UNIRESEPTI / Johannes Kajava

Podcast, joka sisältää esitelmäni nuoruusikäisten unettomuuden hoidosta 31.10.2022. Kuuntele, mitkä ovat hoidon onnistumisen esteet ja mitkä asiat auttavat. Lisäys: kaikki podcastit löytyvät myös ainakin Spotifysta ja Suplasta.

Yöllinen valvominen, joka tapahtuu vastoin omaa tahtoa eli unettomuus, on aikakaudesta riippuen saanut vaihtelevia tulkintoja, ja nykyisin selvästi näkyvin tulkinta on lääketieteellinen. Käsitelläänkö silloin kuitenkin unta valveen kielellä? Kulttuurisesta näkökulmasta valvominen on huomattavan laaja ilmiö ja sisältää alueita, jotka usein jäävät huomiotta. Pälvi Rantalan Valvojat – tutkimusmatka unettomuuden historian keskipisteessä olemme me kaikki, valvojat ja … Continue reading "Valvojat keskuudessamme"

Vuorokautisen rytmin epäsäännöllisyys vaikuttaa kielteisesti mielialaan, ja erityisesti vuorotyötä tekevillä on korkea sairastumisriski masennukseen, sillä oma luontainen rytmi ja työn vaatima rytmi voivat olla epätahdissa. Riittävä unen määrä itselle ominaiseen aikaan toimii ennaltaehkäisevästi.   Aamu- ja iltavirkkujen välisistä eroista sairastavuudessa ilmestyi vuonna 2015 suomalaistutkimus. Iltavirkkujen havaittiin olevan alttiimpia muun muassa univaikeuksille, hengitystieoireille, masennukselle, sydän- ja … Continue reading "Uni–valverytmin vaikutus mielialaan"

Voisiko lyhytkestoinen unettomuus olla täysin normaali reaktio todelliseen tai koettuun, mutta kuvitteelliseen uhkaan? Entä mikä tekee unettomuudesta pitkäkestoisen? Unettomuudessa saattaa olla kyse selviytymismekanismista pelkotilaa vastaan, ja selviytymismekanismi on säilynyt koko evoluution ajan. Biopsykososiaalisen mallin mukaan monet biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat henkilön sairauteen ja hänen kokemukseensa tilanteesta. “Elämme unettomuuden kanssa, koska jossain vaiheessa evoluutiohistoriassamme … Continue reading "Unettomuutta hengissä selviytymiseksi?"

Eräässä julkaisemattomassa tapausselosteessa kroonista kipua sairastava keski-ikäinen henkilö sai masennuskyselyssä (BDI-21) tulokseksi 6–7 pistettä korkeintaan lieviä kipuja sisältävänä päivänä. Lievien masennusoireiden alaraja on 10 pistettä. Mittaukset toistettiin noin puolen vuoden välein eikä pisteisiin tullut muutoksia. Toiminta- ja työkyky olivat pitkään kestänyt kipu huomioiden kohtuulliset. Päivinä, jolloin kivut olivat erityisen voimakkaita, tarkoittaen subjektiivisesti arvioiden tasoa 8–9 … Continue reading "Kipu ja jaksoittainen masennus"

On varsin tavallista, että huonosti nukutun yön jälkeen voi ilmetä kipua esimerkiksi päänsäryn muodossa. Pitkäaikaista kipua sairastavilla puolestaan on todettu kipuherkkyyden lisääntyvän vastaavassa tilanteessa. Mikä sitten on kivun ja unen suhde?   Viime vuosien tutkimuksissa on havaittu, että vaikka molemmat häiriöt esiintyvät usein samanaikaisesti, unihäiriö pikemmin edeltää kivun syntyä tai pahenemista kuin kipu unihäiriön. Jatkan … Continue reading "Unihäiriö kivun ennustajana"

Pitkäaikaista kipua potevilla henkilöillä esiintyy usein samanaikaisesti unettomuutta, mutta myös heidän uniongelmiaan voidaan hoitaa tuloksellisesti. Paremmin nukkuminen auttaa merkittävästi kivun kanssa pärjäämiseen, vireystilaan ja elämänlaatuun.   Olen kirjoittanut unettomuuden ja kivun välisestä suhteesta näissä teksteissä, joista yksi käsittelee Helena Mirandan ym. tutkimusta unettomuuden, laaja-alaisen kivun ja masennuksen yhdistelmästä, jota he kutsuvat työkyvyn onnettomaksi triadiksi. Työkyky … Continue reading "Kroonista kipua potevien unettomuus"

Ihminen on levittäytynyt maapallon eri puolille, suuresti vaihteleviin ja toisistaan poikkeaviin olosuhteisiin. Ihmisen nukkumista eri kulttuureissa tutkineiden mukaan nukkumista kuvaa pikemmin joustavuus ja mukautuvuus muuttuviin ympäristötekijöihin kuin jäykkyys ja lukkiutuminen yhteen malliin, ” ihmiselle normaaliin tapaan nukkua”.   Valtaosa ihmistä koskevasta aineistosta unitutkimuksen saralla koskee länsimaista, koulutettua ja vaurasta osaa, jota kutsutaan lyhenteellä WEIRD (western, … Continue reading "Ihminen, sopeutumiskykyinen nukkuja"

Miksi osa ihmisistä herää aamuvarhain virkeänä, kun taas osa virkistyy vasta iltaa kohden ja haluaa nukkua aamulla pitkään? Entä miksi virkein osa vuorokautta ja toivottu nukkumaanmeno- ja heräämisaika eivät pysy vakiona iästä riippumatta?   Antropologit tarkastelevat kronotyyppejä ja ehdottavat niiden kehittyneen luonnonvalinnan seurauksena. Tätä selitystä kutsutaan yövahdin kaltaisen käyttäytymisen tai huonosti nukkuvien isovanhempien otaksumaksi. Otaksuma … Continue reading "Ilta- ja aamuvirkkuuden kehityksestä"

Tutkijoiden parissa ei vallitse yksimielisyyttä, miten nettiriippuvuus tulisi määritellä. Myös sellaisia puheenvuoroja kuuluu, joissa nettiriippuvuudeksi kutsuttu ilmiö kyseenalaistetaan. Tässä tekstissä pohdin, miksi mielenterveyden ongelmia, kuten masennusta, potevat nuoret käyttävät nettiä runsain mitoin. Kysymys siitä kumpi oli ensin, masennus vai ylenpalttinen netissä oleminen, saattaa olla väärin asetettu. Univaikeudet ovat osa yhtälöä.   Masennukseen olennaisesti liittyvään eristäytymiseen … Continue reading "Nuorten nettiriippuvuus ja univaikeudet"