Hongkongia ravisuttanut “vesivallankumous” tuli päätökseensä kesällä 2020. Protestiliike tuli tunnetuksi kansainvälisesti satojatuhansia osallistujia keränneistä mielenosoituksistaan, massiivisista yliopistovaltauksista sekä poliisiväkivallasta. Sittemmin Hongkong on ollut vähemmän suomalaisten uutismedioiden otsikoissa. Mitä tälle ikoniselle kaupunkivaltiolle kuuluu nyt viisi vuotta myöhemmin?

Jakson vieraina ovat toimittaja ja The Ulkopolitistin Kiinaan keskittyvä kirjoittaja Heidi Puomisto sekä Turun yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Juha A. Vuori. Jaksossa kuullaan myös nimettömänä esiintyvää hongkongilaista kokemusasiantuntijaa. Jakson juontavat Sanni Granqvist sekä Arttu Uuranmäki. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

The Ulkopolitistin podcast sukeltaa tällä kertaa kyberturvallisuuden ja -puolustuksen maailmaan. Erikoisjaksossa suurennuslasin alla on Suomen kyberturvallisuuden nykytila ja tulevaisuus.

Miten Suomen kyberturvallisuustilanne on kehittynyt viime aikojen turvallisuuspoliittisten mullistusten keskellä? Mitä Suomi voisi oppia kyberturvallisuudessa muilta EU-mailta? Entä millaisiin kybermaailman skenaarioihin ja uhkakuviin Suomen tulisi jatkossa varautua?

Näitä kysymyksiä studiossa kanssamme puivat Maanpuolustuskorkeakoulun kybersotataidon pääopettaja ja väitöskirjatutkija Maria Keinonen sekä Accenturen kyberturvallisuuden asiantuntija Niklas Nykter. Jakson juontaa Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta.

Podcast-jakso on osa The Kyberist -projektia, joka on toteutettu yhteistyössä Accenturen kanssa.

EU ja neljä Mercosur-maata pääsivät yli 25 vuoden neuvottelujen jälkeen sopuun yhdestä historian suurimmista ja kiistellyimmistä vapaakauppasopimuksista. Mercosur on yksi maailman suurimmista talousalueista, ja sopimuksen kannattajat näkevät sen tuovan kasvua ja uusia mahdollisuuksia. Kriitikot uskovat sopimuksen heikentävän EU:n maatalouden kilpailukykyä ja pelkäävät lisääntyneen kaupan ympäristövaikutuksia.

Jaksossa paneudumme sopimuksen taloudellisiin, poliittisiin ja ympäristöllisiin vaikutuksiin. Voiko vapaakauppa hyödyttää kaikkia vai jääkö joku aina alakynteen? Miksi lehmät ja autot ovat sopimuksen ytimessä?

Jaksossa vieraina tutkijatohtori Anna Heikkinen Helsingin yliopistosta sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton kansainvälisen kaupan sekä kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori. Jakson juontavat Sofia Blanco Sequeiros ja Sanni Granqvist. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

The Ulkopolitistin podcastin uusi kausi alkaa! Kauden ensimmäisen jakson aihe on hyvinkin ajankohtainen: Yhdysvaltain äärioikeisto ja maan politiikan oikeistolaistuminen.

Monet ääri- ja laitaoikeistolaiset liikkeet ovat muovanneet liittovaltion politiikkaa. Joukkoon kuuluvat niin Amerikka ensin -aate ja 2000-luvun alun teekutsuliike kuin netissä järjestäytyvä alt-right ja Proud Boysin kaltaiset ryhmätkin. Kaikki ovat olleet viime vuosina näkyvästi esillä erityisesti Trumpin hallinnon liepeillä. Mitä äärioikeisto Yhdysvaltojen kontekstissa siis tällä hetkellä tarkoittaa, ja miten se on vaikuttanut puoluepolitiikkaan ja maan poliittiseen keskusteluun?

Jakson vieraina ovat tutkijatohtori Pekka Kolehmainen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta sekä juuri Yhdysvaltain kirjeenvaihtajuudeltaan Suomeen palannut toimittaja Elina Väntönen Helsingin Sanomista. Teknisistä haasteista johtuen haastattelusta tallentui vain puoli tuntia – tätä paikataksemme pyysimme vielä ääniviestit haastateltavilta, ne kuullaan jakson lopussa. Suurkiitokset Pekalle ja Elinalle joustavuudesta!

On taas podcastin kauden päätösjakson aika! Tällä kertaa kesästudioon kokoontuvat Olli, Jalmari ja Sofia. Kuluneen kevään ulkopoliittiset tunnelmat summautuvat sanapariin "vuoteni murmelina", ja niitä puidaan filosofisin mielin. Etenkin Gaza ja Yhdysvallat puhututtavat.

Tuttuun tapaan seuraa myös kesähassuttelua: tällä kertaa väitellään sattumanvaraisista asioista. Kumpi voittaa, vauvat vai Keskustapuolue? Lopuksi vielä lomasuositukset.

Kiitämme kaikkia kuulijoita, haastateltavia ja podcastin tekoon osallistuneita kuluneesta kaudesta. Palaamme studioon jälleen alkusyksystä -- siihen saakka toivotamme hyvää kesää!

Suomi lähti Afganistaniin vuonna 2002. Määränpäänä oli YK:n ISAF-operaatio maan pääkaupungissa Kabulissa. Muutamaa vuotta myöhemmin operaatiosta vastasi Nato ja se kattoi jo koko maan. Samalla rauhanturvaamisesta oli tullut kriisinhallintaa ja sodankäyntiä.

