Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Tiedeykkönen: Gravitaatiolinssi toimii kuin kosminen suurennuslasi - tähtiharrastus kannattaa aloittaa syyskuussa
    Gravitaatiolinssi toimii kuin kosminen suurennuslasi – tähtiharrastus kannattaa aloittaa syyskuussa
    Tutkijaryhmä löysi radioteleskooppien avulla kaukana avaruudessa piileskelevän gravitaatiolinssin. Gravitaatiolinssi on ilmiö, jonka ansiosta tutkijat pääsevät kurkkaamaan massiivisten avaruuden kohteiden kuten vaikkapa galaksin taakse.
    Tässä tapauksessa gravitaatiolinssi paljasti yksityiskohtia supermassiivisesta mustasta aukosta kaukaisessa aktiivisessa galaksissa. Mustasta aukosta johtuen valtavat hiukkassuihkut syöksyvät avaruuteen.
    Haastateltavana on erikoistutkija, tekniikan tohtori Talvikki Hovatta Turun yliopistosta. Hän on työskennellyt Owens Valleyn radioteleskoopilla Kaliforniassa sekä Metsähovin radiotutkimusasemalla Kirkkonummella.
    Hovatta kertoo gravitaatiolinssistä, aktiivisen galaksin mustasta aukosta ja paljastaa, millaista on tehdä töitä suuren radioteleskoopin parissa.
    Tähtikuviot näkyvät jälleen ja syyskuu tarjoaa myös planeettoja. Myös revontulet saattavat leimahtaa tähtitaivaalle. Syyskuun tähtitaivaasta kertoo ohjelman lopuksi professori Markku Poutanen Paikkatietokeskuksesta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuva Anthony Readhead/Caltech/MOJAVE
    47 min
  • Tiedeykkönen: Kaikkien suomalaisten kuolinsyy selvitetään - lisäksi oikeuslääketiede voi selvittää elävän ihmisen iän ja taustan
    Tanskassa onnistuttiin tunnistamaan merestä löydetty vainaja kadonneeksi ruotsalaistoimittajaksi DNA:n perusteella. DNA-tutkimus vaatii aina vertailua varten vainajan omaa tai sukulaisten DNA:ta. Pohjoismaissa tunnistusta helpottavat myös hyvät terveystiedot ja hammaskartat. Oikeuslääketieteellisillä tutkimuksilla selvitetään sekä elävien että kuolleiden henkilöllisyyksiä, ikää ja lähtömaita, kertoo oikeuslääketieteen professori Antti Sajantila.
    Lakisääteisesti kaikille pitää Suomessa tehdä kuolinsyynselvitys ennen hautausta. Useimmiten meillä tiedetään, mitä tauteja ihminen sairasti ja hoitava lääkäri voi kirjoittaa kuolintodistuksen näiden tietojen pohjalta. Lääketieteellinen ruumiinavaus voi kuitenkin antaa lisää tietoa sairauden etenemisestä tai hoidon tehosta. Oikeuslääketieteellinen avaus tehdään, jos epäillään henkirikosta, myrkytystä, onnettomuutta tai kuolema on äkillinen ja yllättävä. Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osastolla vieraili Leena Mattila.
    Tarkat terveystiedot helpottavat myös elävien ihmisten tunnistusta. Pohjoismaiden ulkopuolella tilanne on toinen, iso osa ihmisistä ei ole terveydenhuollon kirjoissa eikä tunnistusta nopeuttavia rekistereitä ole. Nykyään yhä useammin tarvitaan oikeuslääketieteellistä asiantuntemusta elävien maahanmuuttajien iän ja henkilöllisyyden varmistamiseen. Parhaillaan Suomessa yritetään selvittää Turun puukottajan henkilöllisyyttä.
    Geneettisen oikeuslääketieteen professori Antti Sajantila ja Leena Mattila keskustelevat Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osaston tiloissa Ruskeasuolla.
    48 min
  • Tiedeykkönen: Etelä-Suomen ilmasto sopii viiniköynnökselle hyvin jo nyt - ilmastonmuutoksen myötä kasvukausi vielä pitenee
    Luulitko, että viiniköynnös ei menesty Suomessa ja että täällä ei ole mahdollista valmistaa rypäleistä viiniä? Juha Karvonen on todistanut toisin sekä tutkimuksillaan että omalla viinitarhallaan. Eikä hän ole ainoa: Suomessa on vähintään satoja viiniköynnöksen viljelijöitä. Yksi heistä on näyttelijä Markku Toikka Helsingin Kumpulasta. Karvonen uskoo, että pian kyse ei ole enää harrastuksesta, sillä ilmastonmuutos voi tehdä Suomesta tulevina vuosikymmeninä merkittävän viinimaan.
