Tuomolle ruoka on lähinnä energianlähde ja kehon vaatimaa polttoainetta. Joonas taas tykkää laittaa ruokaa ja omistaa jopa ihan oikean keittokirjan.

Siitä päästäänkin jonkunlaisen aasinsillan kautta päivän aiheeseen eli ruokaan kirjallisuuden näkökulmasta. Toki jaksossa voitaisiin keskustella siitä, miten ruokaa ja ruokailuja esitetään eri kirjoissa, mutta se olisi liian ennalta-arvattavaa.

Sen sijaan keskitytään siihen, miksi kirpputorit ovat täynnä mitä erinäisempiä keittokirjoja. Onko niiden entiset omistajat ostaneet ne vain hyllyn täytteeksi ja nyt niistä pitää päästä eroon? Onko kaikki reseptit niin sanotusti pelattu läpi eikä kirjoja sen takia haluta säilyttää? Joka tapauksessa keittokirjat täyttävät kirpputorien ja antikvariaattien hyllyjä, vaikka hyllyillä voisi olla oikeastikin hyviä kirjoja.

Lisäksi jaksossa puhutaan myös vähemmän epäeettisestä kananuudelien tekotavasta sekä "temppareista". "Temppareista" ei kuitenkaan puhuta siksi, että toisiaan kilpaa pettävät nuoret "aikuiset" ovat joidenkin mielestä silmänruokaa, vaan aivan ohjelmaa lähestytään aivan toisest näkökulmasta.

Kirsikkana kakun päällä (huomasitteko, miten oivaltava ja jakson aiheeseen sopiva sananlasku) pohditaan, miltä näyttäisi Näköulmauksen oma respetikirja? Mitä reseptejä siihen tulisi vai tulisko mitään?

Tämä jakso ei välttämättä saa vettä kielelle tai vie kieltä mennessään, mutta kuuntelemisen arvoinen se joka tapauksessa on.