Tässä jaksossa suuntaamme katseemme Afganistaniin – maahan ja sotaan, jossa Suomi oli mukana lähes kahden vuosikymmenen ajan. Miksi Afganistaniin mentiin? Mitä suomalaiset joukot siellä tarkalleen ottaen tekivät? Millaista arki kentällä oikeasti oli? Entä mitä operaatioista jäi jäljelle?

Jakson vieraina ovat asianajaja, rauhanturvaaja Klaus Ilmonen ja Kriisinhallintakeskuksen johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki.J akson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Olli Puumalainen. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Eletään palestiinalaisen yhteiskunnan kohtalonhetkiä. Israel yrittää "ratkaista" Palestiina-kysymyksen omalla tavallaan, kansainvälisestä oikeudesta viis.

Israel ei ole suurvalta. Maa on riippuvainen kansainvälisistä tukijoistaan ja kauppakumppaneistaan, Yhdysvalloista ja Euroopasta. Tämä antaisi EU:lle vipuvartta, jos se olisi valmis sitä käyttämään.

Podcast-jaksossa kysytään: Mitä Israel tavoittelee, ja miksi maa saa jatkaa Palestiinan tuhoamista? Miksi Ukrainan tukeminen on EU:ssa itsestäänselvää, mutta Palestiinan tukemista vältellään? Mihin kansainvälisen järjestyksen säännöt oikeastaan perustuvat?

Jaksossa vieraana juuri Harvardista palannut Fulbright-tutkija, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Bruno Jäntti. Jakson juontaa Olli Puumalainen ja sen leikkasi Pauliina Saloranta.

Javier Milei valittiin Argentiinan presidentiksi vuonna 2023. Kurjissa oloissa kasvaneessa taloustieteilijässä on performanssitaiteilijan vikaa: hän on esiintynyt yleisölle supersankarin trikoissa ja laukoo niin haastatteluissa kuin puheissaan toinen toistaan erikoisempia lausahduksia.

Podcast-jaksossa syvennytään Argentiinan sisäpolitiikkaan. Milein kannatus perustuu osaksi maata pitkään vaivanneisiin haasteisiin, erityisesti talousongelmiin. Samalla Milei asettuu osaksi globaalin laitaoikeiston nousua.

Vieraina jaksossa väitöskirjatutkija ja The Ulkopolitistin Amerikoiden toimituksen toimitussihteeri Ella Virtanen sekä Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Jakson juontaa Sofia Blanco Sequeiros ja sen leikkasi Pauliina Saloranta.

OIKAISU alkuspiikkiin: Ella Virtanen on The Ulkopolitistin Amerikoiden toimituksen toimitussihteeri, ei lehden avustaja.

Ruoka ja sen tuotanto ovat ilmastonmuutoksen ydinkysymyksiä. Ilmastonmuutos on jo muuttanut ruokajärjestelmää: yhtäällä ilmastonmuutos lisää kuivuutta, toisaalla kylmyyttä. Jossain viljelyala kutistuu, toisaalla kasvukausi pitenee. Ilmastonmuutos vaikuttaa paitsi siihen, mitä ihmiset ympäri maailmaa syövät, myös yhteisöjen ja valtioiden vakauteen ja rauhaan.

Uudessa podcast-jaksossa keskustellaan ruoan tulevaisuudesta ilmastonmuutoksen aikakaudella. Ruokajärjestelmän muuttaminen on yksi keinoista hidastaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutua niihin. Eri arvioiden mukaan ruokajärjestelmä tuottaa jopa kolmasosan maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä. Onko avain fossiilisista polttoaineista luopuminen? Entä kuuluuko suomalainen ruoantuotanto ilmastonmuutoksen voittajiin?

Vieraina jaksossa tutkimuskoordinaattori Vilma Sandström ja tutkija Ville Lähde. Jakson juontaa Olli Puumalainen ja sen leikkasi Pauliina Saloranta.

Puola on suuri eurooppalainen maa, jonka politiikka on ollut viime vuosina Euroopan seuratuimpia. Oikeistokonservatiivinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) hallitsi maata lähes vuosikymmenen, jona aikana muun muassa Viktor Orbánin johtaman Unkarin kanssa Visegrád-ryhmään asemoituneen Puolan politiikka haastoi eurooppalaisia käsityksiä riippumattomasta oikeusvaltiosta ja naisten oikeuksista. Mutta nyt valtaan on noussut jälleen astetta liberaalimpi ja selkeästi eurooppamyönteisempi Kansalaisfoorumi (PO) Donald Tuskin johdolla. Tulevat presidentinvaalit määrittävät pitkälti Puolan hallituksen kyvyn toimeenpanna vaalilupauksiaan. Varmalta näyttää, että Puolasta tulee jatkossa yhä merkityksellisempi Euroopan maa, jonka näkökulmia kuunnellaan tarkasti.

Miten uusi valtakausi Puolassa on lähtenyt käyntiin? Mitä uusi johto ja politiikka tarkoittaa Puolalle ja sen asemalle EU:ssa? Entä millaisena Puola nähdään nyt Helsingistä ja Brysselistä käsin?

Tässä jaksossa pureudumme Puolan sisäpolitiikkaan, sen suhteisiin Euroopan unioniin ja Suomeen sekä siihen, miltä maan tulevaisuus näyttää - unohtamatta Puolan vaiherikkaan historian vaikutusta nykyisyyteen.

Jakson vieraina ovat Erja-Outi Heino, joka työskentelee erityisasiantuntijana ulkoministeriössä ja on kirjoittanut yhdessä Antti Blåfieldin kanssa tuoreen Puola on samaa maata -tietokirjan, sekä Katalin Miklossy, joka on Jean Monnet -professori ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.