Alzheimer ei ala vanhuudessa, vaan usein jo keski-iässä – jopa vuosikymmeniä ennen ensimmäisiä oireita. Tässä jaksossa geriatrian erikoislääkäri ja Alzheimer-tutkija Laura Ekblad avaa, miten insuliiniresistenssi, aineenvaihdunta ja elämäntavat vaikuttavat aivojen ikääntymiseen. Mitä oikeasti tiedetään riskistä, mitä ei vielä tiedetä – ja mitä jokaisen kannattaa tehdä jo nyt, jos haluaa pitää aivonsa terävänä mahdollisimman pitkään.

Miksi osa selviää flunssasta parissa päivässä ja toisella kuluu viikkoja – tai kuukausia – palautumiseen? Tässä jaksossa pureudutaan infektioihin longevity-näkökulmasta: mikä on immunologinen reservi, miksi lihasmassa ja VO₂max ennustavat selviytymistä, ja miten rokotteet, ravitsemus sekä arjen valinnat vaikuttavat terveysvuosiin. THL:n infektiotautien ylilääkäri Leif Lakoma avaa myös antibioottiresistenssin, pandemiariskit ja sen, mitä jokainen voi tehdä minimoidakseen infektioiden pitkän aikavälin vaikutukset healthspaniin.

HUSin rytmikardiologian ylilääkäri Pekka Raatikainen avaa, miksi eteisvärinä yleistyy nopeasti ja miksi jopa joka kolmas sairastuu siihen elämänsä aikana. Keskustelussa käydään läpi riskitekijät (ylipaino, verenpaine, alkoholi, uniapnea, kestävyysurheilu), aivohalvausriski, älylaitteiden rooli diagnostiikassa sekä uusimmat hoidot – ablaatiosta elintapamuutoksiin. Mitä jokaisen kannattaa tehdä jo ennen ensimmäistä kohtaa?

Paastoaminen lupaa pidempää elämää, parempaa terveyttä ja puhtaampaa kehoa – mutta pitääkö se paikkansa ihmisillä? Tässä jaksossa pureudutaan pätkäpaastoihin, vuoropäiväpaastoon ja pidempiin paastoihin: mikä on näyttöä, mikä uskomusta ja missä kohtaa lihasmassa, proteiini ja arjen realismi ratkaisevat. Lopputulos on yllättävän maanläheinen: suurin hyöty ei ehkä tule paastosta, vaan energiatasapainosta, voimaharjoittelusta ja pitkäjänteisyydestä.

Miksi niin moni suomalainen luulee syövänsä tarpeeksi proteiinia, vaikka ei syö? Tässä jaksossa pureudumme siihen, miten proteiini vaikuttaa lihasmassaan, ikääntymiseen, painonhallintaan ja terveyteen – ja mikä määrä on oikeasti optimaalinen.

Jyri ja Jani pureutuvat yhteen suurimmista mutta ylenkatsotuimmista terveysriskeistä: verenpaineeseen. Miksi se nousee iän myötä? Miten se liittyy aivoterveyteen, muistisairauksiin ja sydänriskeihin? Tässä jaksossa opit, miten tunnistat oman tasosi, milloin pitää huolestua ja mitä voi tehdä, jotta verisuonisto – ja sitä kautta koko keho – pysyy terveenä.

Silmäsairaudet kuten kaihi, glaukooma ja silmänpohjan rappeuma, mutta myös lihavuus ja yleistyvä sokeritauti haastavat näköä iän myötä. Silmälääkäri kertoo, miksi näkö heikkenee, mitä on ehkäistävissä ja milloin on jo kiire erikoislääkäriin.

OP ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio kertoo, miten kiireinenkin johtaja pysyy toimintakykyisenä ja miten sosiaalinen esimerkki tarttuu - niin hyvässä kuin pahassakin. Jaksossa pohditaan myös miten istuminen tuhoaa terveyden ja toisaalta miten työnantaja voi tukea henkilöstönsä hyvinvointia, sekä miten isossa kuvassa Suomesta voitaisiin rakentaa “arktinen sininen vyöhyke”.

Neurologian professori Kaisa Hartikainen avaa, miksi valkean aineen muutokset yleistyvät iän myötä ja miten niiden etenemistä voi hidastaa. Aiheina unen ratkaiseva merkitys aivojen puhdistumiselle, stressin ja yksinäisyyden yllättävät seuraukset sekä se, miten kuulon heikkeneminen voi kiihdyttää muistin rapistumista. Lopuksi Hartikainen kertoo, mitkä kolme arjen tekoa jokainen voi tehdä heti suojatakseen aivojaan tulevaisuutta varten.

Miksi suomalaiset miehet elävät lyhyemmin kuin ruotsalaiset? Mikä yhteys on erektiohäiriöllä ja sydänsairaudella? Ja miksi sauna pidentää ikää? Jani ja Jyri sukeltavat lääkintöneuvos Jarmo Karpakan kanssa faktoihin ja tarinoihin, jotka jokaisen miehen on syytä tuntea.