäksi tutustumme helsinkiläiseen Diana Åkerlundiin, joka harrastaa nyrkkeilyä. Vierailemme Ringside Gymilla ja jutustelemme Dianan lisäksi hänen isänsä Rainer Åkerlundin sekä valmentaja Rami Kasimin kanssa nyrkkeilystä sekä kotoa tulevan tuen tärkeydestä suhteessa harrastamiseen. Toimittaja on Miriam Schwartz.

Romano miritsissä matkataan tänään Ylä-Savoon Iisalmelle, jossa tavataan Ruotsista suomeen 2015 muuttaneet Ramona Blomerus ja hänen miehensä Mertsi Grönfors. Iisalmi on sopivan kokoinen paikka kasvattaa lasta, toteaa Ramona Blomerus. Mertsi työskentelee Iisalmessa koneistajana ja Ramona Iisalmen helluntaiseurakunnan palveluksessa. Ohjelman toimittaa Jaakko Laakso.

Romako-hankkeessa tuetaan pääkaupunkiseudun aikuisia romaneita oman alan löytämisessä, ammatillisen tutkinnon suorittamisessa sekä työ- ja harjoittelupaikkojen saamisessa. Osallistujia tuetaan myös korkeakouluopintoihin hakeutumisessa ja suorittamisessa. Tuorein tavoite hankkeessa on työnantajapoolin luominen. Poolissa työnantajat eri aloilta voivat ilmoittaa halukkuutensa ottaa vastaan romanitaustaisia työntekijöitä ja harjoittelijoita. Tämänkertaisessa Romano miritsissa vierailimme Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoiman hankkeen työpisteellä ja keskustelimme Katri Perhon sekä Tamara Åkerlundin kanssa Romakon uusista tuulista. Toimittaja on Miriam Schwartz.

”Hevosen kanssa eletään aina veitsenterällä”, toteaa hevoskasvattaja Roger Lumberg. Hän sanoo, että silloin ollaan jo pitkällä, kun hevonen pääsee kilpailemaan; moni asia voi mennä mönkään ennen sitä. Lumbergin erikoisuus hevosten kasvattajana ovat shetlanninponit. Kuulemme Viljo-ponin tarinan ja sen myötä, miten Lumbergista alun pitäen tuli ponikasvattaja. Roger Lumbergia haastattelee Jaakko Laakso.