”Muuntautuminen muurahaisesta heinäsirkaksi ei todellakaan ole mikään helppo asia, mutta kun sitä nyt on jonkin aikaa opetellut, niin kyllähän se tanssiminen ja lauleskelukin tuntuu ihan hyvältä”, rahoituksen professori Vesa Puttonen sanoo.

Hän viittaa siihen, että viime vuosina hän on pyrkinyt aktiivisesti muuttamaan rahankäyttöään. Sen sijaan että varallisuutta pitäisi kaiken aikaa kartuttaa, hän on ottanut ohjelmalliseksi tehtäväksi rahan kuluttamisen ja laatinut itselleen kulutusbudjetin samalla tavalla kuin säästäjiä neuvotaan budjetoimaan säästöt.

”Vuoden lopussa olen tyytyväinen, kun olen saanut kulutusbudjettini täyteen.”

Kulutusmoodiin siirtyminen ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö Puttonen tavoittelisi sijoituksillaan tuottoa. Sehän on ikään kuin sijoituspelin idea.

”On tavattoman mielenkiintoista seurata, mitä yrityksissä tapahtuu. Miten hyvältä tuntuukaan, kun onnistuu jossain sijoituksessa! Sillä, laskeeko sijoitussalkku tänään 10 prosenttia, ei ole mitään merkitystä elämääni nyt eikä tulevaisuudessa.”

Grillillä puhutaan myös sijoitusmaailman ajankohtaisista ilmiöistä kuten markkinoiden muuttumisesta vähemmän tehokkaiksi. Vesa Puttonen kertoo myös, miksi on sijoittanut F-Secureen ja miksi vähentänyt omistustaan Eagle Filtersissä.

Jaksosta selviää myös someyleisöä kuohuttanut kysymys: Miksi juuri ED-energiajuoma on rahoituksen professorin suosikki?

MAINOS: OtavaVesa Puttosen uutuuskirja Miten miljoona hankitaan ja kulutetaan (Otava, 2026) Grillin kantiksille 25 eurolla (+ postikulut) Otavan verkkokaupasta koodilla "Grilli25".

https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/miten-miljoona-hankitaan-ja-kulutetaan/5486856

Vesa Puttosen vierailu Grillillä tammikuussa 2024:

https://youtu.be/7nZ5msZDQow

Cliff Asness: "The Less-Efficient-Market Hypothesis”:

https://www.aqr.com/Insights/Perspectives/The-Less-Efficient-Market-Hypothesis

"Kun piensijoittajia kutsutaan jonnekin, se taitaa aika lailla johtua siitä, että ollaan pulassa. Yleensä ei lähdetä ensimmäisenä heille tarjoamaan hyviä sijoitustuottoja ja kohteita", pääomasijoitusyhtiö Fundcon perustajaosakas Saku Sairanen sanoo.

Sairanen puhuu private equity -rahastoista, joille nollakorkoajan päättyminen aiheutti shokin. Pääomarahastojen hallinnointiyhtiöillä on viime vuosina ollut vaikeuksia saada salkuistaan irtautumisia järkevään hintaan. Rahastot eivät ole pystyneet palauttamaan varoja sijoittajille, eivätkä rahastoyhtiöt osin sen seurauksena keräämään pääomia uusiin rahastoihin.

Private equity -yhtiöt ovat kehittäneet tuotteita, joita ne ovat antaneet myös suomalaisten pankkien jaeltavaksi ja markkinoitavaksi omille asiakkailleen.

”Ketju on pitkä, mikä tekee sen, että kustannukset kasvavat, koska kukaan ei tee taksvärkkinä. Läpinäkyvyys tietysti heikkenee mitä enemmän on väliportaita. Tuntuu vähän, että osa tuotteiden jakelijoista ei itsekään tiedä, mitä he myyvät", Sairanen sanoo.

