Solut ohjaavat toistensa kehittymistä erittämällä liukoisia säätelytekijöitä, joista monet vaikuttavat vain 15 solun matkalla. Nämä parakriiniset säätelytekijät jaetaan 4 perheeseen, jotka vaikuttavat geeniaktiivisuuteen hieman eri tavoin.

Varhaiset solujaot tuottavat identtisiä soluja, mutta jo varhaisessa vaiheessa solut alkavat erilaistua, jolloin niissä on eri määriä proteiineja. Tämä perustuu proteiineja koodaavien geenien aktiivisuuteen, jota voidaan lisätä tai estää tarpeen mukaan. Osa näistä vaikutuksista on periytyviä myös tytärsoluille.

Hedelmöittyminen on yllättävän vaikea prosessi, jossa vaikuttavat monet siittiön ja munasolun ominaisuudet anatomiaamme enemmän.

Yksilönkehitys on hyvä alkaa kertaamalla sukusolujen tuotanto. Siittiön ja munasolun kehittymisessä on paljon yheisiä piirteitä ja niiden tuotannon säätelyssä vaikuttavat hormonien erilaiset palautuskytkennät - negatiiviset, eritystä ehkäisevät ja positiiviset, eritystä laukaisevat.

Hei,

Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston järjestämälle kehitysbiologian podcast-kurssille. Kurssilla käsitellään äänitiedostoina yksilönkehityksen pääpiirteet ja niihin vaikuttavat tekijät, ympäristön vaikutukset yksilönkehitykseen ja kantasoluihin liittyviä asioita.

Solujen rakennusohjeet sijaitsevat geeneissä, mutta koska solut eivät ole rakenteeltaan pysyviä, on niiden jakauduttava. Tällöin myös rakennusohjeet on kopioitava samanlaisina molempiin tytärsoluihin. Tätä tapahtumaa kutsutaan translaatioksi.

Solu- ja molekyylibiologian kurssiin kuuluu myös molekyylibiologia, jossa selvitetään ennen kaikkea rakennusohjeiden, geenien säilytystä, kopiointia ja luentaa erilaisiksi proteiineiksi.

Albrecht Kossel sai Lääketieteen tai fysiologian alan Nobel-palkinnon vuonna 1910 määritettyään nukleiinihappojen ja niihin liittyneiden tumaproteiinien rakenteita.

Solu- ja molekyylibiologian historiaa valottava podcast-sarja kertoo vanhoista soluilmiöiden havainnoista tiivistettyjen Nobel-palkintopuheiden avulla.

Soluissa on erilaisia yhdisteitä, jotka muokkautuvat toisiksi yhdisteiksi. Kuitenkin termodynamiikka rajoittaa näitä muokkautumista, jolloin jotkut reaktiot tapahtuvat ja toiset eivät. Reaktiot voivat esim. tarvita liikaa energiaa tapahtuakseen. Tällöin erilaiset entsyymit tulevat apuun mahdollistaen äärimmäisen hitaita reaktioita.

Proteiinien rakenne määräytyy hyvin yksinkertaisten sääntöjen perusteella: osa aminohappojen sivuketjuista on vesi- ja osa rasvaliukoisia. Lisäksi aminohapot muodostavat kahta kestävää rakennetta alfa-heliksiä ja beta-säikeitä, jotka antavat proteiineille niiden yleisrakenteen. rakennetutkimus on erittäin nopeasti etenevä ala, josta parhaiten saa käsityksen asiantuntijan, professori Juha Rouvisen opastamana.