Karon Grilli

350 miljoonaa euroa liikevaihtoa, mutta voittoa vain muutamia miljoonia. Miten Luotea parantaa kannattavuuttaan?

Lassila & Tikanojan jakautumisessa syntynyt kiinteistöpalveluyhtiö Luotea on aloittanut pörssitaipaleensa vaatimattomasti. Yhtiön kannattavuus on ollut pitkään heikkoa, ja markkina-arvo on painunut alle 100 miljoonan euron.

"Ruotsissa ongelma on kannattavuus, Suomessa kasvu", Luotean toimitusjohtaja Antti Niitynpää tiivistää Karon Grillissä.

Ruotsissa vanhat, huonosti hinnoitellut sopimukset painavat edelleen tulosta. Suomessa puolestaan kova hintakilpailu on vienyt Luotealta asiakkaita, ja yhtiö on menettänyt markkinaosuutta. Ruotsin karvaista kokemuksista on otettu opiksi: kasvua ei hamuta hinnalla millä hyvänsä. Kuinka Ruotsin kannattavuutta kohennetaan? Mihin sellaiseen Luotea pystyy, mitä kilpailijat eivät kopioi huomenna? Ja kuinka kuuden minuutin säästö siivoojan työssä voi merkitä miljoonia euroja?

Niitynpää kertoo myös Luotean kasvumahdollisuuksista: julkisen sektorin ulkoistuksista, datakeskuksista, tekoälyavusteisesta kiinteistöhuollosta ja energianhallinnasta.

Luotean keskipitkän aikavälin tavoitteena on yli viiden prosentin oikaistu EBITA-marginaali. Viime vuonna marginaali oli vain kaksi prosenttia. Onko yhtiöllä edellytyksiä yli kaksinkertaistaa tuloksensa?

Yhteistyössä: Luotea

"OP-ryhmän pitää pitää talous kunnossa, mutta sen pitää luoda elinvoimaa. Sen pitää olla sillä tavalla, että se tuntuu ja näkyy", OP-ryhmän entinen pääjohtaja Reijo Karhinen sanoo.

Hän kertoo aistineensa, että nykyinen pääjohtaja Timo Ritakallio ajattelee ryhmän osuustoiminnallisuudesta eri tavalla.

Reijo Karhinen johti OP-ryhmää vuosina 2007–2018 ja oli keskeisessä roolissa rakentamassa siitä Suomen suurinta finanssiryhmää. Kun Ritakallio seurasi häntä pääjohtajana, strategia muuttui nopeasti. Karhisen aikana perustettuja uusia liiketoimintoja karsittiin.

Karon Grillissä keskustellaan OP:n noususta finanssialan ykköseksi, finanssikriisin synkistä tunnelmista sekä Karhisen strategisista onnistumisista ja virhearvioista.

Karhisen mukaan osuuskunnat muistuttavat toiminnaltaan yhä enemmän tavallisia osakeyhtiöitä. Toiseksi omistaja-asiakkaat eivät välttämättä ymmärrä omistajuuttaan eivätkä käytä siihen kuuluvaa valtaa.

Omistajavallan passiivisuus jättää osuuskuntien hallituksille erityisen suuren vastuun. Karhisen mukaan niiden kyky haastaa toimitusjohtajaa on kuitenkin usein heikompi kuin pörssiyhtiöiden hallitusten.

Eikö tämä ole omiaan johtamaan tilanteeseen, jossa johtaja on aurinkokuningas häntä ympäröivine hoveineen?

”Toimitusjohtajakeskeisyys johtaa minun mielestäni siihen, että älyttömän korkealle nousee toimitusjohtajan moraalinen kompassi. Osuuskunta omalla tavallaan elää toimitusjohtajan moraalin mukaan, kun pörssiyhtiössä mittarina on pörssikurssi”, Karhinen sanoo.

MAINOS! Terho Puustisen kirjoittama Reijo Karhisen elämäntarina Karhinen Grillin kanta-asiakkaille 24 eurolla + postikulut suoraan Otavan verkkokaupasta koodilla "GRILLI24" niin kauan kuin tarjousta riittää.

Koodi: GRILLI24

Linkki verkkokauppaan: https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/karhinen/5685056

Millainen yhtiö on UPM:stä irtoava Wisa Group?

