Ensimmäisessä talvijaksossa kohtaamme talvisen puron äärellä näyn, joka kertoo omaa kieltään siitä, miksi pienvesien kunnollisella suojelulla on kiire. Emeritusprofessori Erkki Lähde puolestaan kertoo ojitusten vaikutuksista vesien tilaan, pienvesien arvosta meille kaikille – ja vähän siitäkin, mitä metsäekosysteemien puolustaja ajattelee, kun televisiossa poliisit kantavat ympäristöä puolustavia nuoria putkaan. Seuraavan talvijakson aiheena ovat lähteiköt.

Vesimerkillistä palaa eetteriin 18.1. alkaen viidellä lyhyellä jaksolla, joissa kuljemme talvisessa vesiluonnossa, palaamme asiantuntijoiden haastattelujen parhaisiin paloihin viime syksyltä ja kuulemme heiltä myös uusia vastauksia. Talvijaksojen viimeisessä osassa selviää, mitä muuta on luvassa vuonna 2022. Tule kuulolle ja lähde mukanamme Hämeen talviseen luontoon!

Vesimerkillistä-podcastin pitkät jaksot on kunnialla julkaistu, mutta eihän se totta puhuen aina ihan putkeen mennyt. Blooper reelissä mukana muun muassa kissat, kärpänen ja yli-innokas äänittäjä, joka maastotöissä itse pilaa oman taltiointinsa. (Kissoja, kärpäsiä tai muitakaan olentoja ei ole vahingoitettu tätä podcastia äänitettäessä.)

Podcastin www-sivuilta löydät kaikki julkaistut jaksomme sekä niiden tekstiversiot ja taustamateriaalit. Pitäkää huolta toisistanne – ja vesistänne!

Palaamme viimeisen pitkän jaksomme pienvesiaiheeseen äänimaiseman merkeissä. Pienvesistä lammet ja lähteiköt tuppaavat olemaan aika hiljaisia, mutta purojen ääni muuttuu vuodenkierron aikana selvästi. Bonusjaksossa vesi kuohuu purossa lumien sulaessa, keväällä soidinaika koittaa purolehdon haavikossa ja kesän helteillä lähdepurosta erottuu vain pieni, kirkas solina.

Vesimerkillistä on Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin podcast sisävesistä ja vesiensuojelusta. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin Life-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.

Päätösjaksomme paneutuu kooltaan pieniin mutta merkitykseltään suuriin vesistöihin: puroihin ja noroihin, lampiin ja lähteikköihin. Monet metsien pienvesistä kaipaavat suojelua, ja metsää voi onneksi suojella aivan vapaaehtoisesti. Näin teki Matti Laurila, joka kertoo lähdelehtokorven suojelusta sekä arvokkaista Porvoonjoen latvapuroista. Vesiensuojelun menestystarina voi koskea pientäkin alaa, kun kyseessä on pienvesi.

Mutta mitä lähteet ja muut pienvedet oikeastaan merkitsevät meille? Tapasimme Lahden Alasenjärven rannalla ekopsykologi Riitta Wahlströmin, joka valottaa jaksossa vesien psykologista merkitystä ihmiselle. 

Metsien voimaperäinen käsittely on heikentänyt metsäluonnon lisäksi vesiluonnonkin tilaa. Emeritusprofessori Erkki Lähde kuvaa, miten metsätalous on vaikuttanut vesistöihin – lähteet ja purot mukaan lukien – ja mitä jokainen voisi tehdä vaikuttaakseen asiaan.

Lopuksi sukellamme vesiemme perimmäisille alkulähteille. Mistä kaikki tämä vesi oikein tuli? Ursan tiedottaja Anne Liljeström kertoo, mitä veden alkuperästä tiedetään ja miksi juuri Maan vedet ovat erityisiä koko tuntemassamme maailmankaikkeudessa.

Kokosimme lisätietoa jakson aiheista omalle sivulleen – ja onpa siellä muutakin jännää vesiaiheista luettavaa.

Myös jakson tekstiversion löydät luonnonsuojelupiirin sivuilta.

Vesimerkillistä on Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin podcast sisävesistä ja vesiensuojelusta. Jakson käsikirjoittivat ja toteuttivat Silja Kononen ja Johanna Viitanen. Tekstisitaatit luki Petri Rinne, ja äänen käsittelystä vastasi audiotohtori Tomi Taskinen. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin Life-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.

