Tiedon äärellä - tietopolitiikasta tekoihin

Onko tietopolitiikan taustalla oleva oletus siitä, että tiedolla voidaan edistää hyvinvointia paikkansa pitävä? Kuinka pitkälle tiedon hyödyntämisessä voidaan mennä ilman, että törmätään yksilöiden itsemääräämisoikeuteen? Suomi on kansainvälisesti vertailtuna todella hyvinvoiva maa, mutta samaan aikaan puhe kasvavasta kuilusta hyvinvoivien ja huonosti voivien välillä lisääntyy. Miten tähän kehitykseen voitaisiin vaikuttaa? Pelastaako tiedon vallankumous hyvinvointivaltion? Podcast-sarjan päätösjaksossa aiheesta ovat keskustelemassa THL:n tutkimusprofessori ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo sekä hankepäällikkö Tanja Lahti ja johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen valtiovarainministeriöstä.

Avoimella hallinnolla rakennetaan kansalaisten luottamusta, turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen. Keskeinen osa avoimen hallinnon edistämistä on avoin data ja sen hyödyntäminen. Mihin suuntaan tiedon avoimuutta tulisi kehittää? Mitä voisimme oppia muilta mailta? Millaista yhteistyötä avoimen hallinnon ja tietopolitiikan välillä tarvitaan jatkossa? Tässä jaksossa muun muassa näistä teemoista on keskustelemassa neuvotteleva virkamies Ira Alanko valtiovarainministeriön avoimen hallinnon tiimistä hankepäällikkö Tanja Lahden johdattelemana.

Ihmisillä on paremmat mahdollisuudet päästä tiedon äärelle kuin koskaan aikaisemmin. Samalla digitaalinen maailma mahdollistaa myös fyysistä maailmaa paremmin eri käyttäjäryhmien huomioimisen. Kaikilla ei kuitenkaan ole samat mahdollisuudet tiedon hyödyntämiseen, vaan digimaailman palveluiden saavutettavuutta on yhä kehitettävä. Miksi saavutettavuus on meidän kaikkien etu? Tässä jaksossa näistä aiheista ovat keskustelemassa Ikäteknologiakeskuksen vastaava suunnittelija Suvi Hiltunen VALLI ry:stä, Kehitysvammaliiton saavutettavuusyksikön johtaja ja Digi arkeen -neuvottelukunnan jäsen Sami Älli, sekä johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen valtiovarainministeriöstä.

Päätöksentekijät tekevät yhteiskunnallisesti merkittäviä päätöksiä, joiden toivotaan perustuvan luotettavaan tietoon. Jääkö tieteellinen tutkimus liian vähäiselle huomiolle päätöksenteossa? Suomen Akatemian yhteydessä toimivassa strategisen tutkimuksen neuvostossa (STN) luotu tietokumppanuuden toimintamalli vahvistaa uudella tavalla tutkimuksen ja päätöksenteon välistä vuoropuhelua. Mitä uutta se tuo tutkimustiedon hyödyntämiseen? Millaista vaikuttavuutta mallilla on ollut? Tässä jaksossa aiheesta keskustelevat STN:n Ilmastonmuutos ja ihminen -ohjelman ohjelmajohtaja Paula Schönach Aalto-yliopistosta, sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio THL:sta ja johtava tiedeasiantuntija Milja Saari strategisen tutkimuksen vastuualueelta Suomen Akatemiasta. Keskustelua johdattelee hankepäällikkö Tanja Lahti valtiovarainministeriöstä.

Koronapandemian torjunnassa tieto on ollut ja tulee jatkossakin olemaan avainasemassa. Ajantasainen ja luotettava tilannekuva on aina kriisin ratkaisemisen edellytys. Tilannekuvan saaminen edellyttää laadukasta tietoa, sen keräämistä, seurantaa ja analysointia. Miten tietoa on saatu koronakriisin aikana? Mitä tämä kriisi on opettanut? Entä millaista tietoa yleensä tarvitaan erilaisissa kriiseissä? Tässä jaksossa muun muassa näistä teemoista ovat keskustelemassa pandemia-ajan tiedotustilaisuuksistakin tutuksi tullut johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki sosiaali- ja terveysministeriöstä ja johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen valtiovarainministeriöstä.