"Olemme Euroopassa johtava vanerin valmistaja, ja keskitymme sellaisiin loppukäyttökohteisiin, joissa vaatimukset tuotteen laadulle, toimivuudelle ja palvelulle ovat kaikkein korkeimmat”, Wisa Groupin toimitusjohtaja Tuija Suur-Hamari sanoo.

Wisan vaneria käytetään muun muassa rakentamiseen ja rekkojen lattioihin. Yli kymmenen prosenttia euroista tulee nestemäisen maakaasun kuljetukseen käytettävien tankkereiden vuoraamisesta. LNG-tankkerit ovat korkeiden vaatimusten erikoiskäyttökohde, jossa kilpailua on vähemmän ja siten kannattavuus oletettavasti korkeampaa kuin peruslaaduissa.

”UPM:n vaneriliiketoiminnan tulos on ollut läpi vuosi hyvin resilienttiä, vakaata”, Suur-Hamari huomauttaa.

Hän nostanee tuloksen toteutuneen vakauden esiin siksi, että metsäteollisuuteen liitetään voimakaskin syklisyys, ja vanerinkin monet käyttökohteet ovat suhdanneherkkiä. Wisaa kuitenkin suojaa se, että viime vuosina kiinteiden kulujen osuus on ollut vain neljänneksen luokkaa kaikista kustannuksista. Tärkein kustannuserä on raakapuu, siis järeät kuusi- ja koivutukit.

Venäjä on yksi maailman suurista vanerin viejistä ja venäläiset yritykset tärkeitä pelureita Euroopan markkinoilla. Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa seuranneiden pakotteiden vuoksi venäläisyhtiöt eivät ole viime vuosina päässeet myymään eurooppalaisille asiakkaille.

Entä kun rauha tulee, pakotteet poistetaan ja venäläistä vaneria alkaa vyöryä Wisan ydinmarkkinoille? Romahtavatko myyntimäärät vai myyntihinnat?

”Totta kai siinä vaiheessa, kun venäläistä vaneria ja muitakin tuotteita alkaa virrata rajan yli, se vaikuttaa markkinadynamiikkaan kaiken kaikkiaan”, Suur-Hamari sanoo mutta muistuttaa, että venäläisten valmistajien kanssa kilpailtiin myös ennen pakotteiden voimaantuloa.

Yhteistyössä: Wisa Group

Urheilubrändiyhtiöillä on ollut viime vuosina vaikeaa. Viiden vuoden jaksolla Nike ja Puma ovat menettäneet suunnilleen kolme neljäsosaa markkina-arvostaan, ja myös markkinakakkosen Adidaksen osakekurssi on selvästi korona-aikojen huippuja alempana.

Yhtiöt ovat kompastelleet eri syistä. Niken päätös sivuuttaa vähittäiskaupat ja panostaa kuluttajasuoramyyntiin (DTC) on bisneskeskusteluiden viime vuosien eniten puituja epäonnistumisia. Maailman mahtavin sporttibrändi on saanut kylkeensä kolhuja, joiden paikkaileminen on vielä pahasti kesken.

Puma panosti toimitusjohtajansa Bjørn Guldenin johdolla vahvasti kasvuun, ja Puma olikin 2010-luvun lopun suuria menestyksiä niin kauppojen kassoilla kuin pörssissä. Kun kysyntä taittui, yhtiö joutui dumppaamaan varastoaan ja tulos painui miinukselle. Kiinalainen ANTA osti itsensä saksalaisbrändin suurimmaksi omistajaksi.

Puman kultanäppi Gulden siirtyi naapuriin Adidaksen toimitusjohtajaksi. Adidas on pärjännyt viime aikoina suuria kilpailijoitaan paremmin niin urheilun F1-kisoissa eli maratoneilla (Sabastian Sawen maailmanennätys 1.59.30 Lontoossa) kuin sijoittajien suosiossa.

Niken kompastellessa uusilla tekijöille on auennut tilaa. Deckers Brandsiin kuuluva Hoka ja sveitsiläinen On ovat vain reilun 15 vuoden ikäisiä juoksukenkäbrändejä, mutta ne ovat jo kohonneet kymmenen miljardin markkina-arvoluokkaan. Viime vuosina On on ollut alan kasvuyhtiö. Huimasti asemaansa on parantanut myös Alisa Vainion suomalaiskasvoikseen ostanut japanilainen Asics.

Grillin tossujaksossa käsitellään lenkkarivalmistajia sijoituskohteena.