Vesimerkillistä on Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin podcast vedestä ja vesiensuojelusta. Kolmas pitkä jaksomme sukeltaa pintaa syvemmälle pienvesiin: puroihin ja noroihin, lampiin ja lähteisiin. Kerromme, miten Päijät-Hämeessä uhanalainen lähdelehtokorpi vaihtoi omistajaa ja tuli suojelluksi. Kysymme, mikä on pienvesien merkitys ihmiselle psykologisessa mielessä, ja paneudumme siihen, kuinka metsien käsittely ei vaikuta ainoastaan järvien tilaan vaan on tuhonnut tai muuttanut myös lukemattomia pienvesiä, joskus pysyvästi. Sarjamme kruunaa vastaus veden mysteeriin. Tartu täkyyn ja kuuntele koko jakso 25.10.2021!

Podcast on saanut rahoitusta Euroopan unionin Life-ohjelmasta.

Palaamme edellisviikon jokiaiheeseen äänimaiseman merkeissä. Kuuntele seuraavaa jaksoa odotellessa, miltä kuulostaa vapaana virtaava koski Suomen ensimmäisellä kokonaan vapautetulla joella, missä vesi kuohuu ja pärskyy puretun padon ohi.

Seuraavan pitkän jaksomme aiheena ovat pienvedet – purot ja norot, lammet ja lähteiköt.

Vesimerkillistä on Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin podcast sisävesistä ja vesiensuojelusta. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin Life-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.

Toinen pitkä jaksomme keskittyy erityisesti jokiin ja virtavesien luontoon.

Mikä tarkalleen on Vanajan reitti? Siihen kuuluvista jokiosuuksista kertoo Vanajavesikeskuksen vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä. Häneltä saamme myös vinkit, mitä jokivarren asukas, mökkiläinen, ulkoilija tai retkeilijä voi tehdä auttaakseen alueensa vesi- ja rantaluontoa.  

Vesiensuojelun menestystarinana esittelemme Renkajoen, josta kolme vuotta sitten tuli Suomen ensimmäinen kokonaan vapautettu joki. Kahden vuosikymmenen työn ja satojen ihmisten osallistumisen jälkeen joki on vapaa vaelluskalojen kulkea – aina Kokemäenjoen perimmäisille latvavesille saakka.

Virtaavan veden mukana kulkevat kalojen lisäksi ravinteet ja kiintoaines. Liesjärven kylässä järveen laskevien uomien ympärille syntyi kansanliike kirkkaiden vesien puolesta, kun kansallispuistojärven lähelle päätettiin avata turvetuotantoalue. Ulla Simola Liesjärven suojeluyhdistyksestä kertoo, kuinka yhteisö on vesiään puolustanut ja millaisia uusia keinoja Tammelassa nyt kokeillaan, jotta pikkujokien järveen tuoma kuormitus vähenisi. 

Virtavedet ovat tärkeitä myös luontomatkailulle ja luonnossa liikkujille. Erärenki Jouni Palén vie työkseen ihmisiä virtavesille ja kertoo, millaista on meloa Etelä-Hämeen jokiluonnossa.

Kokosimme lisätietoa jakson aiheista omalle sivulleen – ja onpa siellä muutakin jännää vesiaiheista luettavaa.

Myös jakson tekstiversion löydät luonnonsuojelupiirin sivuilta.

Vesimerkillistä on Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin podcast sisävesistä ja vesiensuojelusta. Jakson käsikirjoittivat ja toteuttivat Silja Kononen ja Johanna Viitanen. Tekstisitaatit luki Petri Rinne, ja äänen käsittelystä vastasi audiotohtori Tomi Taskinen. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin Life-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.

Vesimerkillistä on Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin podcast vedestä ja vesiensuojelusta. Toinen pitkä jaksomme pohtii jokia ja virtavesiä. Tiesitkö, että Suomen ensimmäinen kokonaan vapautettu joki virtaa Hämeessä? Kerromme, miltä vapautettu koski kuulostaa ja millaista on liikkua jokiluonnossa tai työskennellä siellä meloen. Otamme selvää myös siitä, missä roolissa pienet joet ovat, kun kansallispuistojärven lähelle perustetaan turvetuotantoalue – hämäläiskylän vesiä puolustamaan syntyi ratkaisuja etsivä kansanliike. Tartu täkyyn ja kuuntele koko jakso 4.10.2021!

Podcast on saanut rahoitusta Euroopan unionin Life-ohjelmasta.

Vesimerkillistä-tyypit täällä moi! Palaamme viime viikon järviaiheeseen vielä äänimaiseman merkeissä. Kuuntele seuraavaa jaksoa odotellessa hetki rehevän lintujärven kevättä. Rantaruovikko, lehtometsä ja avovesi kuhisevat siivekästä ja räpyläjalkaista elämää – montako lajia tunnistat? 

Seuraavan pitkän jaksomme aiheena ovat joet ja virtavesien luonto.

Vesimerkillistä on Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin podcast sisävesistä ja vesiensuojelusta. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin Life-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.