Sairanen kritisoi pääomasijoitusyhtiöitä muun muassa siitä, että yliajalle menneiden rahastojen omistuksia siirretään eteenpäin jatkorahastoihin, joita sitten myydään ketjutettuna pienempien rahojen sijoittajille. Näin hankitaan likviditeettiä eli rahaa vanhoille suursijoittajille, joilta voidaan kerätä pääomia uusia rahastoja varten.

Pääomarahastoja pyörittäville yhtiöille voi tulla kiusaus arvostaa vanhan rahaston jatkorahastolle myymät omistukset korkealle – ja myymällä jatkorahastoja eteenpäin ”alennuksella”.

”Private equity -toimijat ovat aika kekseliäitä ja opportunistisia. Löydetään keinoja ratkaista ongelmia. Tai ainakin siirtää ongelmia.”

Jaksossa puhutaan myös kasvuyhtiöiden rahoituksesta. Sairasen mukaan rahoituksen puute tappaa Suomessa hyviä kasvuyhtiöitä. Fundcon lanseeraama rahasto pyrkii osaltaan paikkaamaan tätä ongelmaa.

Sairanen arvioi, että Suomessa vallitseva kasvuyhtiörahoituksen niukkuus synnyttää sijoitusmahdollisuuden.

”Kun suomalainen yritys päätyy tiettyyn pisteeseen, se on aika paljon parempi ja varmempi kuin jenkkiläinen vastaava”, Sairanen sanoo. ”Laittamalla sinne pääomaa pystyy tekemään riskikorjatusti tosi hyviä sijoituksia.”

Yhteistyössä: Fundco

Jaksossa mainittu Saku Sairasen haastattelu Kauppalehdessä:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/d70e20db-4550-4767-a077-34f650dd5972

Jaksossa mainittu Saku Sairasen ja Sauli Vilénin keskustelu IndersPodissa:

https://open.spotify.com/episode/69hJvOyNHn6LmljaKWpBCM?si=LiFBdLWWSa-SmzfMJzizog

Vesa Puttosen uutuuskirja Miten miljoona hankitaan ja kulutetaan Grillin kanta-asiakkaille Otavan verkkokaupasta 25 eurolla + postikulut. Grilli-hinnan saa koodilla Grilli25.

Linkki: https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/?id=5486856

0:00 Alku

1:02 Jääkö hyviä kasvuyrityksiä vaille rahoitusta?

9:55 "Suomalainen kasvuyhtiö on laadukkaampi kuin vastaava jenkkiläinen"

10:40 Fundcon kasvuyhtiörahasto

38:31 Private equity -markkinan tila ja ongelmat

50:24 Arvostukset ja jatkorahastot

57:33 Private credit

1:11:45 Sinappi

1:17:10 Tuomio

Suomen uudisasuntomarkkinoilla paitsi tämä myös ensi vuosi alkaa näyttää menetetyltä. Se tuntuu YIT:n perinteisessä syömähampaassa. Asuminen Suomi -segmentti teki viime vuonna tappiota.

YIT on sulattanut myymättömien asuntojen varastoaan Suomessa vuodenvaihteen reiluun viiteensataan. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä YIT:lle ei valmistunut Suomessa yhtään uutta asuntoa.

"Pääkaupunkiseudulla meillä on vielä hieman liian suuri [myymättömien asuntojen] asuntokanta, joskin pääkaupunkiseudun ulkopuolella se on jo normalisoitunut", YIT:n toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa sanoo.

Syynä kaupankäynnin nihkeyteen ei ole pelkästään kuluttajien varovaisuus.

”Asuntorakentamisen kokonaisvolyymissa on erilaisia tuotteita. Erityisryhmille – esimerkiksi opiskelijoille – rakennettavasta tuetusta asumisesta on päätetty leikata rahoitusta vuoden 2026 ja 2027 aikana. Se tulee toden totta vaikuttamaan kappalemääräisiin aloituksiin”, Vuorenmaa muistuttaa.