Nollakorkoajan päättymisen jälkeen listaamattomalla markkinalla on ollut takkuista. Pääomarahastoilla on ollut vaikeuksia myydä salkuissaan olevia yhtiöitä, sijoittajien rahat ovat jääneet juntturaan eikä uusien rahastojen perustaminen ole onnistunut entiseen malliin.

Pääomarahastoyhtiöt, jotka eivät pysty vakuuttamaan potentiaalisia sijoittajia, ovat lirissä.

”Ne muuttuvat eläviksi kuolleiksi, jotka koettavat päästä eroon olemassa olevan salkun viimeisistä yhtiöistä”, kuvailee toimittaja ja tietokirjailija Marko Junkkari.

Jukkarin arvion mukaan pääomasijoitusalan zombiutuminen lisääntyy.

Junkkari on haastatellut kymmeniä alan toimijoita Pääomasijoittajat-kirjaansa varten. Grillillä puhutaan siitä, miksi suomalaisilla Buyout-rahastoilla on vaikeuksia kerätä uutta rahaa, vaikka niiden tuotot ovat kansainvälisesti vertailtuna olleet erinomaisia. Entä mikä on valtion sijoitusyhtiön Tesin rooli – ja onko siitä tullut jo liian vaikutusvaltainen?

Lisäksi puhumme pääomasijoittajien maineesta, Venture Capital- ja Buyout-sijoittamisen eroista sekä siitä, miksi ruotsalainen EQT on kasvanut aivan eri mittaluokkaan kuin samoihin aikoihin samoilla aikeilla liikkeellä ollut CapMan.

MAINOS

Marko Junkkarin Pääomasijoittajat-kirja (Otava 2026) Grillin kanta-asiakkaille suoraan kustantajan kirjakaupasta hintaan 25 euroa + postikulut koodilla GRILLI25.

Linkki kauppaan: https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/paaomasijoittajat/5685159

Voihan verovelka!

Grillinpitäjän salkunsiivoushanke kompastui kuin siivooja imurin johtoon. Piilevän verovelan realisoituminen panee empimään myyntipainikkeen käyttöä.

Jos salkussa yli 20 vuotta olleen ja arvonsa vähintään 2,5-kertaistaneen yhdysvaltalaisen etf:n haluaisi siirtää paremmin salkkuun sopivaan ja rakenteeltaan parempaan eurooppalaiseen vaihtoehtoon, 100 000 euron suuruisesta myynnistä koituisi maksettavaksi 20 000 euron verot. Uuteen kohteeseen sijoitettavaksi jäisi 80 000 euroa.

Haitta ei ole pelkästään se, että salkku pienenee siitä menevän veron myötä - ja joskushan verot pitää joka tapauksessa maksaa. Haitta on myös se, että piilevä verovelka ei ole keräämässä sijoittajalle lisää tuottoa.

Jos myydyn ja tilalle ostetun etf:n kohde on kutakuinkin sama ja kumpikin tuottaa seuraavana vuotena 10 prosenttia, pidetyn sijoituksen arvo nousee 110 000 euroon, josta piilevää verovelkaa hankintameno-olettama huomioiden on reilut 22 000 euroa.

Myydyn ja tilalle ostetun sijoituksen arvo puolestaan on vain 88 000 euroa, jonka sisällä on vajaan 3000 euron piilevä verovelka.

Numeroiden pyörittelyn sijaan jaksossa kuitenkin lähinnä yhtiökommentteja niistä yhtiöistä, joihin vuosineljänneksen aikana toteutuneet 33 transaktiota ovat kohdistuneet. Ne ovat:

Osakkeet:

LoihdeF-SecureAdmicomBerkshire HathawayPepsiCoLapWallAllianzCityconIlkkaAlma MediaLumo KoditSampo

Rahastot:Storebrand ACWIAmyundi Core Stoxx Europe 600Xtrackers MSCI EM

MAINOS NEXTORY

Haluatko lukea tai kuunnella Bostonin ilmaiseksi? Rekisteröidy Nextoryyn alla olevalla linkillä, niin saat 20 tuntia kuunteluaikaa 30 päivän aikana. Uusille ja palaaville - ja minäkin saan euroni.

https://www.nextory.com/fi/karongrilli30

MAINOS PÄÄTTYY

Muutakin Nextoryssä voi kuunnella samalla. Jos rekisteröityessä kysytään koodia, se on "karongrilli30".

