”Mun on hyvin vaikea hahmottaa, missä Nokia menee. Muutama vuosi sitten ne sanoivat, että digital health on niiden iso fokus. Sitten ne sanoo yhtä ja toistakin verkkobisneksestä, mitä ei toteutunut. Nokian viimeisimmät 15–17 vuotta ovat olleet vähän sotkemista.”

Sitä, miksi Nokia menetti suuria asiakkuuksia, Kuittinen ei ymmärrä vieläkään.

”Jotain on mennyt pahasti pieleen. Tuote-roadmapissa on täytynyt tapahtua jotain, mistä ei vaan puhuta. Ja Suomessahan ei ole totuttu puhumaan Nokian ongelmista", hän sanoo.

New Yorkin liepeillä asuva Kuittinen seuraa tiiviisti teknologiayhtiöitä ja pörssiä. Hän näkee useita yhteneväisyyksiä nykyisen AI-huuman ja vuosituhannenvaihteen it-huuman välillä.

Neljännesvuosisata sitten uskottiin, että verkkoinfrasturuktuuria rakentavat yhtiöt pystyisivät säilyttämään korkean kannattavuutensa. Nykyisin uskotaan, että tehokkaita siruja valmistavan NVIDIA:n marginaalit pitäisivät.

”Miten ne voisivat pitää? Lucentilla ja Ciscolla oli sentään asiakkaat, jotka eivät pystyneet itse kilpailemaan niiden kanssa. Mutta NVIDIA:n isot asiakkaat Microsoft, Google ja Amazon ovat kuumeisesti tekemässä omia chip-suunnitelmia ja yrittävät itse rakentaa tuotetta, jota NVIDIA toimittaa niille.”

Kuittinen uskoo, että AI-osakkeissa on kupla, mutta se ei tarkoita, etteivätkö arvostukset voisi ampua vielä katosta läpi. Itse asiassa hän arvelee, ettei romahdusta nähdä ennen kuin joutsenlaulu on laulettu.

Media ympäri maailmaa seuraa kiinnostuneena Kamala Harrisin ja Donald Trumpin presidentinvaalitaistoa – eikä sitä voida olla sivuuttamatta Tero Kuittisenkaan kanssa. Mutta kuinka Yhdysvaltain osakemarkkinoille sijoittavaa rahastoa hoitava salkunhoitaja seuraa vaaleja?

S-Pankin USA-rahastoa hoitava Antti Raappana muistuttaa, että presidentinvaalien kanssa samaan aikaan käydään myös senaatinvaalit ja edustajahuoneenvaalit. Tulevan politiikan kannalta on paljon merkitystä sillä, saavatko demokraatit tai republikaanit värisuoran. Vaalit voivat johtaa politiikan suunnanmuutokseen.

"Keskeisiä tekijöitä ovat yritysverotus, kauppapolitiikka, julkinen kulutus yleisesti, yritystukiohjelmat ja muut mahdolliset insentiivit...", Raappana luettelee.

Marinadi yhteistyössä: S-Pankki