Karon Grilli

Vuoden 2026 ensimmäisellä vuosineljänneksellä grillinpitäjälle kertyi ostoja ja myyntejä yhteensä 51 kappaletta, ostoja selvästi enemmän kuin myyntejä.

Mitä salkkuun päätyi ja mitä sieltä lähti? Miksi?Jakson lopussa yleistä markkinatilanteen ihmettelyä.

Tamperelainen sarjayhdistelijä Auroora Yhtiöt listautuu pörssiin. Mihin asioihin kiinnitän huomiota pohtiessani osakeantiin osallistumista? Miltä arvostus näyttää? Osallistunko antiin?

Jakso sisältää Aurooran toimitusjohtajan Antti Rauhalan haastattelun, joka on osa Aurooran markkinointia. Jakso ei ole Aurooran markkinointia.

Antti Rauhalan haastattelu on julkaistu aiemmin täällä. Tutustu myös videon disclaimeriin.https://youtu.be/CJqna3l4TmU

”Teleoperaattorit yleensä, ja Elisa erityisesti, ovat tekoälyn nettohyötyjien joukossa”, Elisan toimitusjohtaja Topi Manner painottaa.

Tekoälyvyöry lisää verkoissa liikkuvan datan määrää. Se tarkoittaa, että kuluttajat ja yritykset tarvitsevat entistä enemmän tietoliikennekapasiteettia niin mobiiliverkoissa kuin kiinteissä verkoissa.

”Olemme siinä mielessä uuden pidemmän kasvuvaiheen kynnyksellä”, Manner sanoo.

Elisa tavoittelee strategiakaudellaan keskimäärin vähintään 4 prosentin liikevaihdon kasvua. Viime vuonna siitä jäätiin selvästi. Millä kasvuun päästään konkreettisesti kiinni?

Topi Manner nostaa ensimmäiseksi tekijäksi viime vuoden jälkipuoliskolla vallinneen hintakilpailun vaimenemisen ja kilpailutilanteen vakiintumisen sille tasolle, jolle on päästy alkuvuoden aikana.

”Toinen tekijä on se, että pystymme vauhdittamaan kasvua kansainvälisessä ohjelmistobisneksessä. Ohjeistuksen mukaisesti tavoittelemme tänä vuonna yli kymmenen prosentin liikevaihdon kasvua siinä liiketoiminnassa”, hän jatkaa.

Kolmanneksi Manner mainitsee kodin digitaaliset palvelut sekä yritysten it- ja kyberturvapalvelut. Niissä kasvu ei absoluuttisina euroina ole järin suurta, mutta suhteellinen kasvu on hyvää.

”Varsinkin jälkimmäisessä olemme tällä hetkellä markkinalla erittäin hyvin positioituneita.”

Yhteistyössä: Elisa

0:00 Alku

2:00 Mobiilipalveluiden kilpailutilanne

13:54 Elisa Industriq

30:35 Tekoäly: pitkä kasvuvaihe

47:25 Kannattavuustavoite ja sen saavuttaminen

56:07 Osinko

1:02:20 Sinappi

1:05:30 Tuomio

Anders Oldenburg on hoitanut Phoebus-rahastoaan neljännesvuosisadan ajan. Se on ollut alusta asti hänen oma salkkunsa, joka vain sattuu olemaan avoinna myös muille sijoittajille. Oldenburg itse on rahaston suurin henkilöomistaja.

Oldenburg ryhtyi tuomaan Suomeen Warren Buffettin sijoitusajatuksia jo silloin, kun kaikki eivät puhuneet niistä. Yksi olennaisista oivalluksista on ajatus siitä, että yhtiöitä on hyvä tarkastella niin kuin ne olisi ostamassa kokonaan. Silloin yhtiötä ei tarkastele osakekurssin eikä vuosineljänneskohtaisten lukujen vaan pitkän aikavälin kilpailutekijöiden kautta.

Phoebuksen salkussa vanhimmat omistukset ovat pysyneet mukana alusta asti. Yksi niistä on vastikään jakautunut Luoteaksi ja Lassila & Tikanojaksi jakautunut vanha Lassila & Tikanoja. Siitä tuli salkkuun uusi rivi, mutta viimeisimmän varsinaisesti uuden sijoituksen Oldenburg teki vuosi sitten.

