Sami Miettinen Neuvottelija

Venäjällä vallanvaihto on harvoin tapahtunut luonnollisen kuoleman kautta. Dosentti Arto Luukkanen käy Sami Miettisen kanssa läpi kirjansa Venäjän vallanvaihdosten julmahistoria keskeiset teemat Iivana Julmasta ja Katariina Suuresta Leniniin, Stalinin terroriin ja Prigožinin kapinaan. Läpi vuosisatojen toistuu sama asetelma: tsaari, pajarit ja turvallisuuskoneisto, jonka varassa valta lepää ja jonka johtaja ei voi koskaan näyttää heikkoutta. Matkalla puhutaan myös Suomen ajasta suuriruhtinaskuntana, Snellmanin markasta, suomettumisesta ja siitä, miksi Neuvostoliitto ei koskaan ottanut Suomea. Lopuksi Luukkanen hahmottelee kaksi skenaariota sille, mitä Venäjällä tapahtuu Putinin jälkeen.

00:00 Intro: sadistiset tsaarit ja heidän pajarinsa
01:23 Arto Luukkanen ja vähemmistökahvi
02:08 Kirja Venäjän vallanvaihdosten julmahistoria
02:52 Defenestraatio eli ikkunasta ulos heittäminen
04:15 Prigožin nousi isäntää vastaan
05:43 Wagnerin tiikeriloikka kohti Moskovaa
07:02 Mitä jos kapina olisi onnistunut
07:48 Roisto ja gopnik: Prigožinin ja Putinin psykologia
08:59 Sekurokratia ja oligarkkien syrjäyttäminen
10:04 Mongolit ja Venäjän strateginen kulttuuri
12:31 Iivana Julma ja metropoliitta Makari
15:07 Opritšnina ja Novgorodin verilöyly
17:12 Katariina Suuri ja Voltaire
17:58 Stalinin kuolema ja Beria
19:12 Diktaattori tarvitsee aina teloittajansa
20:44 Katariina syrjäyttää Pietari III:n
21:33 Paavalin kuristaminen ja isänmurhaajan syyllisyys
22:31 Krimin sota ja maaorjien vapautus
23:54 Suomi siirtyy Venäjän vallan alle
26:40 Isoviha ja Napuen taistelu
28:32 Fennomania, Snellman ja kielireskripti
30:03 Snellmanin markka ja kultakanta
32:50 Aleksanteri II:n pommimurha
33:09 Gorbatšov, perestroika ja Ukrainan herääminen
34:49 Puola ja suomalaisen kouluopetuksen sokeat pisteet
36:33 Suomettumisen geriatrinen iskujoukko
37:49 Jeltsin, oligarkit ja Putinin nousu
40:31 Sopimus kansan kanssa: rahaa ilman politiikkaa
41:23 Liturgiset vaalit ja Medvedevin vaihtarit
44:22 Šoigu, Belousov ja seraljitaistelu
45:33 Supo, Tiitisen lista ja valvojien valvonta
49:51 Vankilasta rintamalle
51:13 Pieni isänmaa eli perhe
51:39 Koivisto, Kekkonen ja suomalainen johtajakaipuu
55:52 Imperialismin paluu ja kaasuputkidiplomatia
57:41 Jos Suomi olisi alistunut
58:49 Molotov: niin itsepäisiä ihmisiä
59:38 Krimin historia ja Hruštšovin lahja
1:02:17 Skenaario yksi: valtataistelu Putinin jälkeen
1:04:07 Skenaario kaksi: tsaari ja uusi dynastia
1:06:56 Ukrainan iskut ja mobilisaation riski eliitille
1:09:20 Lenin kirjoituspöytäraakalaisena
1:11:53 Ježovin terrori käsityönä
1:13:09 Loppusanat ja siirtyminen Sisäpiiriin

United Bankersin UB Megatrendit -rahaston salkunhoitaja Pasi Havia kertoo, miten hän rakentaa salkkua neljän megatrendin ympärille: tekoäly ja digitalisaatio, sähköistyminen ja energiamurros, väestön ikääntyminen sekä Euroopan puolustus. Rahasto on tuottanut ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana yli 26 prosenttia, ja kehitystä ovat vetäneet erityisesti tekoälyinfrastruktuuriin kytkeytyvät Micron, Broadcom, Lumentum ja AMD.

