Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Markus Piha selvittelee syitä, miksi vesilintukannat Suomessa taantuvat. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tilanne kurjistuu. Merkittävin uhka on vesistöjen rehevöityminen. Jopa särkikalat lahna mukaan lukien voivat vaikeuttaa sorsalintujen elämää. Myös pienpedot ovat lisääntynyt uhka, ja niiden pyytäjille Piha antaa runsaasti kiitosta. Taltiointi tehtiin 14.8. Teams-palaverina.

Hylkeenpyytäjä Harri Piispa, 70, vie Saappaat jalassa -podcastin aivan Suursaaren pohjoispuolella olevalle Eteläletolle, jossa kahta matalalla ollutta hyljettä väijytään pari tuntia aivan Venäjän aluevesirajan tuntumassa. Suursaareen on matkaa letolta vain kymmenisen kilometriä. Kumpi osoittautuukaan viekkaammaksi, metsästäjä vai hylje? Nuorena Piispa pystyi metsästämään hylkeitä vielä jäiltä, mutta ilmastonmuutoksen myötä metsästystapa on muuttunut. Nyt Suomenlahden viekasta harmaahyljettä ammutaan veneestä luodolle tai veteen. Hyljesafari Suursaaren kupeelta taltioitiin 14.5.2024, eikä aluevesiloukkauksia tehty. Seuraava jakso ilmestyy syystuotantokauden alkaessa elo-syyskuussa 2024.

Metsästäjäliiton yhteyspäällikkö Jaska Salonen on eräkirjallisuuden puolestapuhuja. Hän avasi Facebookiin ryhmän eräkijrallisuudelle, jossa vaihdetaan tietoa alan kuulumisista. Vanhoja kirjoja kierrätetään ja niitä avataan omien lukukokemusten kautta. Pienestä pitäen pyssyn varressa viihtynyt Salonen lukee eräkirjoja välillä karttasovelluksenkin kanssa. Hyvät spotit kannattaa merkitä itselle muistiin... Äänitys tehtiin Kotkan pääkirjastossa eräkirjojen äärellä 5.4.2024.

Vuoden 2014 kalastusopas Kari Lossi puhuu meritaimenkannoista Suomenlahdella, ja miten niitä keväisin vapavälinein kalastetaan. Hän pohtii suomalaisten vapaa-ajan kalastajien kalastuskulttuuria. Hän epäilee, jättävätkö passiivisten pyydysten käyttäjät meritaimenen luonnonkannat mereen, vai kulkeutuvatko ne kuitenkin muiden kalojen joukossa ruokapöytiin. Luonnonkanta Suomenlahdessa on lisääntynyt istutusten vähentyessä, mutta tästäkin kannasta suurin osa tulee Lossin epäilyksen mukaan Virosta, jossa nousupurot kukoistavat suomalaisjokiin verrattuna. Nauhoitus tehtiin 10.4.2024 Porvoossa.

Kalatalouden keskusliiton järjestöasiantuntija Mikko Malin pyydystää nahkiaisia kotilaituriltaan Kymijoen Korkeakoskella. Neljännesvuosisadan 25 vuotta vaelluskalojen kanssa työskennellyt Malin muistelee Suomenlahden merkittävimmän lohijoen karmeaa vaelluskalahistoriaa ja pohtii sen nykytilaa. Kyttyrälohellekin olisi hänen mukaansa tilaa Kymijoessa, joka välillä lämpenee ilmastonmuutoksen vuoksi liikaa. Tämä ei lupaa hyvää Kymijoen omalle lohikannalle, joka saatiin takaisin alkuperäisen lajin kuoltua sukupuuttoon viimeistään 1950-luvulla. Taltiointi on tehty Korkeakosken rannalla 26.3.2024

Valokuvaaja Jere Hietala on tehnyt salametsästyksen vastaista työtä Afrikassa noin 10 vuotta. Nyt hän kaavailee salametsästäjien vastaiseen toimintaan yksikköä myös Suomessa. Tässä jaksossa Hietala kertoo työstään Afrikassa ja pohtii, miten salametsästys voitaisiin saada kuriin vapaaehtoistoiminnan avulla myös Suomessa. Äänitys tehtiin 21.3.2024 käytöstä poistetussa viljasiilossa Kotkassa.

Talousneuvos Mikael Antell, 76, vaikuttaa CIC:n ytimessä. Kansainvälisessä riistansuojeluneuvostossa CIC:ssä on 1800 jäsentä mukaan lukien myös 27 valtiojäsentä. Antellin mukaan järjestö perustelee luonnonsuojelua faktoilla, eikä tunteilla. Esimerkiksi sudet ovat Euroopassa vahvasti lisääntyneet, pelkästään Saksan Branderburgin osavaltiossa on tätä nykyä 800 sutta.

Äänitys tehtiin 29.2.2024 Antellin kotona, Tjusterbyn kartanon mailla Loviisassa.

Maa- ja metsästalousministeri Sari Essayah (kd.) näkee paljon mahdollisuuksia suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkamiseen. Työtä sen eteen tehdään nyt myös EU:ssa, vaikka Essayah korostaa, ettei asiassa voi jäädä pelkästään sen varaan. Suurpetoasiaa pitää edistää määrätietoisesti myös kotimaassa. Haastattelu tehtiin maa- ja metsätalousministeriössä ministerin työhuoneessa ystävänpäivänä 14.2.2024.

Kotkan Kalamiesten puheenjohtaja Osmo Pirinen kertoo, miten pilkkiessä onnistuu. Hän puhuu vieheistä, vavoista, varusteista ja onnistumisen kokemuksista. Huumori on vahvasti mukana, ja huimat kalajutut kuuluvat tietysti kalamiehen pakkiin. Äänite tehtiin 6.2.2024 Kotkan Keisarinsatamassa pilkkireikien äärellä.

Pohjoisnavalle on ilman ulkopuolista tukea hiihtänyt viitisenkymmentä ihmistä. Näistä 7 pääsi perille huhtikuussa 2006, kun Laskuvarjojääkärikilta onnistui yli 50 vuorokauden hiihtämisen jälkeen pääsemään perille - tuntia ennen määräaikaa. Retkikunnan johtajana toiminut Henrik Reims muistelee historiallisen retkikunnan vaiherikasta matkantekoa. Äänite tehtiin 10.1.2024 Espoossa.