Rahasto ei ole aktiivinen kaupankäynnissä, mutta osakevalinnassa näkemystä otetaan sitäkin enemmän. Omistusten määrä liikkuu 25 - 30:n tienoilla. Jos rahastoa eivät sitoisi hajautusvelvoitteet, Oldenburg keskittäisi omistuksiaan vielä enemmän, ehkä noin 15 riviin.

Grillillä Anders Oldenburg kertoo sijoitusperiaatteistaan ja kommentoi salkkunsa omistusia.

Jakso on nauhoitettu live-yleisön edessä Vero 2026 -tapahtumassa Finlandia-talossa 11.3.2026.

Haastattelun kuvaus ja äänitys: Studio Christiansen Oy, NetVideo Helsinki

Kemira on valmiina kasvuun.

Viime vuosina kemianyhtiö on tiivistänyt liiketoimintansa ja pannut kannattavuuden kuntoon. Tase antaa liikkumavaraa.

”Olemme siinä kohdassa, että meillä on kyvykkyyttä ja resursseja tehdä kasvua – myös epäorgaanisesti”, Kemiran toimitusjohtaja Antti Salminen sanoo. ”Olemme rakentaneet itsellemme oikeuden kasvaa ja mennä uusille alueille, joilla on myös merkittävästi orgaanista kasvupotentiaalia.”

Kemiran tavoitteena on keskimäärin yli neljän prosentin vuotuinen orgaaninen kasvu. Kun katsoo kolmelra viime vuodelta valuuttakurssikorjattua vertailukelpoista liikevaihtoa, Kemira ei vaikuta kasvuyhtiöltä: joka vuosi muutoksen etumerkki on ollut miinus. Etenkin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihto laski. Syynä oli sekä volyymien että hintojen aleneminen.

”Kuluttajatalous on heikko, ja sitä kautta veden käyttö teollisuudessa ja pakkausmateriaalien käyttö, jotka ovat meidän kaksi tärkeintä loppukohdettamme, ovat olleet pehmeitä. Sitä vastaan tässä taistellaan”, Antti Salminen sanoo.

Kovimmat kasvuodotukset kohdistuvat vesiratkaisut-segmenttiin. Tavoitteena on tuplata veteen liittyvä liikevaihton määrittelemättömän ajanjakson kuluessa. Jos vesiliikevaihto kaksinkertaistuisi nyt, muun pysyessä ennallaan Kemirasta tulisi nykyisestä vajaan kolmen miljardin euron liikevaihdon yhtiöstä neljän miljardin euron liikevaihdon yhtiö.

”Meidän perusmarkkinoillamme Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ei ole valtavan suurta kasvupotentiaalia. Silloin ’veden tuplaaminen’ tarkoittaa sitä, että meidän pitää mennä vesikemian sisällä sellaisille markkina-alueille, joilla emme ole perinteisesti olleet. Sitä olemme lähteneet toteuttamaan”, Salminen sanoo.

Yhteistyössä: Kemira

0:00 Alku

2:40 Vesiratkaisut kasvukärkenä

12:26 Sellubisnes

13:49 Pakkaus- ja hygieniaratkaisut

17:45 Kannattavuus on parantunut

36:34 Veden kasvu

43:40 Aasian vedenkäsittelymarkkinat

53:00 Kasvollinen pääomistaja

54:46 Osingot

57:10 Sinappi

1:00:15 Tuomio

Lakipalveluyhtiö Fondian jujuna on tarjota asiakkaille ”ulkoistettua lakiosastoa”. Asiakas tekee Fondian kanssa sopimuksen tietystä kuukausittaisesta tuntimäärästä sen sijaan että ostaisi projekteja.

Tällainen ”lakiosasto palveluna” -toiminta tuo Fondian liikevaihdosta suunnilleen puolet. Toisesta puolesta puolet tulee jatkuvan palvelun asiakkaiden lisätilauksista ja viimeinen neljännes muille asiakkaille tehtävistä yksittäiskeikoista.

