Näkökulmaus

Kahdeksas kausi tuo mukanaan jotain uutta unohtamatta vanhaa.

Tällä kaudella Joonas ja Tuomo nimittäin vihdoin paljastavat kasvonsa suurelle yleisölle. Sen sijaan, että voit valita olla kuuntelematta jaksoa, voit jatkossa valita olla myös katsomatta jaksoa. Jos kuitenkin teet niin, niin voi olla mahdollista, että jäät ilman huumoripläjäystä ja epämääräisiä faktoja.

Vaikka tulevaisuudessa Näkökulmauksesta voi nauttia äänen lisäksi myös kuvalla, niin juttujen taso pysyy suurin piirtein samana kuin aiemmin. Loistavasta on nimittäin hieman vaikea enää parantaa.

Kauden aloitusjaksossa keskustellaan videon tuomista mahdollisuuksista ja uhkista sekä muun muuassa firmojen uutiskirjeistä. Lisäksi Tuomo kertoo omistamansa yrityksen osakkuusuutisia ja Joonas paljastaa, mitä haluaisi tehdä Hectorille. Ja ei, se ei ole mitään vakavaa, mutta klikkiotsikoiden tyyliin tämä asia jätetään tässä ärsyttävästi auki, jotta mahdollisimman moni joutuu kuuntelemaan jakson saadakseen tietoa asiasta.

Klikkiotsikoista puhutaan muutenkin jaksossa, joten senkin takia viittaus niihin sopii myös tähän tekstiin.

Parempi myöhään kuin ei silloinkaan.

Kuten otsikosta ja jakson kuvituksestakin voi päätellä, tämä jakso tulee vähän myöhässä. Viime viikon jakso ilmestyy siis nyt ja siinä pannaan pakettiin koko seitsemäs kausi. Tai ei sitä oikeastaan paketoida, mutta siitä puhutaan ainakin kolmen lauseen verran.

Sikarin äärellä keskustelu vaihtuu syntymäpäivistä, matkustelun ja ostoskokemusten kautta onnistuneeseen asiakaspalveluun. Mielenkiintoisen keskustelun lomassa kuullaan ehkä vihjeitä tulevasta kaudesta, kehnohkoja puujalkavitsejä sekä asiantuntevia kommentteja asiasta kuin asiasta. Vaikka et tykkäisi sikareista, voit silti tykätä tästä jaksosta. Vaikka et tykkäisi tästä jaksosta, voit silti olla tykkäämättä myös sikareista.

Kauden viimeisessä jaksossa keskustellaan tuttuun tapaan politiikasta, vaaleista, vaikuttamisesta ja kaikesta niihin liittyvästä.

Kuulijakysymyksen (tai oikeastaan kommentin) perusteella isännät yrittävät tehdä jaksosta mahdollisimman mielenkiintoisen. Aihe kun ei kuulemma oikeasti ole mitenkään mielenkiintoinen.

Kuuntelijat tehköön oman johtopäätelmänsä, mutta oikea päätelmä on se, että Tuomo ja Joonas onnistuvat tekemään jaksosta mielenkiintoisen.

Jaksossa kyytiä saavat niin päättäjät, äänestäjät kuin vaikuttajatkin. Jos et mitään muuta ymmärrä tästä jaksosta tai mistään muustakaan internetissä olevasta sisällöstä, niin ymmärrä edes se, että omilla aivoilla kannattaa ajatella, vaikka omat aivot ei läheskään aina ole oikeassa.

Eli siis: mieti mitä luet, kuulet tai näet, ja pohdi sen jälkeen onko asiassa mitään järkeä. Mieti asiaa toiseltakin kantilta ja muista, että joskus joku tietää enemmän kuin sinä. Mutta ei aina.

Kuten otsikko antaa ymmärtää, jälleen kerran isännät päästävät keskustelun rönsyilemään aiheesta toiseen pysyen välillä ihan oikeassa teemassa.