Suomessa luottamus julkisen sektorin tuottamaan tiedon laatuun on korkea. Tämä näkyy myös luottamuksena yhteiskuntaan. Miten voimme varmistaa tiedon laadun jatkossakin tai miten sitä voidaan kehittää edelleen? Miten tiedon laatua voi arvioida?

Yhtenä välineenä julkishallinnon tiedon laadun arviointiin on kehitetty tiedon laatukriteereitä, jotka antavat meille yhteisen kielen ja kehikon puhua niinkin moniulotteisesta asiasta kuin tiedon laatu. Millaisia toiveita tutkijoilla ja muilla tiedon käyttäjillä on julkisen sektorin tiedon laadulle? Miten tiedon laadun arviointi saadaan osaksi arkea ja missä ollaan viiden vuoden kuluttua? Tässä jaksossa näistä teemoista ovat keskustelemassa pääjohtaja Markus Sovala Tilastokeskuksesta ja johtaja Mika Maliranta Työn ja talouden tutkimus LABOREsta. Keskustelua johdattelee viestintäjohtaja Hanna Ikäheimo Tilastokeskuksesta.

Valtio myöntää vuosittain arviolta 4 miljardia euroa valtionavustuksia lukuisille eri tahoille. Nyt valtionavustusprosessia kehitetään ja digitalisoidaan avustustoiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi – keskiössä valtionavustustietojen saatavuuden ja hyödyntämisen parantaminen. Mitä valtionavustustoiminnan kehittämishankkeessa käytännössä tehdään juuri nyt? Millaisia tietoon liittyviä kehittämistarpeita avustusten saajilla ja myöntäjillä on? Tässä jaksossa aiheesta ja sen kytköksistä esimerkiksi tiedon laadun ja yhteentoimivuuden kysymyksiin ovat keskustelemassa hankejohtaja Tuula Lybeck valtiovarainministeriön valtionavustustoiminnan kehittämishankkeesta ja projektipäällikkö Minna Paajanen Helsingin kaupungin liikkumisohjelmasta. Keskustelua johdattelee hankepäällikkö Tanja Lahti valtiovarainministeriöstä.

Liittyykö tietopolitiikkaan poliittisia linjariitoja? Toimiiko poliitikkojen ja virkamiesten yhteistyö? Tässä jaksossa kuntaministeri Sirpa Paatero ja johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen keskustelevat muun muassa politiikanteon ja virkamiesvalmistelun rajapinnasta, avoimen tiedon edistämisestä ja siihen liittyvistä kysymyksistä sekä politiikan jatkuvuudesta. Myös yksi asia tulee selväksi: mitä enemmän tietoon ja tietopolitiikkaan liittyviä asioita pohtii, sitä enemmän uusia kysymyksiä avautuu.

Mitä tarkoitetaan digitaalisella suvereniteetilla ja strategisella autonomialla erityisesti eurooppalaisessa kontekstissa? Tässä jaksossa akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta ja johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen valtiovarainministeriöstä etenevät käsitehistorian kautta kansainvälisen järjestelmän viimeaikaisiin muutoksiin pohtiessaan digitaalista suvereniteettia ja datan hallinnan merkitystä. Jakson lopussa päästään vastaamaan muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Voiko digitaalisuuden suhteen olla edes täysin suvereeni? Entä mitä EU voi tehdä digitaalisen omavaraisuuden lisäämiseksi?

Miten kansalaiset voivat yhdistystoiminnan kautta vaikuttaa tietopolitiikkaan ja sen konkretisointiin? Tietopolitiikan saralla yksi tunnetuimmista yhdistyksistä on Open Knowledge Finland ry (OKFI), joka on edistänyt tiedon avaamista, avoimen tiedon hyödyntämistä ja avoimen yhteiskunnan kehittymistä jo vuodesta 2012. Tässä jaksossa OKFI:n toiminnanjohtaja Tarmo Toikkanen ja hallituksen varapuheenjohtaja Mehalet Yared jakavat kokemuksiaan yhdistystoiminnasta ja tietopolitiikkaan vaikuttamisesta valtiovarainministeriön hankepäällikkö Tanja Lahden johdattelemana.