Ulkoistetun lakiosaston (LDaaS, legal department as service) -konseptilla Fondia kasvoi ja valtasi markkinaa – kunnes ei enää kasvanutkaan. Listautumisvuodestaan viime vuoteen Fondia kasvoi keskimäärin vain 4 prosenttia vuodessa.

Onko Fondia menettänyt kilpailuetunsa?

”Kilpailuetu on tallella”, Fondian toimitusjohtaja Timo Lappi vakuuttaa. ”Tietojeni mukaan meidän markkinallemme ei ole ollut kauheasti tunkua.”

Lappi arvioi Fondian kasvuvaikeuksien johtuneen esimerkiksi siitä, että asiakasyritykset ovat halunneet säästää ja leikanneet toistuvista kustannuksista. Hän nostaa esiin myös sen, että yleisesti vaisummassa markkinatilanteessa Fondiaa suuremmat toimistot ovat innokkaampia kilpailemaan osin samoista hankkeista, joita Fondia tekee.

Aloitettuaan toimitusjohtajana vuosi sitten Lappi pani Fondian kulukuurille. Tuloksia alkoi näkyä viime vuoden viimeisen neljänneksen tuloslaskelmassa. Neljänneksen liikevoittoprosentti ylsi jo 13,5:een ja oikaistu käyttökate 18,8 prosenttiin liikevaihdosta.

Fondia pyrkii ”rule of 20” -yhtiöksi: keskipitkän aikavälin tavoite on, että yhtiön liikevaihdon orgaaninen kasvuprosentti ja oikaistu käyttökatemarginaaliprosentti yhteenlaskettuna ovat vähintään 20. Tavoite täyttyisi siis esimerkiksi viiden prosentin orgaanisella kasvulla ja 15 prosentin oikaistulla käyttökatteella.

Timo Lappi antaa mutkat suoriksi vetävän laskuesimerkin, jossa oletetaan 100 juristia, 200 työpäivää vuodessa ja keskituntihinnaksi 300 euroa. Karkealla laskelmalla 15 minuuttia laskutettavaa työtä päivässä toisi 1,5 miljoonaa euroa liikevoittoriville. Viime vuonna Fondian raportoitu liikevoitto oli karvan alle miljoona euroa.

Yhteistyössä: Fondia

0:00 Alku

5:11 Ulkoistettu lakiosasto

16:25 Minuutit miljooniksi -laskelma

30:13 Lakipalvelualan konsolidoituminen?

35:39 Miinuksia maailmalta

43:33 Taloudelliset tavoitteet

1:02:05 Sinappi

1:11:27 Tuomio

BLC Turvan oston myötä Loihteesta tulee kuin uusi yhtiö. Yrityskauppa kasvattaa Loihteen liikevaihtoa noin puolella, minkä lisäksi yhtiö profiloituu entistä selvemmin turvapalvelujen tarjoajaksi.

Loihdetta on tavattu luonnehtia it-palveluyhtiöksi. Uudesta muodostuvasta kokonaisuudesta it-konsultoinnin osuus on vain 15 prosentin luokkaa.

Loihde odottaa merkittäviä noin kolmen miljoonan euron kustannussynergioita. Ne täytyy saadakin, jotta kauppa vaikuttaisi Loihteen kannalta mielekkäästi hinnoitellulta. Kolme miljoonaa euroa on kova luku BLC Turvan historialliseen kannattavuuteen suhteutettuna.

”Uskomme, että synergiapotentiaali on hyvin realistisesti mallinnettu ja sen ulosmittaus on kohtuullisen todennäköistä”, Loihteen toimitusjohtaja Samu Konttinen sanoo.

Kustannussäästöistä saatava kannattavuuden pareneminen on yksi askel. Toinen on Loihteen palveluiden levittäminen BLC Turvan asiakkaille.

”Ristiinmyyntimahdollisuudet ovat aika merkittäviä. Meidän kokonaisturvallisuustarjoomamme verrattuna BLC:hen on merkittävästi laajempi, kun otetaan mukaan kyberturvaratkaisut, verkkoratkaisut ja niin poispäin. Meillä on BLC:n asiakaskuntaan paljon tarjottavaa, jota BLC:n portfoliosta ei löydy”, Konttinen kertoo.