Kuulijat ovat taas muistaneet antaa hyviä kommentteja, kysymyksiä ja haasteita. Ikävä kyllä ihan kaikkia toiveita Joonas ja Tuomo eivät tällä kertaa toteuta. Tai ehkä se ei ole pelkästään ikävä, vaan se voi olla myös ihan hyvä juttu kuulijoiden korvia ajatellen. Kuuntelija tehköön oman tuomion kuunneltuaan jakson. Tai vaikka kuuntelematta. Niinhän tämä nykymaailma usein toimii - tuomitaan ottamatta edes oikeasti selvää asioista.

Kaiken kaikkiaan Joonas ja Tuomo keskustelevat tuttuun tyyliin vakavan rennosti tai rennon vakavasti ruoasta. Tätä jaksoa kuunnellessa ei välttämättä tule nälkä.

Tämän viikkoisessa jaksossa kuulijat panevat isännät miettimään vaikeita asioita, kun toisaalta halutaan tietää, minne he haluavat matkustaa ja toisaalta se ei kiinnosta ketään.

Sen lisäksi että he miettivät unelmien matkakohdetta ja sitä minne eivät missään tapauksessa matkustaisi, Joonas ja Tuomo pääsevät pohtimaan muun muassa sitä, mikä on ekologisin matkustustapa ja miten tulevaisuudessa matkustetaan.

Lopussa isännät vielä kertovat jännittävimmistä matkakokemuksistaan. Ne eivät kuitenkaan ole niin jänniä, etteikö jaksoa voisi kuunnella lasten kanssa. Ei niistä kuitenkaan mallia kannata ottaa.

Seitsemäs kausi on tullut jo yhdeksänteen jaksoon, mutta meno ei vain suostu hidastumaan.

Kuten otsikko antaa ymmärtää, kirjallisuusjaksossa Tuomo ja Joonas pääsevät puhumaan vähän kaikenlaisesta.

Synkän varjon jakson ylle heittää kuulijalta tullut palaute, joka haastaa isännät olemaan mainitsematta elokuvia, sillä "kirjallisuusjaksot tuppaavat leviämään aina elokuvien maailmaan".

Isännät eivät anna tämän kuitenkaan haitata menoa, vaan ottavat haasteen vastaan ilolla, luoden samalla oman pistejärjestelmän puheilleen. Ei haittaa jos et ymmärrä, miten puheilla voi olla pistejärjestelmä. Ei sitä ymmärrä Tuomo eikä Joonaskaan, vaikka jakavatkin miinuspisteitä jokaisesta elokuvamaininnasta.

Kaiken kaikkiaan jaksossa mainitaan useita hyviä kirjoja, joitain "ihan jees" kirjoja sekä kirjojen kirja. Lisäksi Joonas ja Tuomo ottavat kantaa muun muassa siihen, kannattaako ihmisiä kehottaa lukemaan vai olemaan lukematta.

Mitä yhteistä on villasukilla ja korkokengillä?

Tietenkin se, että ne laitetaan jalkaan. Toki myös se, että maailmasta löytyy kilpailuja, joissa kyseiset pukimet ovat kilpavarustusta.

Isännät itse ei varmastikaan ole edes kuulleet lajeista, mutta silti kuulijoilta tuli haaste vastata, kumpaan juoksukilpailuun isännät osallistuisivat mieluummin.

Kysymyksen innoittamana tämän viikkoisessa jaksossa Joonas ja Tuomo keskustelevat kummallisista vaatevalinnoista, kilpailuista ja etiketistä.

Lisäksi Joonas lukee englanninkielistä Vogueta, kun taas Tuomo on osan äänityksistä alasti (ehkä jälkimmäinen näistä on syy siihen, ettei Näkökulmausta videoida). Tästäkin huolimatta sisältö pysyy laadukkaana ja sopii kuunneltavaksi vaikka lasten kanssa tai työpaikalla.

Tällä kertaa kuulijat ylittävät itsensä, kun taas isännät superylittivät itsensä.

Kuulijoilta tuli toivetta kuulla Tuomon ja Joonaksen räppäävän, ja arvaamaan toistensa viheltämiä kappaleita. Koska Tuomo ja Joonas tekevät lähes kaikkensa maineen ja rahan eteen, niin hehän toteuttivat toiveet. Sinänsä hupaisaa, sillä Näkökulmauksella ei tule rahaa eikä mainetta.

