Jakso 08

Podcast-sarjamme kahdeksannessa jaksossa keskustelemme Viivi Altosen, Miss Suomi 2020:n kanssa naisiin ja tyttöihin liitetyistä stereotypioista, tasa-arvotyöstä sekä mainonnan ja markkinoinnin vaikutuksesta sukupuoliroolien kehittymiseen. Yhä edelleen mainonta ja markkinointi luo negatiivisia mielikuvia ja stereotypioita naisista ja tytöistä, eivätkä naiset näy mediakuvastossa riittävästi esimerkiksi johtajan tai asiantuntijan rooleissa.

Jakso julkaistaan lauantaina 20. maaliskuuta kevätkauden 2021 jaksona Generation Equality -podcastiin.

”Ehkä osasyy sille, minkä takia lopetin mallintyöt tai en tehnyt niitä enää niin täydellä sydämellä, oli se, etten halua muuttaa sitä, kuka olen. En siis koe, että siinä työssä olisi mitään väärää. Huomasin siinä kuitenkin sellaisia piirteitä, joiden takia itse vähensin sitä. Koin, että minä en ole pelkkä henkari, vaan minulla on myös ääni ja jotain sanottavaa”, Altonen kertoo.

Kuva: Elina Keinänen

Podcast-sarjamme seitsemännessä jaksossa pääsemme tapaamaan Suomen istuvaa presidenttiä Sauli Niinistöä, joka kertoo sitoumuksestaan UN Womenin HeForShe –Impact Championina ja siitä miten hän on nähnyt lasikattojen rikkoutuvan uransa aikana. Presidentti Niinistöä haastattelee Kauppalehti Option toimitusta johtava Jenny Jännäri.

“Se on ihan itsestään selvää, että ihmisten oikeudet ovat kaikkien ihmisten oikeuksia. Ja sitten tämä naiskysymys tässä näin nyt näyttäytyy sitten paremminkin siltä, että niitä ihmisoikeuksia ei tasa-arvoisesti toteuteta – joka on tietysti paha puute.” 

Kuva: Tasavallan presidentin kanslia

Podcast sarjamme kuudennessa jaksossa keskustelemme näyttelijä Krista Kosonen kanssa naisiin kohdistuvasta häirinnästä ja väkivallasta. Toimia naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi on vaadittu laajassa rintamassa jo vuosikymmeniä. Kuitenkin vasta vuoden 2017 #MeToo-liikkeen myötä keskustelu esimerkiksi seksuaalisesta häirinnästä nousi valtavirtakeskusteluun. Krista Kosonen ei ollut silloin tapauksista mitenkään yllättynyt.

“Olen kasvanut 80-luvun lapsena ja olin tottunut siihen, että kaiken maailman sedät kommentoivat vaikka kroppaa. Kouriminen ja huorittelu oli sellaista, mihin oli jotenkin tavallaan tottunut. — Yritän kasvattaa tytärtäni niin, että hänellä olisi vahva tieto siitä, että hänen vartalonsa on sellainen, johon kukaan ei saa koskea ilman lupaa.”

Podcast-sarjamme viidennessä jaksossa keskustelemme oikeushammaslääkäri, professori Helena Rannan ja Lähi-idän kirjeenvaihtajana työskennelleen Aishi Zidanin kanssa naisten asemasta ja oikeuksista kriiseissä, konflikteissa ja rauhanrakennuksessa. Jo Pekingin julistuksessa 25 vuotta sitten kirjoitettiin, että naisten täysimittainen osallistuminen kaikkiin konfliktien ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen tähtääviin toimiin on välttämätöntä rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja turvaamiseksi. Silti naiset ovat yhä vain aliedustettuina rauhan prosessien kaikilla tasoilla. Jakso julkaistaan perjantaina 30. lokakuuta, YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 – Naiset, rauha ja turvallisuus – 20-vuotispäivän aattona.

“Onko varaa jättää puolet väestöstä tällaisten neuvottelujen ja keskustelujen ulkopuolelle? Ja toisaalta minkälainen historiallinen kuva konflikteista syntyy, kun ne loppuraportit kuitenkin heijastelevat enemmänkin miesten kokemuksia?” – Professori Helena Ranta.

