Juha Wiberg ja Tuomo Kivinen ovat Sleekin maailman parhaita ohjelmistoarkkitehteja ja ökyprovisiopalkka-IT-konsultteja. Tänään puhumme kestävästä ja vastuullisesta liiketoiminnasta IT:n näkökulmasta.

Kyse on systeemisestä, jatkuvasta tasapainottelusta: kun vedät yhdestä narusta, toinen kiristyy. Viitekehykseksi nostetaan perinteinen triple bottom line (talous–ympäristö–sosiaalinen) ja lisäksi kulttuurinen ulottuvuus (ammattitaito, käsityöläisyys, osaamisen siirto).

Shownotes:

• Hyvä hakkerit -kirja
• Janne Kalliola:n Linkedin posti Startup -käsikirjasta

Muistiinpanot:

• Taloudellinen kestävyys = elinkaarikustannusten optimointi: ylläpidettävyys, modernisoitavuus, ymmärrettävä arkkitehtuuri ja dokumentointi.
• Pilven ylimitoitus (“varmuuden vuoksi” ostaminen) on sekä taloudellisesti että ekologisesti kestämätöntä.
• Hyvä käytäntö: resursointi alhaalta ylöspäin (etsitään minimiresurssit, joilla toimii hyvin).
• Sosiaalinen kestävyys kehitystyössä = ei burnout-kulttuuria, kuormitus tasaisesti, osaaminen jakautuu (ei sankaririippuvuutta).
• Sosiaalinen kestävyys käyttäjille = saavutettavuus ja inkluusio; tarvittaessa vaihtoehtoiset palvelukanavat.
• Tietoturva on sosiaalinen kestävyyskysymys: tietovuodot voivat aiheuttaa vakavaa inhimillistä haittaa.
• Ekologinen kestävyys = turhan laskennan ja resurssikulutuksen minimointi (esim. CI/CD:n turhat buildit, tuplasuoritukset).
• Datakeskusten ja AI:n kasvu nostaa energian ja veden riittävyyden sekä sähköverkon kapasiteetin rajoitteet keskiöön.
• Materiaaliriippuvuudet (harvinaiset maametallit, toimitusketjut) kytkeytyvät IT:n ympäristö- ja geopoliittisiin riskeihin.
• AI/vibe coding on kaksijakoinen: voi tehostaa, mutta voi myös lisätä “höttösoftaa” ja kokonaiskulutusta, jos syntyy paljon turhaa.
• “Tekoäly-köyhyys” (pääsyn eriarvoisuus) nostetaan sosiaaliseksi riskiksi.
• Kulttuurinen kestävyys = käsityöläisyys, ammattiylpeys, mestari–kisälli, juniorien mukaan ottaminen ja osaamisen siirto.
• Kestävyys ei välttämättä “maksa” – usein se säästää: tehdään vain tarpeellinen, optimoidaan resursseja, vältetään uusiminen.
• Siirtymä kestävään tekemiseen voi aiheuttaa alussa “kuprun”, jos lähtötilanne on huono.
• Painotus ratkaisukeskeisyyteen: vältetään polarisoivaa “ei saa” -ajattelua ja tunnustetaan ilmiöiden moniulotteisuus.

Sleek | Tehdään nykyhetkeen oikeasti hyvä työpaikka