Tilannetta ei myöskään helpota se, että sijoittajat ostavat mieluummin vähän käytettyjä kerrostaloja toisilta, rahaa tarvitsevilta sijoittajilta kuin uusia kerrostaloja rakennusliikkeiltä. Halukkaita myyjiä piisaa likviditeettiongelmaisista rahastoista eläkeuudistukseen mukautuviin eläkeyhtiöihin.

Asuntorakentamisesta Baltiassa, Puolassa, Tšekissä ja Slovakiassa tulee tänä vuonna YIT:lle Asuminen Suomea suurempi segmentti liikevaihdolla mitattuna. Tuloksella se oli jo viime vuonna YIT:n suurin ja selvästi kannattavin segmentti.

Baltia ja itäisen Keski-Euroopan maat ovat YIT:lle selvä kasvusuunta. Strategian kannalta tarpeettomiin kohteisiin sitoutunutta pääomaa vapautetaan, ja panoksia asetetaan CEE-alueen kasvuun, kuten tonttihankintoihin.

Alkuvuonna YIT tuplasi Rakennus- ja Infra-segmenttiensä kasvuvauhtiennusteet. Datakeskukset ovat yksi olennainen selitys tavoitenostoille. Datakeskusprojektit tuovat tyypillisesti työtä molemmille segmenteille.

Yhteistyössä: YIT

0:00 Alku

3:15 Asuntojen sijoittajakysyntä

7:47 Asiakassegmentointi

17:31 Maantieteelllisestä organisaatiosta valtakunnalliseen

22:30 Asuminen CEE

35:49 Panokset Itä-Eurooppaan

38:47 Datakeskuksilla tavoitteet uusiksi

1:06:49 Sinappi

1:12:17 Tuomio

Heikki Vuorenmaan vierailu Grillillä joulukuussa 2024:

https://open.spotify.com/episode/4nAVzHiqESGKHSGjW18QN5?si=l32WB18bQT-_8akFDPgd_A

Vuoden 2026 ensimmäisellä vuosineljänneksellä grillinpitäjälle kertyi ostoja ja myyntejä yhteensä 51 kappaletta, ostoja selvästi enemmän kuin myyntejä.

Mitä salkkuun päätyi ja mitä sieltä lähti? Miksi?Jakson lopussa yleistä markkinatilanteen ihmettelyä.

Tamperelainen sarjayhdistelijä Auroora Yhtiöt listautuu pörssiin. Mihin asioihin kiinnitän huomiota pohtiessani osakeantiin osallistumista? Miltä arvostus näyttää? Osallistunko antiin?

Jakso sisältää Aurooran toimitusjohtajan Antti Rauhalan haastattelun, joka on osa Aurooran markkinointia. Jakso ei ole Aurooran markkinointia.

Antti Rauhalan haastattelu on julkaistu aiemmin täällä. Tutustu myös videon disclaimeriin.https://youtu.be/CJqna3l4TmU

”Teleoperaattorit yleensä, ja Elisa erityisesti, ovat tekoälyn nettohyötyjien joukossa”, Elisan toimitusjohtaja Topi Manner painottaa.

Tekoälyvyöry lisää verkoissa liikkuvan datan määrää. Se tarkoittaa, että kuluttajat ja yritykset tarvitsevat entistä enemmän tietoliikennekapasiteettia niin mobiiliverkoissa kuin kiinteissä verkoissa.

”Olemme siinä mielessä uuden pidemmän kasvuvaiheen kynnyksellä”, Manner sanoo.

Elisa tavoittelee strategiakaudellaan keskimäärin vähintään 4 prosentin liikevaihdon kasvua. Viime vuonna siitä jäätiin selvästi. Millä kasvuun päästään konkreettisesti kiinni?

Topi Manner nostaa ensimmäiseksi tekijäksi viime vuoden jälkipuoliskolla vallinneen hintakilpailun vaimenemisen ja kilpailutilanteen vakiintumisen sille tasolle, jolle on päästy alkuvuoden aikana.