Auroora Yhtiöt ostaa 5–20 miljoonan euron yhtiöitä, joita se mahdollisuuksien mukaan täydentää pienemmillä hankinnoilla, mutta toisin kuin pääomasijoittaja, se ei osta yhtiöitä myydäkseen vaan omistaakseen niitä.

Ajatus on, että ostokohteet ovat jo ostettaessa kannattavia, ja niiden tuottamalla kassavirralla Auroora ostaa lisää ja paisuu entistä suuremmaksi.

”Liiketoimintamallimme on ’kasvua kasvun päälle’”, Aurooran toimitusjohtaja Antti Rauhala kuvaa.

Rauhalan ”kasvua kasvun päälle” -mekanismi on vastaavanlainen kuin ”korkoa korolle” -ilmiö. Auroora vauhdittaa ostamiaan yhtiöitä kasvamaan, ja kun niiden tulokset ja kassavirrat kasvavat, vapautuvalla rahalla ostetaan uusia yhtiöitä, joita taas kasvatetaan.

Kasvua tulee siis kahta kautta: orgaanisesta kasvusta ja yritysostoin tapahtuvasta kasvusta. Ensimmäisen vuosipuoliskona aikana Aurooran yhtiöiden orgaaninen kasvu oli huimat 21 prosenttia. Luku on mykistävä, sillä Aurooran omistukset eivät ole startupeja vaan vakaasti tulosta tekeviä ja etupäässä perinteisenoloisia yhtiöitä. Niitä ei skaalata niin kuin ohjelmistoyhtiöitä.

”Kivaa siinä on se, että kasvu oli laaja-alaista ja tuli useista yhtiöistä, koko meidän repertoaaristamme.”

Grillillä puhutaan muun muassa niistä keinoista, joilla Auroora ohjaa itsenäisinä pidettyjä yhtiöitä ja kuinka se pyrkii vauhdittamaan yhtiöidensä kasvua ja kohentamaan niiden kannattavuutta.

Kaksinumeroiseen ja vieläpä kakkosella alkavaan orgaaniseen kasvuun ei kuitenkaan parane tuudittautua. Auroora tavoittelee 5–8 prosentin vuotuista orgaanista kasvua. Se lienee realistisempi odotus pidemmälle aikavälille, vaikka Aurooran suurimpien yhtiöiden toimintaympäristö on muuttunut aivan viime viikkojen uutisilla entistä kiinnostavammaksi.

Yhteistyössä: Auroora Yhtiöt

Mitkä Helsingin pörssin yhtiöt hyötyvät kuumana sykkivästä datakeskusbuumista?

Datakeskusten rakentaminen tuo töitä rakennusliikkeille ja niiden alihankkijoille henkilöstövuokrausfirmoja myöten. Nokia myy datakeskuksiin sisuskaluja ja Wärtsilä voimaloita maailman datakeskuksiin.

Kunhan myllyt saadaan pyörimään, ne ryhtyvät imemään sähköä. Odotukset sähkön hintakehitykselle nousevat, mikä hyödyttää suoraan Fortumia ja muita energiayhtiöitä. Samalla monet pöytälaatikossa odottamassa olleet tuuli- ja aurinkovoimalainvestoinnit kaivetaan uudelleen tarkasteltavaksi. Sähköinfrastruktuurin rakentaminen kysyy taas lisää työvoimaa ja vaatii tarvikkeita.

Sähkön hinnan kohoaminen lähelle eurooppalaista tasoa epäilemättä panee myös sähkönkäyttäjät miettimään energiansäästöinvestointeja. Voi povailla, että melkein kaikkeen sähköön liittyvään kohdistuu entistä suurempaa kysyntää.

Monologijaksossa vajaan tunnin verran jorinaa Helsingin pörssin datakeskusbuumereihin ja investointisyklien luonteesta. Mainituiksi tulevat aiempien lisäksi ainakin YIT, Kreate, GRK, LapWall, Elisa, Merus Power, Auroora ja jopa Kesko.

