Suomen vuonna 1809 saama valtiollinen autonomia muutti Suomessa monia asioita. Autonomian aikaan syntyi myös niin sanottu kielikysymys eli kamppailu siitä, millä kielellä uusi kansakunta toimii. Vielä 1700-luvulla kieli ei ollut Suomessa tärkeä identiteetin määrittäjä. Tärkeämpiä identiteetin tekijöitä olivat muun muassa sääty, uskonto ja asuinpaikka.

Hegeliläisen kansallisvaltioaate sai ennen pitkää Suomessakin kannatusta. Sen ihanteiden mukaan valtiossa tuli olla yksi yhteinen kansallinen kieli. Kansallisvaltioaate teki kielistäkin poliittisia.

1800-luvun jälkipuolella kielikysymys kärjistyi suorastaan kielitaisteluksi. Tämä kiista synnytti myös uuden kansallisen identiteetin: suomenruotsalaisuuden.

Kalle Haatasen ohjelmassa puhutaan siitä, miten suomenruotsalainen identiteetti syntyi. Vieraana on historiantutkija Johanna Wassholm.