”Toinen tekijä on se, että pystymme vauhdittamaan kasvua kansainvälisessä ohjelmistobisneksessä. Ohjeistuksen mukaisesti tavoittelemme tänä vuonna yli kymmenen prosentin liikevaihdon kasvua siinä liiketoiminnassa”, hän jatkaa.

Kolmanneksi Manner mainitsee kodin digitaaliset palvelut sekä yritysten it- ja kyberturvapalvelut. Niissä kasvu ei absoluuttisina euroina ole järin suurta, mutta suhteellinen kasvu on hyvää.

”Varsinkin jälkimmäisessä olemme tällä hetkellä markkinalla erittäin hyvin positioituneita.”

Yhteistyössä: Elisa

0:00 Alku

2:00 Mobiilipalveluiden kilpailutilanne

13:54 Elisa Industriq

30:35 Tekoäly: pitkä kasvuvaihe

47:25 Kannattavuustavoite ja sen saavuttaminen

56:07 Osinko

1:02:20 Sinappi

1:05:30 Tuomio

Anders Oldenburg on hoitanut Phoebus-rahastoaan neljännesvuosisadan ajan. Se on ollut alusta asti hänen oma salkkunsa, joka vain sattuu olemaan avoinna myös muille sijoittajille. Oldenburg itse on rahaston suurin henkilöomistaja.

Oldenburg ryhtyi tuomaan Suomeen Warren Buffettin sijoitusajatuksia jo silloin, kun kaikki eivät puhuneet niistä. Yksi olennaisista oivalluksista on ajatus siitä, että yhtiöitä on hyvä tarkastella niin kuin ne olisi ostamassa kokonaan. Silloin yhtiötä ei tarkastele osakekurssin eikä vuosineljänneskohtaisten lukujen vaan pitkän aikavälin kilpailutekijöiden kautta.

Phoebuksen salkussa vanhimmat omistukset ovat pysyneet mukana alusta asti. Yksi niistä on vastikään jakautunut Luoteaksi ja Lassila & Tikanojaksi jakautunut vanha Lassila & Tikanoja. Siitä tuli salkkuun uusi rivi, mutta viimeisimmän varsinaisesti uuden sijoituksen Oldenburg teki vuosi sitten.

Rahasto ei ole aktiivinen kaupankäynnissä, mutta osakevalinnassa näkemystä otetaan sitäkin enemmän. Omistusten määrä liikkuu 25 - 30:n tienoilla. Jos rahastoa eivät sitoisi hajautusvelvoitteet, Oldenburg keskittäisi omistuksiaan vielä enemmän, ehkä noin 15 riviin.

Grillillä Anders Oldenburg kertoo sijoitusperiaatteistaan ja kommentoi salkkunsa omistusia.

Jakso on nauhoitettu live-yleisön edessä Vero 2026 -tapahtumassa Finlandia-talossa 11.3.2026.

Haastattelun kuvaus ja äänitys: Studio Christiansen Oy, NetVideo Helsinki

Kemira on valmiina kasvuun.

Viime vuosina kemianyhtiö on tiivistänyt liiketoimintansa ja pannut kannattavuuden kuntoon. Tase antaa liikkumavaraa.

”Olemme siinä kohdassa, että meillä on kyvykkyyttä ja resursseja tehdä kasvua – myös epäorgaanisesti”, Kemiran toimitusjohtaja Antti Salminen sanoo. ”Olemme rakentaneet itsellemme oikeuden kasvaa ja mennä uusille alueille, joilla on myös merkittävästi orgaanista kasvupotentiaalia.”

Kemiran tavoitteena on keskimäärin yli neljän prosentin vuotuinen orgaaninen kasvu. Kun katsoo kolmelra viime vuodelta valuuttakurssikorjattua vertailukelpoista liikevaihtoa, Kemira ei vaikuta kasvuyhtiöltä: joka vuosi muutoksen etumerkki on ollut miinus. Etenkin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihto laski. Syynä oli sekä volyymien että hintojen aleneminen.