    Tiedeykkösen toimittaa Sakari Silvola.
    Kuva: Rypäleet odottavat kypsymistä Juha Karvosen koeviljelmällä Tuusulassa.
    48 min
  • Tiedeykkönen: Painovoima on aika-avaruuden kaareutumista
    Painovoima pitää meidät tiukasti kiinni maapallon pinnalla emmekä tipahda täältä avaruuteen. Isaac Newton muotoili painovoimalain 1600-luvulla tutkailtuaan taivaankappaleiden välisiä voimia. Myös Albert Einstein pohdiskeli painovoiman olemusta ja esitti vuonna 1915 yleisessä suhteellisuusteoriassa, että painovoima on aika-avaruuden kaareutumista. Massalliset kappaleet kaareuttavat avaruutta. Painovoimaa ja sen muutoksia mitataan tarkoilla mittalaitteilla ympäri maapalloa.
    Painovoimasta kertoo dosentti Hannu Kurki-Suonio Helsingin yliopistosta. Professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta ja dosentti Hannu Karttunen Turun yliopistosta kertovat Isaac Newtonin töistä. Erikoistutkija FT Heikki Virtanen Paikkatietokeskuksesta esittelee suprajohtavaa gravimetria, joka paljastaa hyvin pienet painovoiman muutokset. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuva: LIGO/Caltech
    49 min
  • Tiedeykkönen: Puupolkupyörästä ja valtion lentokonetehtaasta vauhtia suomalaisen teknologian kehitykseen
    Minkälainen oli Suomen teknologinen kehitys 1940- ja 50-luvuilla? Mikä vei maata eteenpäin, kun panokset menivät ensin sotaan ja sen jälkeen sotakorvausteollisuuteen? Asiaa valottavat tutkija Panu Nykänen ja professori Kalle Michelsen Lappeenrannan yliopistosta.
    Silti niukkuudesta huolimatta tuon ajan innovaatiokeskuksiakin löytyy kaksi kappaletta: valtion lentokonetehdas ja metalliteollisuuden Lokomo. Näiden älyllinen kärki siirtyi sodan jälkeen Teknilliseen korkeakoulun, VTThen sekä yrityksiin.
    Entä minkälainen on suomalainen itse tehty moderni? Mikä oli polkupyörän rooli maaseudulla 1900-luvun alkupuoliskolla? Tätä on tutkinut Tiina Männistö-Funk Chalmersin Teknillisestä korkeakoulusta. Siinä missä polkupyörä edusti kaupungissa uutta kulutusteknologiaa näyttäytymiseen, maaseudulla polkupyörä tarjosi pientilallisille ja käsityöläisille mahdollisuuden näyttää taitojaan. He rakensivat polkupyöränsä itse puusta ja raudasta. Sosiaalinen piiri laajeni, kun nuoriso taittoi matkansa pyörällä seurojentalolle.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    49 min
  • Tiedeykkönen: "Elävä kala ui veden alla" - Suomen kielen matka Uralilta manner-Suomeen
    Lause "elävä kala ui veden alla" saattaa kuulostaa banaalilta, mutta sitä voidaan pitää melkoisen merkittävänä suomen kielen lauseena. Miksi? Se selviää tässä Tiedeykkösessä, jossa puhutaan kielentutkimuksesta ja erityisesti suomen kielen etymologiasta eli sanojen alkuperän tutkimuksesta. Kuinka suomen kieli kehittyi muinaisesta uralilaisesta kantakielestä nykysuomeksi ja mitkä asiat vaikuttivat sen kehitykseen? Mistä ja milloin ovat tulleet suomen kielen sanat? Mitä yhteistä on sanoilla häme ja saame? Mitä on jäljellä uralilaisesta kantakielestä?
    Tutkijatohtori Santeri Junttila Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineesta kertoo suomen kielen kehityksestä ja sen eri aikoina omaksumista lainasanoista sekä kielemme matkasta Uralilta manner-Suomeen. Viime vuosina suomen ja suomensukuisten kielen reitistä tänne Suomenlahden pohjoispuolelle on nimittäin saatu uutta tietoa, joka kumoaa vanhat olettamukset.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.
    45 min
  • Tiedeykkönen: Ahdistushäiriöt ja skitsofrenia kulkevat suvuissa - ympäristötekijöistä riippuu puhkeaako riski sairaudeksi
    Ahdistuneisuushäiriö on migreenin jälkeen toiseksi yleisin aivosairaus. Mikä saa stressaavissa ja pelottavissa tilanteissa normaalin reaktion, ahdistuksen, jämähtämään krooniseksi ahdistushäiriöksi? Kenellä on muita suurempi riski ahdistuksen kroonistumiseen ja miten riskiä voisi pienentää? Myös alttius sairastua skitsofreniaan kulkee suvuissa, mutta sekin vaati puhjetakseen laukaisevia tekijoiltä.
