Sotemuotoilu-studiossa vieraanamme Etelä-Savon Työterveys Oy:n asiakkuuspäällikkö Satu Pulkkinen. Pääsimme keskustelemaan Sadun kanssa monipuolisesti työterveyspalveluiden roolista osana sote-palveluita sekä organisaatioiden ja ihmisten arkea. 

Työ on muuttunut entistä enemmän fyysisestä työnteosta henkisesti kuormittavampaan työskentelyyn, eli niin kutsuttuun aivotyöhön. Tämän johdosta työterveyshuollon palveluissa korostuu nykyisin erityisesti ihmisten jaksamisen tukeminen.  

Samaan aikaan myös työterveydessä painitaan haasteellisen resurssitilanteen kanssa. Etenkin työterveyslääkäreiden saatavuudessa on haasteita. Miten palveluita on lähdetty kehittämään niin, että rajallisilla resursseilla pystytään varmistamaan laadukkaat palvelut? 

Avainasemassa on rohkeus tuottaa erilaisia, uudenlaisia palveluita, toimintamalleja ja tapoja tehdä työtä. Huomioitavaa on myös se, että nuoremmat sukupolvet ajattelevat työstä ihan eri tavalla kuin vanhemmat ikäluokat. Työ muuttuu ja ihmisten ajattelumallit muuttuvat sukupolvien välillä - miten palvelut ja työelämä vastaavat muutokseen? Entä mikä on työntekijän oma vastuu terveytensä ylläpidosta, ja miten työnantaja voi kannustaa työntekijöitä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä? 

Tässä jaksossa luvassa keskustelua näistä ja monista muista ajankohtaisista kysymyksistä tämän mielenkiintoisen teeman ympärillä!

Vieraaksemme podcast-studioon istahti Lapin ammattikorkeakoulun tulevaisuuden terveyspalveluiden yliopettaja Satu Elo. Sadulla on pitkä kokemus erityisesti ikääntyneiden kotihoidon kehittämisen parista, digillä ja ilman.

Kuinka tukea kotona asumista ja turvallisuuden tunnetta, kun ikääntyminen asettaa omat haasteensa arkeen? Teknologia mahdollistaa jo paljon enemmän kuin osaamme hyödyntää, mutta miten saada ratkaisut paremmin käyttöön? Entä mitä jokaisen hoitajan tulisi tietää tuotekehityksestä? Nämä ja monia muita mielenkiintoisia kysymyksiä keskustelussa tämän ajankohtaisen ja erittäin tärkeän teeman ympärillä!

Työnantajamielikuvan luominen on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä, joka vaatii aitoa ja inhimillistä lähestymistapaa. Työntekijäkokemukseen vaikuttaa ennen kaikkea työn merkityksellisyys, jota ei sote-alalla tarvitse kyseenalaistaa. Sen sijaan voidaan pohtia, kuinka huomioidaan tulevaisuuden työntekijöiden tarpeet ja millaisia kannustinjärjestelmiä heille voidaan tarjota. 

Vieraana kanssamme keskustelemassa työnantajabrändäyksen ja modernin rekrytoinnin asiantuntija, HR-palveluiden edelläkävijä Notarec Oy:n osakas Kaisa Seppälä.

Sotemuotoilu -podcastin 10. jakso pärähtää käyntiin sote-alan osaamisen kehittämisen teemalla. Saimme vieraaksemme Skholen toimitusjohtaja Tuomas Lipposen keskustelemaan kanssamme sote-alan koulutuksen ja osaamisen kehittämisestä digitalisaation keinoin.

Skhole on erikoistunut sote-alan osaamisen kehittämiseen tarjoten uudenlaisia välineitä parempaan tiedon saatavuuteen. Kehittämistyössä tärkeä näkökulma on ollut se, kuinka tieto viedään sote-ammattilaisten saataville niin, että se kulkee työntekijöiden arjessa mukana. Keskustelimme myös uuden tutkimustiedon jouhevammasta jalkauttamisesta, kun nykyinen prosessi on vielä turhan pitkä ja monivaiheinen.

Oikea osaaminen, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Kuinka varmistamme osaavan sote-henkilöstön saatavuuden nyt ja tulevaisuudessa? Monitahoinen kysymys, josta pääsimme keskustelemaan yhdessä Siun Soten henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsenin kanssa.

Yhtenä konkreettisena kehittämiskohteena Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä Siun Sotessa on lähdetty systemaattisesti kehittämään toimintalähtöisen/asiakaslähtöisen työvuorosuunnittelun mallia, jonka tavoitteena on optimoida henkilöstöresurssien saatavuutta vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Vanhasta toimintamallista uuteen siirtyminen on edellyttänyt paljon muutakin kuin uuden tietojärjestelmän käyttöönottoa - kyseessä on ennen kaikkea merkittävä toimintakulttuurin muutos, jonka aikaansaaminen on vaatinut vahvaa sitoutumista ja yhteistyötä.  