”Kuluttajatalous on heikko, ja sitä kautta veden käyttö teollisuudessa ja pakkausmateriaalien käyttö, jotka ovat meidän kaksi tärkeintä loppukohdettamme, ovat olleet pehmeitä. Sitä vastaan tässä taistellaan”, Antti Salminen sanoo.

Kovimmat kasvuodotukset kohdistuvat vesiratkaisut-segmenttiin. Tavoitteena on tuplata veteen liittyvä liikevaihton määrittelemättömän ajanjakson kuluessa. Jos vesiliikevaihto kaksinkertaistuisi nyt, muun pysyessä ennallaan Kemirasta tulisi nykyisestä vajaan kolmen miljardin euron liikevaihdon yhtiöstä neljän miljardin euron liikevaihdon yhtiö.

”Meidän perusmarkkinoillamme Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ei ole valtavan suurta kasvupotentiaalia. Silloin ’veden tuplaaminen’ tarkoittaa sitä, että meidän pitää mennä vesikemian sisällä sellaisille markkina-alueille, joilla emme ole perinteisesti olleet. Sitä olemme lähteneet toteuttamaan”, Salminen sanoo.

Yhteistyössä: Kemira

0:00 Alku

2:40 Vesiratkaisut kasvukärkenä

12:26 Sellubisnes

13:49 Pakkaus- ja hygieniaratkaisut

17:45 Kannattavuus on parantunut

36:34 Veden kasvu

43:40 Aasian vedenkäsittelymarkkinat

53:00 Kasvollinen pääomistaja

54:46 Osingot

57:10 Sinappi

1:00:15 Tuomio

Lakipalveluyhtiö Fondian jujuna on tarjota asiakkaille ”ulkoistettua lakiosastoa”. Asiakas tekee Fondian kanssa sopimuksen tietystä kuukausittaisesta tuntimäärästä sen sijaan että ostaisi projekteja.

Tällainen ”lakiosasto palveluna” -toiminta tuo Fondian liikevaihdosta suunnilleen puolet. Toisesta puolesta puolet tulee jatkuvan palvelun asiakkaiden lisätilauksista ja viimeinen neljännes muille asiakkaille tehtävistä yksittäiskeikoista.

Ulkoistetun lakiosaston (LDaaS, legal department as service) -konseptilla Fondia kasvoi ja valtasi markkinaa – kunnes ei enää kasvanutkaan. Listautumisvuodestaan viime vuoteen Fondia kasvoi keskimäärin vain 4 prosenttia vuodessa.

Onko Fondia menettänyt kilpailuetunsa?

”Kilpailuetu on tallella”, Fondian toimitusjohtaja Timo Lappi vakuuttaa. ”Tietojeni mukaan meidän markkinallemme ei ole ollut kauheasti tunkua.”

Lappi arvioi Fondian kasvuvaikeuksien johtuneen esimerkiksi siitä, että asiakasyritykset ovat halunneet säästää ja leikanneet toistuvista kustannuksista. Hän nostaa esiin myös sen, että yleisesti vaisummassa markkinatilanteessa Fondiaa suuremmat toimistot ovat innokkaampia kilpailemaan osin samoista hankkeista, joita Fondia tekee.

Aloitettuaan toimitusjohtajana vuosi sitten Lappi pani Fondian kulukuurille. Tuloksia alkoi näkyä viime vuoden viimeisen neljänneksen tuloslaskelmassa. Neljänneksen liikevoittoprosentti ylsi jo 13,5:een ja oikaistu käyttökate 18,8 prosenttiin liikevaihdosta.

Fondia pyrkii ”rule of 20” -yhtiöksi: keskipitkän aikavälin tavoite on, että yhtiön liikevaihdon orgaaninen kasvuprosentti ja oikaistu käyttökatemarginaaliprosentti yhteenlaskettuna ovat vähintään 20. Tavoite täyttyisi siis esimerkiksi viiden prosentin orgaanisella kasvulla ja 15 prosentin oikaistulla käyttökatteella.