Konttinen laskeskelee, että EBITA-tasolla karkeilla luvuilla laskettuna vanhan Loihteen 5 miljoonaa voisi muuttua synergiaetujen kairaamisen jälkeen 9 miljoonaksi.

Ennen kuin kustannussäästöjä ja ristiinmyyntejä saa käyntiin, täytyy kuitenkin odottaa kilpailu- ja kuluttajaviraston päätös. KKV otti kaupan jatkokäsittelyyn. Ratkaisua odotetaan kevään aikana.

Samu Konttisen edellinen vierailu Grillillä toukokuussa 2024:

https://open.spotify.com/episode/2x4bZ7mJQo0WhNJUdAnEO3

Yhteistyössä: Loihde

0:00 Alku

0:58 KKV:n BLC Turva -kaupan jatkoselvitys

9:40 BLC Turvan kannattavuusparannuspotentiaali

12:36 Ristiinmyyntimahdollisuudet

18:40 Kyberturva, pilvi ja yhteydet -liiketoiminta

21:33 Jatkuvat palvelut

28:40 It-konsultointi (Data, digi ja AI)

37:05 Voisiko it-konsultoinnin myydä?

40:53 Osinko

43:30 Kannattavuus BLC Turva -kaupan jälkeen

49:30 Skaalautuvat palvelut

51:47 Sinappikysymys

55:05 Kortti

58:40 Karon tuomio

Wärtsilä on Helsingin pörssin kuumin tekoäly-yhtiö: tekoälybuumissa tarvittavista datakeskuksista on tullut moottorivalmistajalle nopeasti tärkeä asiakaskunta.

Viime vuonna Wärtsilän Energia-segmentti sai laitetilauksia peräti 66 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Isoja datakeskuksien meneviä kauppoja on päästy kertomaan myös tämän vuoden puolella.

Wärtsilän myllyt ovat ainakin aluksi datakeskusten käyttövoimanlähde, ei siis vain säätövoimaratkaisu.

”Perusvoimassa, jota datakeskuksiin tarvitaan, käyttötunnit ovat yleensä erittäin korkeat, ja meidän palveluliiketoiminnan tarve korreloi käyttötuntien kanssa. Eli näissä on erittäin merkittävä palveluliiketoiminnan mahdollisuus pitkällä aikavälillä”, Wärtsilän sijoittajasuhdejohtaja Hanna-Maria Heikkinen kertoo Karon Grillissä.

Palveluliiketoiminta on konepajoille kultaa. Siinä katteet ovat yleensä muhkeat, ja luonteeltaan se on tasaisempaa kuin talouden syklien heiluttelema uuslaitemyynti.

Energia-segmentin vahvasta kasvusta huolimatta Merenkulku on yhä selvästi Wärtsilän suurin segmentti. Viime vuonna Merenkulku teki 3,5 miljardin liikevaihdon, kun Energian osuus oli 2,0 miljardia euroa. Palvelut tuovat kummassakin segmentissä suuremman osan liikevaihdosta kuin laitemyynti.

Siinä missä Merenkulku ja Energia viime vuonna tuottivat suurta riemua, Wärtsilän kolmas raportoitava segmentti Energian varastointi romahti näyttävästi. Kun segmentin tavoite on "matala kaksinumeroinen" orgaaninen kasvu, viime vuonna liikevaihto laski 13 prosenttia. Kun vuoden lopun tilauskanta oli peräti 36 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin, vaikeaa on tänäkin vuonna.

"Markkina ei ole kadonnut. Globaalisti akkupohjainen varastointikapasiteetti kasvaa pitkällä aikavälillä. Mutta liberation dayn jälkeiset tullit ovat luoneet voimakkaan shokin, joka on vaikuttanut meidän kilpailukykyymme”, Hanna-Maria Heikkinen sanoo.