    Geenien lisäksi muutkin tekijät vaikuttavat sairastumiseen. Elinympäristö, infektiot ja elämäntavat sekä tuuri tai sen puute joko laukaisevat perityn riskin tai jättävät sen uinumaan. Nykyisin tiedetään, että ainakin stressi, tartuntatudit ja kannabis voivat saada sairauden puhkeamaan. Mutta miten ihmeessä evoluutio ei ole karsinut sairauksien riskigeenejä pois väestöstä, onko niistä jotain hyötyäkin ihmislajin selviämiselle? Monitekijäisten aivosairauksien syiden selvittelyssä riittää tutkijoilla työtä vielä vuosiksi. Geeneistä ja aivosairauksista puhuvat neurogenomiikan apulaisprofessori Iiris Hovatta Helsingin Yliopiston Neurogenomiikan laboratoriosta ja toimittaja Leena Mattila.
    Kuva Shutterstock.
    48 min
  • Suomen kieli lujittui Ruotsin kruunun halusta kantaa veroja, ja sen pohjana on Varsinais-Suomessa puhuttu kieli
    Muistatteko, millainen myrsky nousi, kun suomen kielen lautakunta päätti kolme vuotta sitten, että "alkaa tekemään" onkin yhtä hyväksytty ilmaus kuin "alkaa tehdä"? Kyseinen kiista on yksi esimerkki alati muuttuvasta suomen kielestä: säännöt ja normit joutuvat joustamaan, kun kieli muuttuu käytössä eli ihmisten arjessa. Vaikka moni vastustaa kielen muuttumista, suomi on aina ollut altis vaikutteille: niin muille kielille kuin esimerkiksi uskonnolle. Tiedeykkönen-ohjelmassa suomen kielen vaietuista vaiheista keskustelevat aiheesta kirjan kirjoittaneet suomen kielen professori Jaakko Leino Helsingin yliopistosta ja toimittaja Ville Eloranta Helsingin Sanomista. Toimittaja on Sakari Silvola.
    Kuvassa suomen kirjakielen isä Mikael Agricola.
    49 min
  • Tiedeykkönen: Kvanttimekaniikkaa Bosen-Einsteinin kondensaatissa - kvanttimonopoli hajosi
    Hyvin kylmässä, lähellä absoluuttista nollapistettä voidaan tutkia jännittäviä kvantti-ilmiöitä atomikaasulla niin sanotussa Bosen-Einsteinin kondensaatissa. Tällaisessa kondensaatissa Aalto-yliopiston dosentin Mikko Möttösen tutkimusryhmä tuotti yhdysvaltalaisen tutkijaryhmän kanssa kvanttimonopolin, joka vieläpä tuhoutui. Mikko Möttönen on kuvannut kvanttimekaanisen monopolin eräänlaiseksi keinotekoiseksi magneettiseksi monopoliksi, hiukkaseksi, jota on etsitty luonnosta.
    Ohjelmassa kerrotaan magneettisesta monopolista ja sen kvanttimekaanisesta versiosta ja käydään läpi, kuinka Bosen-Einsteinin kondensaatti tuotetaan Amherst Collegen laboratoriossa Yhdysvalloissa. Ohjelman lopussa kerrotaan kvanttitietokoneesta ja nanojäähdyttimestä, joka keksittiin Möttösen tutkimusryhmässä. Haastateltavina ovat dosentti Mikko Möttönen ja tohtorikoulutettava Tuomas Ollikainen Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuva: kvanttimonopoli/ Heikka Valja
    Ajankohtainen makasiiniohjelma tutkii maailman ilmiöitä tieteen näkökulmasta.
    47 min
  • Tiedeykkönen: Kristinusko ja islam - samat tarinat, kaksi eri uskontoa
    Vastakkainasettelusta huolimatta kristinuskolla ja islamilla on paljon yhteisiä piirteitä, ja myös tarinat sekä niiden henkilöt ovat pitkälti samat, juutalaisesta kulttuuriympäristöstä periytyvät. Uuden uskonnon omaksumiseen vaikuttivat osaltaan käytännölliset ja taloudelliset syyt, ei siis ainoastaan uskonoppi.
    Kristinuskon ja islamin syntyvaiheista, yhtymäkohdista ja eroista kertovat Uuden testamentin tutkijatohtori Nina Nikki sekä arabian kielen ja islamin tutkimuksen dosentti Ilkka Lindstedt Helsingin yliopistosta.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.
    49 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.