Räppäyksen ja viheltämisen lisäksi isännät puhuvat karaokekokemuksistaan (jotka liittyvät yllättävän paljon räppiin), ja miettivät musiikin syvintä olemusta. Jälkimmäinen väite ei välttämättä pidä paikkaansa.

Jälleen kerran siis luvassa jakso, mikä kannattaa kuunnella. Aivan varmasti viihdyttävää sisältöä. Jos et Näkökulmauksen tyylii tajuu, se meinaa, että sulla ei oo tyylitajuu. Tai sitten on. Älä ota henkilökohtaisesti.

Seuraajat eivät pettäneet tälläkään kertaa, joten Tuomo ja Joonas pääsevät taas inspiroitumaan kuulijoiden älykkyydestä.

Tämän viikkoiseen aiheeseen (sisustaminen, arkkitehtuuri, sisustusarkkitehtuuri yms) tuli loistavia kysymyksiä, jotka laittoivat isäntiemme mielikuvituksen laukkaamaan ravia.

Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, missä olemassa olevassa rakennuksessa isännät haluaisivat asua, jos saisivat valita aivan vapaasti. Eikä siinä vielä kaikki! Tämän rakennuksen voisi siirtää ihan mihin tahansa haluaisi.

Lisäksi kuulijakysymysten pohjalta Joonas ja Tuomo keskustelevat siitä, miten muun muassa Troijan hevonen tai Riemukaari toimisivat pihaa koristamassa.

Lopuksi isäntämme pohtivat haastavaa kysymystä siitä, asuisivatko mieluummin kymmenen vuotta kaupungin ytimessä vai maalla. Kuulijan kysymykseen liittämä mukava muuttuja on se, ettei kyseisenä kymmenenä vuotena voisi käydä vierailemassa siellä toisessa vaihtoehdossa.

Mutta ei paljasteta tässä kuitenkaan ihan kaikkea. Kuunnelkaa jakso ja pohtikaa omia näkemyksiä.

Tämän viikkoisessa jaksossa isäntämme Joonas ja Tuomo miettivät kuuntelijakysymysten pohjalta sitä, mikä luokitellaan urheiluksi?

Onko urheilua liikunta, josta tulee hiki, liikkuminen, josta maksetaan rahaa, vai se mitä sanotaan urheiluksi?

Viikon jaksossa oman osansa saavat niin keppihevostelu, ratsastaminen, e-urheilu kuin moottoriurheilukin, kun Joonas ja Tuomo kertovat omat viralliset mielipiteensä siihen, miten urheilu tulisi määritellä.

Alkuun Joonas pätee osaamisellaan numeroista ja Sami Hedbergin vitseilä, joita Tuomo yrittää parhaansa mukaan selittää totuudenmukaisiksi. Lopulta monen (ainakin kahden) aasinsillan kautta päästään oikeisiin katsojakysymyksiin ja pohditaan muun muassa sitä, mitä eroa on taiteella ja urheilulla ja sitä, miksi niitä edes pitää erottaa toisistaan, jos edes pitää.

Jos olet koskaan miettinyt sitä, miten urheilu määritellään (ja varsinkin jos et ole miettinyt) niin tämä jakso on kuuntelemisen arvoinen. Muustakin syystä tämä jakso kannattaa kuunnella. Jos et keksi hyvää syytä, niin se on hyvä syy, että fanitat kahden nuoren miehen (tai yhden nuorehkon ja toisen ikuisen teinin) rönsyilevää keskustelua urheilun ja kaiken siihen melkein liittyvän aiheen ympärillä.

Seuraavassa jaksossa puhutaan sisustamisesta (jos ei ole tullut selväksi, niin aihe todella laaja), ja siihen voi laittaa tulemaan kysymyksiä, kommentteja, mielipiteitä ja mitä tahansa aiheeseen liittyvää tai liittymätöntä tulemaan joko sähköpostilla, kirjeellä, savumerkeillä tai insta dm:llä vaikka heti.