Wärtsilän IR-johtaja Hanna-Maria Heikkinen Grillissä:

https://open.spotify.com/episode/0bFHhC2Ae6j8rTAKpvRifb?si=95d8a139a6724f4e

Elisan toimitusjohtaja Topi Manner Grillissä:

https://open.spotify.com/episode/0iRMY8ZvfGhTEN7vQU59DU?si=a4625d6a1cdb47ce

YIT:n toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa Grillissä:

https://open.spotify.com/episode/4L61CoZAPdrBjzjUCs1a1C?si=44819094af224c0c

LapWallin yrittäjä-toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen Grillissä:

https://open.spotify.com/episode/6OzjF9ncZasYFVEK3NKuBX?si=9b18e228d6d84d7a

After 15 years of investor neglect, emerging markets are trading at a steep discount to developed markets. Baillie Gifford's Roddy Snell sees three reasons for optimism: attractive valuations, stronger macroeconomic fundamentals and faster economic growth.

But what could finally trigger a comeback?

Snell points to two key factors: China and the US dollar. He believes the worst may be behind in China — and argues that in areas ranging from electric vehicles and batteries to solar power and AI, Chinese companies are already leading the world.

In this episode, we discuss BYD, CATL, Luckin Coffee, Petrobras, Kaspi, EO Technics and the semiconductor giants TSMC, Samsung and SK Hynix. Snell explains why his funds have such large positions in these three semiconductor companies, and why he believes the current memory-chip cycle may be fundamentally different from those of the past.

We also talk about the biggest risks to the emerging-markets thesis — from a US recession to problems in China and tensions around Taiwan.

And finally: will emerging markets get the green, red or black mustard?

The interview was recorded in Edinburgh on August 21, 2026. In co-operation with Baillie Gifford.

Oriolalla pitäisi olla kaikki edellytykset tehdä kelpo tulosta. Lääkejakelussa se jakaa Suomessa markkinan Tamron kanssa. Kun lääkkeiden kysyntä ja niiden liikuttelun tarve kasvaa, Oriolan perusbisnes tuntuu teoriassa rahanvuolennalta.

Käytännössä tilanne on ollut toinen: Oriola on joutunut esittelemään viime vuosina rutkasti miinuksella olevia tilinpäätöksiä.

Keskeinen syy tappioihin ovat harharetket oman perusliiketoiminnan reuna-alueille. Koko Oriolan historia itsenäisenä pörssiyhtiönä vaikuttaa olevan surkeiden sattumusten sarjaa.

Viime vuosina kurssia on käännetty: Oriola haluaa palata perusasioihin eli jakelupalveluiden tarjoamiseen lääkeyhtiöille ja niiden kanssa selvästi synergestiseen hyvinvointituotteiden tukkukauppaan.

"Meidän odotuksemme on, että strategiakauden lopussa... olemme aivan eri yhtiö kuin nyt", Oriolan talousjohtaja Mats Danielsson sanoo Karon Grillissä.

Kaiken keskiössä on logistiikka.

Logistiikka on tehokkuusbisnestä. Jotta kone toimisi kuin rasvattu, sen pitää olla kunnossa. Oriolan sydän Suomessa on Espoon Mankkaalla sijaitseva logistiikkakeskus. Se alkaa vedellä viimeisiään. Parhaillaan käynnissä on uuden, selvästi tehokkaamman myllyn rakentaminen Järvenpäähän. Sydämensiirto, eli logistiikkakeskuksen siirto Mankkaalta Järvenpäähän, tapahtuu näillä näkymin vuosina 2027–2028.

Uuden sydämen ja uuden verenkiertoelimistön eli toiminnanohjausjärjestelmän pitäisi parantaa rutkasti Oriolan tehokkuutta, jolloin sen pitäisi kyetä tuottamaan palveluja edullisemmin. Tämän voisi kuvitella tarkoittavan entistä parempaa hintakilpailukykyä, siis joko uusia päämiesvoittoja edullisemmilla hinnoilla tai parempaa tulosta nykyisillä hinnoilla – tai luultavammin jotain niiden yhdistelmää.

Logistiikkakeskusinvestointi maksaa Oriolan arvion mukaan 110–120 miljoonaa euroa. Kiinteistön ja koneet Oriola liisaa SEBiltä: alkupainotteiset oman taseen investoinnit muutetaan korkeammiksi juokseviksi kustannuksiksi, jotka alkavat rullata uuden laitoksen valmistuttua.

Grillillä puhutaan myös kahdesta rahanarvoisesta tase-erästä, jotka Oriola voisi muuttaa rahaksi sopivan hetken tullen.

Järvenpään logistiikkakeskus -sijoittajaesitys:https://www.oriola.com/globalassets/investors/other-investor-materials/2026/jarvenpaa-announcement-ir-presentation.pdf

Yhteistyössä: Oriola