Yhteistyössä: Wärtsilä0:00 Alku00:25 Mitalikahvit5:17 Datakeskusasiakkuudet14:21 Investointi Vaasaan18:00 Merenkulku / laitteet ja palvelut35:35 Energia / laitteet ja palvelut48:33 Merenkulun ja Energian kannattavuustaso54:44 Energian varastoinnin romahdus1:07:23 Sinappikysymys1:09:41 Viimeisimmät pörssisijoitukset1:16:10 Karon tuomio

OP:n päästrategi Lippo Suominen seuraa työkseen maailmantalouden liikkeitä sijoittajan näkökulmasta. Millainen hän itse on sijoittajana?

"Osakepoiminta ei ole vahvuuksiani", Suominen myöntää.

Osakesijoituksista hyviksi ovat usein osoittautuneet sellaiset pitkään salkussa olleet kohteet, joista "ei ole kuvitellut sen kummempaa" niitä ostaessa.

"Olen makromies. -- Annan muiden hoitaa osakevalinnan ja valitsen vain markkinan."

Suomisen salkussa rahastot ovat siten hallitsevassa osassa. Vanhastaan salkussa on myös yksittäisiä osakkeita, mutta uudet sijoitukset ovat kohdistuneet rahastoihin ja etf:iin.

Lippo Suomisen ensimmäinen osakesijoitus oli Neste, jota hänen isänsä osti hänelle yhtiön listautuessa Helsingin pörssiin marraskuussa 1995. Sittemmin Neste yhdistyi Fortumiin, joka myöhemmin jakautui Fortumiksi ja Nesteksi Oiliksi eli nykyiseksi Nesteeksi.

"Sekä paras että huonoin sijoitukseni on Neste", Suominen sanoo.

Viimeaikaisista sijoituksista hän nostaa esiin esimerkiksi Intian ja Pohjoismaat.

"Metsäsijoittajan nimellistuotto 2000-luvulla on ollut keskimäärin 8,7 prosenttia vuodessa", metsäsijoittaja Mika Venho sanoo. "Pitäisin sitä aika kilpailukykyisenä."

Tuollaisilla tuotoilla haastetaan vakavasti osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuottoluvut, mutta sijoittajan ei parane tuudittautua odottamaan vastaavia hintamurskajaisia jatkossa. Kuusi prosenttia voi olla realistisempi keskiarvo-odotus.

Keskimääräisen tuoton ympärillä aktiivinen metsäsijoittaja voi kuitenkin parantaa omaa tuottoaan merkittävästikin. Puuta kannattaa myydä silloin, kun sen hinta on syklin hyvässä vaiheessa. Metsänhoitotöiden oikea-aikaisuudella edistetaään puuston laatua ja tukkipuusaantoa – ja niin edelleen.

Mika Venho muistuttaa myös ostohetken tärkeydestä.

”Ostohinta ratkaisee tulevat tuotot.”

Se ei tarkoita pelkästään oston ajoittamista sellaiseen hetkeen, jolloin metsätilojen hinnat ovat matalalla, vaan myös sitä, että ostaessa pyrkii samaan enemmän kuin mistä maksaa. Venhon mukaan yksi systemaattinen väärinhinnoittelu liittyy siihen, että hinnat tapaavat keskiarvoistua: hyvästä metsästä pyydetään vähemmän kuin pitäisi, huonosta maksetaan enemmän kuin pitäisi.

Mika Venho itse vaihtoi osakesijoitukset metsään ja on tehnyt metsäsijoittamisesta itselleen ammatin. Hänen perustamansa Suomen Sijoitusmetsät toimii metsäsijoittajien apuna tilakaupoissa ja pitää yllä hintarekisteriä. Yhtiöryppäästä löytyy myös yhteismetsä ja yhteismetsätilojen kauppapaikka.

Jaksossa käsitellään monipuolisesti metsäsijoittamisen lainalaisuuksia ja keinoja altistaa itsensä metsäomaisuusluokan tuotoille.

Yhteistyössä: Suomen Sijoitusmetsät

Metsänhaltijan Yhteismetsä: https://metsanhaltija.fi/

Suomen Sijoitusmetsät: https://sijoitusmetsat.fi/