Timo Lappi antaa mutkat suoriksi vetävän laskuesimerkin, jossa oletetaan 100 juristia, 200 työpäivää vuodessa ja keskituntihinnaksi 300 euroa. Karkealla laskelmalla 15 minuuttia laskutettavaa työtä päivässä toisi 1,5 miljoonaa euroa liikevoittoriville. Viime vuonna Fondian raportoitu liikevoitto oli karvan alle miljoona euroa.

Yhteistyössä: Fondia

0:00 Alku

5:11 Ulkoistettu lakiosasto

16:25 Minuutit miljooniksi -laskelma

30:13 Lakipalvelualan konsolidoituminen?

35:39 Miinuksia maailmalta

43:33 Taloudelliset tavoitteet

1:02:05 Sinappi

1:11:27 Tuomio

BLC Turvan oston myötä Loihteesta tulee kuin uusi yhtiö. Yrityskauppa kasvattaa Loihteen liikevaihtoa noin puolella, minkä lisäksi yhtiö profiloituu entistä selvemmin turvapalvelujen tarjoajaksi.

Loihdetta on tavattu luonnehtia it-palveluyhtiöksi. Uudesta muodostuvasta kokonaisuudesta it-konsultoinnin osuus on vain 15 prosentin luokkaa.

Loihde odottaa merkittäviä noin kolmen miljoonan euron kustannussynergioita. Ne täytyy saadakin, jotta kauppa vaikuttaisi Loihteen kannalta mielekkäästi hinnoitellulta. Kolme miljoonaa euroa on kova luku BLC Turvan historialliseen kannattavuuteen suhteutettuna.

”Uskomme, että synergiapotentiaali on hyvin realistisesti mallinnettu ja sen ulosmittaus on kohtuullisen todennäköistä”, Loihteen toimitusjohtaja Samu Konttinen sanoo.

Kustannussäästöistä saatava kannattavuuden pareneminen on yksi askel. Toinen on Loihteen palveluiden levittäminen BLC Turvan asiakkaille.

”Ristiinmyyntimahdollisuudet ovat aika merkittäviä. Meidän kokonaisturvallisuustarjoomamme verrattuna BLC:hen on merkittävästi laajempi, kun otetaan mukaan kyberturvaratkaisut, verkkoratkaisut ja niin poispäin. Meillä on BLC:n asiakaskuntaan paljon tarjottavaa, jota BLC:n portfoliosta ei löydy”, Konttinen kertoo.

Konttinen laskeskelee, että EBITA-tasolla karkeilla luvuilla laskettuna vanhan Loihteen 5 miljoonaa voisi muuttua synergiaetujen kairaamisen jälkeen 9 miljoonaksi.

Ennen kuin kustannussäästöjä ja ristiinmyyntejä saa käyntiin, täytyy kuitenkin odottaa kilpailu- ja kuluttajaviraston päätös. KKV otti kaupan jatkokäsittelyyn. Ratkaisua odotetaan kevään aikana.

Samu Konttisen edellinen vierailu Grillillä toukokuussa 2024:

https://open.spotify.com/episode/2x4bZ7mJQo0WhNJUdAnEO3

Yhteistyössä: Loihde

0:00 Alku

0:58 KKV:n BLC Turva -kaupan jatkoselvitys

9:40 BLC Turvan kannattavuusparannuspotentiaali

12:36 Ristiinmyyntimahdollisuudet

18:40 Kyberturva, pilvi ja yhteydet -liiketoiminta

21:33 Jatkuvat palvelut

28:40 It-konsultointi (Data, digi ja AI)

37:05 Voisiko it-konsultoinnin myydä?

40:53 Osinko

43:30 Kannattavuus BLC Turva -kaupan jälkeen

49:30 Skaalautuvat palvelut

51:47 Sinappikysymys

55:05 Kortti

58:40 Karon tuomio