“Konflikteissa naiset ovat usein haavoittuvaisemmassa asemassa. Esimerkiksi Syyrian sotaa seuratessani pakolaisleireillä oli paljon turvattomuutta, seksuaalista häirintää, ja kuulin paljon kertomuksia siitä, miten tässäkin konfliktissa seksuaalista väkivaltaa eli raiskauksia käytettiin yhtenä sodankäynnin välineenä.” – Aishi Zidan.

Podcast sarjamme neljännessä jaksossa sisäministeri Maria Ohisalo keskustelee kanssamme siitä, miten varmistetaan naisten täysivaltainen osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet kaikkialla maailmassa. Naisten edustus poliittisessa päätöksenteossa kasvaa, mutta tahti on edelleen hidas. Kolme neljäsosaa parlamenttien edustajapaikoista on edelleen miehillä, ja vain kymmenesosaa maailman maista johtaa nainen. Suomi erottuu ainoana maana, jolla on sekä sukupuolten tasa-arvo hallituksessa että nainen hallituksen johtajana. Sisäministeri Maria Ohisalo kertoo mitä Suomessa on hänestä tehty oikein ja mitä tulisi vielä tehdä naisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi niin Suomessa kuin maailmalla.

“on huomattavissa liikehdintää, joka pyrkii rajoittamaan niitä tasa-arvon saavutuksia, joita on jo tehty. — huomataan, että uudenlaisia ihmisiä tulee politiikan ja vaikuttamisen ja liike-elämän johtajuuden kentille ja herää pelkoja, että tämä on jollain tavalla pois niiltä, jotka jo ovat vallassa. Se saattaa aiheuttaa suorastaan vihamielistä ja jopa väkivaltaista vastustusta naisten oikeuksille.”

Podcast sarjamme kolmannessa jaksossa keskustelemme Madventures- ja Docventures –sarjoista tutun Riku Rantalan kanssa siitä, miten köyhyys ja epätasa-arvo kulkevat käsi kädessä.

Naiset ympäri maailman köyhtyvät ja pysyvät köyhinä, koska epätasa-arvo riistää heiltä perusoikeudet ja mahdollisuuden hyvinvointiin. Rantala on matkoillaan kohdannut pysäyttäviä hetkiä, joissa on ymmärtänyt oman etuoikeutetun asemansa. Epätasa-arvo näkyy hänen mukaansa myös mediamaailmassa, jossa miehillä on etenkin iän karttuessa enemmän mahdollisuuksia kuin naisilla. Rantala korostaa, että myös miesten tulee olla osallisina tasa-arvokeskustelussa, jotta muutosta saadaan todella aikaiseksi.

“Monille miehille tämä feminismi on semmoinen peikko, että he kokevat sen ikään kuin symbolina sille, että tässä maailmassa tapahtuu nyt paljon mullistuksia, ja tämä on yksi niistä.”

Podcast-sarjamme toisessa jaksossa tapaamme silpomisen vastaisen työn asiantuntijan Ujuni Ahmedin ja keskustelemme naisten oikeudesta päättää omasta kehostaan.

Naisten seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat edelleen tänä päivänä vakavasti uhattuina. Kehitys ei ole mennyt 25 vuodessa ainoastaan eteenpäin, vaan viime vuosina niiden suhteen on otettu äärimmäisen huolestuttavaa takapakkia maailmanlaajuisesti. Koronapandemian myötä nämä oikeudet vaarantuvat entisestään. Ujuni Ahmed kertoo haastattelussa, miten kauaskantoiset seuraukset tyttöjen ja naisten silpomisella on ja miten asia on vaarassa jäädä koronapandemian varjoon.

“Saatetaan ajatella, että silpomisen vastaista työtä ei tarvitse tehdä nyt, kun on korona. Korona asetetaan vastakkain naisten oikeuksien haasteiden kanssa. Se on se, mikä on ehkä vaarallisinta tässä vaiheessa.”

Kuusijaksoinen podcast-sarjamme käynnistyy presidentti Tarja Halosen vierailulla. Hänen kanssaan matkataan vuoteen 1995 – historiallisen Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman luomishetkeen YK:n neljänteen naisten maailmankonferenssiin, jossa presidentti oli itsekin mukana. Konferenssin pääviestiksi kiteytyi, että ihmisoikeudet ovat naisten oikeuksia ja naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Kuitenkin edelleen 25 vuotta tuon julistuksen jälkeen naisten ihmisoikeuksien loukkaukset ovat karua todellisuutta ympäri maailmaa.

Tilaa podcast, jotta saat tiedon, kun seuraava jakso on ulkona!