Lisäksi keskustelimme myös yleisimmin sote-alan vetovoimaisuudesta, johtamisen kehittämisestä ja siitä, kuinka esimerkiksi alan palkkausta ja palkitsemista voitaisiin kehittää toimivammaksi olemassa olevat realiteetit huomioiden.

Oulun yliopistollisessa sairaalassa toimiva OYS TestLab mahdollistaa laaja-alaista yhteistyötä uusien, käyttäjälähtöisten ratkaisuiden kehittämiseen ja testaamiseen yhdessä sote-ammattilaisten kanssa. Innovointi-, testaus- ja kehitysympäristö mahdollistaa tuotteiden ja palveluiden testauksen todenmukaisissa olosuhteissa sekä tiiviin yhteistyön julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välillä.

Tässä jaksossa pääsimme keskustelemaan OYS TestLabin testaustoiminnan päällikkö Timo Alalääkkölän kanssa siitä, miten kehitetään aidosti toiminnan tarpeisiin vastaavia ratkaisuja. OYS Testlab on tarjonnut puitteet jo lukuisten innovaatioiden kehittämiselle mm. innovaatiokumppanuutta hyödyntäen. Luvassa erittäin mielenkiintoinen keskustelu ja lukuisia konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka innovaatioita on mahdollisuus viedä käytäntöön - yhteispelillä!

Kanta-palveluiden toimintakulttuuria on uudistettu vahvasti asiakas- ja käyttäjälähtöiseen suuntaan kohti aitoa yhteistyötä ja yhdessä tekemistä. Palveluiden kehittämisessä on satsattu paljon asiakas- ja sidosryhmätyöhön, jonka kautta meille kaikille tuttuja Kanta-palveluita pyritään kehittämään niin, että ne vastaavat entistä paremmin eri kohderyhmien tarpeisiin. 

Saimme vieraaksemme Kanta-palveluiden palvelutoiminnan päällikkö Outi Lehtokarin, joka kertoo meille Kanta-palveluiden viimeisimpiä kuulumisia ja avaa myös sitä, millaiset asiat tekemiseen vaikuttavat mm. kansallisen ohjauksen näkökulmasta.

Kuulemme myös kauan odotetun valtakunnallisen lääkityslistan viimeisimmät kuulumiset ja erinomaiset perustelut sille, miksi datan laatuun on syytä panostaa digitalisaatiolta odotettujen hyötyjen saavuttamiseksi.

Sote-tiedon ensisijainen ja toissijainen käyttö, toisiolainsäädäntö, tiedon hyödyntäminen ja tietojohtaminen. Vieraanamme sote-tietojohtamisen sanansaattaja Tuomas Hujala, jonka kanssa keskustelemme mm. sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä säädetyn toisiolain huomioimisesta osana tiedon hyödyntämistä ja tietojohtamista. 

Oletko jo kärryillä tästä tärkeästä aiheesta vai vieläkö on hepreaa? Tässä jaksossa avaamme konkreettisten esimerkkien kautta mistä on kyse, joten kannattaa hypätä kuulolle!

Missä mennään ja mitä näkyvissä sote-tietojohtamisen saralla? Ajankohtainen, mielenkiintoinen ja toivottu aihe!  

Vieraanamme sote-tietojohtamisen sanansaattaja Tuomas Hujala. Tuomas työskentelee Keski-Uudenmaan sotessa tiedolla johtamisen ja automaatioyksikön vetäjänä ja toimii laajalti sote-tietojohtamisen saralla vaikuttajana eri verkostoissa. 

Tällä viikolla on vietetty Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päiviä. Teeman tiimoilta päätimme kurkistaa myös sote-toimialan ulkopuolelle, ja pyysimme vieraaksemme Verohallinnon tuoteryhmäjohtaja Veijo Romppaisen. Ennen Verohallinnolle siirtymistään Veijo on toiminut tietohallintojohtajan tehtävissä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä ja Kainuun sotella. 

Kysyimme Veijolta mm. sitä, miten aiemmin jäykkänä, totisena ja pelottavanakin tunnettu organisaatio on onnistunut uudistumaan menestyksekkäästi ja edistämään merkittävää toimintakulttuurin muutosta digitalisaation keinoin.  Entä mitä eroa ja mitä yhteistä löytyy Verohallinnon ja soten kehittämisestä?