Joutilaisuus on aina ollut syntiä. Usein historiassa työttömiä on kohdeltu kuin rikollisia tai orjia, joille pitää kehittää töitä. Yleisin ratkaisu työttömyyden ongelmaan aina 1960-luvulle asti olikin ns. lapiolinja eli kaikki laitettiin töihin jollain konstilla, vaikka sitten kaivamaan ojaa.

1990-luvun laman jälkeen massatyöttömyydestä on tullut pysyvä ja normaali osa yhteiskuntaamme. Varhaisemmissa maatalousyhteiskunnissa tällaista ilmiötä ei tunnettu. Kaikille käsipareille löytyi loputtomasti tekemistä.

Miten työttömyyden ongelmia on eri aikoina ratkottu? Tätä pohtivat historiantutkija Ella Viitaniemi, Suomen historian yliopistonlehtori Marko Nenonen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.