Mitä 635 ajatustyöläistä sekä 17 ajatustyötä johtavaa esihenkilöä ajattelevat ajatustyöarjesta, sen esteistä, kuormittavuudesta sekä tekemisen taidoista? Muun muassa näistä asioista keskustelimme yhdessä Heltin työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi ja työterveyspsykologi Anni Puran kanssa, osana Heltin uunituoreen Ajattelen joskus salaa -selvityksen tuloksia.

Mitkä ovat viimeisimmän aivotutkimuksen mukaan isoimmat haasteet ajatustyölle? Entä mikä on työyhteisön, työkulttuurin ja työnantajan vastuu aivoergonomian tukemisessa? Soittelin aivotutkimuksesta väitelleelle psykologian tohtorille Mona Moisalalle, joka on aivojen hyvinvoinnin asiantuntija ja erikoistunut valmentamaan ja kouluttamaan ajatustyöläisiä. Mona on myös osa Heltin asiantuntijaverkostoa.

Tällä kertaa halusin sparrata erityisesti ajatustyön tulevaisuudesta, josta soitin Karoliina Jarenkolle. Karoliina on organisaatiokonsultti, tietokirjailija, yrittäjä sekä yksi Filosofian Akatemian perustajista. Juttelimme muun muassa siitä mitä eroa on tietotyöllä ja ajatustyöllä, sekä siitä mitä AI tuo mukanaan tulevaisuuden uuteen ajatustyöhön? Mietittiin myös keinoja ja mitä asioita huomioida omassa organisaatiossa ja esihenkilöiden valmennuksessa tähän valmistautuessa.

Mitkä ilmiöt työpaikoilla puhututtaa erityisesti näin vuoden alussa? Päätin pirauttaa meidän ajatustyöhön, -työntekijöihin ja -yrityksiin erikoistuneelle työterveyspsykologille ja johdon luottovalmentajalle Tanja Lapille, joka on myös tietokirjailija, työuupumusaktivisti ja yksi Heltin perustajista. Tanja kertoi mitä ilmiöitä alkuvuoden keskusteluissa asiakkaiden kanssa on noussut esille.

Lauri Järvilehto, FT, on Aalto-yliopiston työelämäprofessori, filosofi, tutkija, tietokirjailija, muusikko sekä tietenkin yksi Filosofian Akatemian perustajista. Laurin kanssa juteltiin erityisesti Filosofian Akatemian historiasta, ja erilaisista mahdollisuuksista mitä Heltin ja Filosofian Akatemian yhdistyminen tarjoaa.