Keskustelussa arvioidaan, voiko koneiden kyltymätön muistintarve murtaa puolijohdealan vanhat syklit ja miksi perinteiset arvostuskertoimet menettävät selitysvoimaansa eksponentiaalisessa kasvussa. Samalla tarkastellaan tekoälyarvoketjun rengasrahoitusta, kilpailua pääomasta valtioiden kanssa, Kiinan sääntelyriskiä ja Euroopan asemaa tekoälykilpailussa. Sami valmistautuu omaan tekoälysijoitushaasteeseensa ja testaa teesiään ihmistyön korvautumisesta koneilla.

00:00 Sijoittaminen ei ole ratkaistava matemaattinen yhtälö
01:21 Pasi Havia ja UB Megatrendit esittäytyvät
02:36 Seitsemän kuukautta ja yli 26 prosentin tuotto
03:05 Samin tekoälysijoitushaaste ensi vuodelle
03:48 Rahaston neljä megatrendiä ja niiden painot
04:59 Megatrendien painoja voi muuttaa joustavasti
05:47 Ihmistyön korvaaminen tekoälyllä uutena megatrendinä
06:35 Fyysinen tekoäly ja tuotannon paluu lähemmäs
07:56 Globalisaatiosta lokalisaatioon Hormuzin salmen varjossa
08:40 Yhdysvallat, Kiina ja Eurooppa tekoälykisassa
09:40 Miksi Kiinaan sijoittaminen ei houkuttele
10:20 Muistibuumi ja Micron Korean sirujen sijaan
11:40 Micronin kertoimet pysyvät matalina tuloksen kasvaessa
13:03 Koneiden kyltymätön siruntarve ajaa kysyntää
14:03 Nvidia, tekoälyagentit ja reunalaskenta
15:07 Eurooppalaiset poiminnat ASML ja BE Semiconductor
15:55 Omat sirut: Broadcom, Google ja Amazon
16:36 Miksi SpaceX ja Anthropic eivät sovi rahaston sijoituskohteiksi
19:05 Verrokkianalyysi ja kertoimien taakse katsominen
20:40 Muskin konglomeraatti ja henkilöriski
22:18 Lumentum tarkkana altistuksena datakeskusten optiikkaan
23:56 Rengasrahoitus tekoälyn arvoketjussa
25:10 Kilpailu pääomasta ja pitkien korkojen nousu
27:44 Kertoimet hajoavat eksponentiaalisessa kasvussa
28:57 Arvosijoittamisen pitkä alituotto ja momentum
30:30 Puolustus, ESG ja vastuullinen sijoittaminen
32:30 Naton viiden prosentin tavoite ja Euroopan puolustus
33:13 Taiwanin uhka ja Kiinan aikataulu
34:48 Valtio-omistus riskinä puolustusyhtiöissä
36:32 Poiminnat TKMS ja Theon International
37:01 Energiamurros ja Yhdysvaltojen vanha sähköverkko
38:08 Muuntajapula ja Kiinan tuontikielto
38:37 Constellation, Quanta, GE Vernova ja Vertiv
39:27 Tekoälyagentit valitsivat Nexansin Vertivin sijaan Samin testissä
40:39 Eli Lilly ja Novo Nordisk laihdutuslääkkeissä
43:01 Maantieteellinen hajautus ja Kiinan sääntelyriski
44:57 Euroopan sääntely ja Mistralin uusi malli
46:28 Suomen sähköverkko ja datakeskusten mahdollisuus
49:09 Lemmikkiosake Micron ja pitkät asiakassopimukset
50:20 Muistin hinnat nousevat datakeskusten ostovoiman vuoksi
51:23 Fyysinen tekoäly Micronin uutena liiketoimintana
52:38 Paikallinen laskenta ja avoimet mallit kotona
53:35 Volatiliteetti ja pitkä aikajänne
55:02 Samin haaste ja loppusanat

Ulkopolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen ja Sami Miettinen tekevät globaalin kierroksen Yhdysvaltain välivaaleista Venäjään, Ukrainaan, Kiinaan ja tekoälyn valtataisteluun. Vanhasen mukaan Euroopan tragedia on se, että se ulkoisti energiansa venäläisille, aseensa amerikkalaisille ja teknologiansa kiinalaisille, ja herää nyt maailmaan, jossa peli on monelta osin jo pelattu. Jaksossa pohditaan, miksi Iranin operaatio oli Yhdysvalloilta strateginen virhe, mitä Ukrainan droonivallankumous opettaa Suomelle ja miten Venäjä varustautuu Suomen rajan tuntumaan. Tekoälyn osalta kysytään, onko Euroopalla mitään sanottavaa sääntelypöydässä, jos parhaat mallit päätyvät valtioiden ja teknojättien liittoon. Lopuksi keskustelu kääntyy Suomen tulevaisuuteen, työn murrokseen, verotukseen ja siihen, kuka meillä oikeasti omistaa tulevaisuuden.
Huom! Olen siirtynyt Adobe Premiere Prosta DaVinci Resolveen mm. Roni Arvosen, Petri Kajanderin ja Tuomas Piggin innoittamana. Tästä seuraa väistämättä kokeiluja ja epäonnistumisia. Antakaahan ohjausta matkalla!
00:00 Avauskooste Iranista, Euroopasta ja tekoälystä
01:08 Henri Vanhanen esittäytyy: Atlantic Council, Nest AI, ESF
03:02 Kaksoiskäyttöteknologia ja rauhan osingon loppu
05:53 Euroopan ulkoistettu energia, aseet ja teknologia
07:03 Trump herättäjänä ja Hormuzin salmen virhe
08:00 Kymmenen vuotta Trumpia ja muuttuva Amerikka
09:45 Iranin operaatio ja Israelin tiedustelun rooli
10:45 Vasemmiston pitkä marssi ja Venäjän vaikutusvalta
13:01 Trumpin hallinnon Venäjälinja ja Ukrainan tuki
14:08 Venezuela ja Amerikan oma takapiha
14:54 Hormuzin sulku iskee Aasiaan ja välivaaleihin
16:41 Ukrainan sota Espanjan sisällissodan kaikuna
18:00 Kiinan pitkäjänteinen omavaraisuusstrategia
18:35 Ukrainan droonit ja Venäjän kylmä talvi
20:06 Massatuotanto ratkaisee ja Suomen puolustusvoimat
21:59 Droonien vanheneminen ja skaalautuva tuotantokyky
23:08 Nokia, huoltovarmuus ja kotimainen tuotanto
24:35 Puolustusbudjetin kasvu ja rahoituksen kysymys
25:07 Pelotteen muutos ja Venäjän uudet varuskunnat
28:10 Kiinan tekoälystrategia nojaa energiaan
29:30 Stubbin tekoälysopimus ja sääntelyn rajat
31:28 Ydinasevertaus ja superälyn nopea kehitys
33:52 Sirut, maametallit ja Taiwanin kohtalo
37:17 Teknofasismi ja Euroopan pääsy parhaisiin malleihin
38:36 Kiinan avoimet mallit, Poro ja Mistral
39:49 Googlen konesalit ja sähkökeskustelu Suomessa
41:38 Irlannin oppitunti datakeskuksista
43:14 Teknojätit valtioina ja yritysdiplomatia
45:13 Liiketoimintavastaisuus ja puuttuva tulevaisuusvisio
49:03 Korporatismi, tekoäly ja työn murros
51:05 Suomenkielinen paikallinen tekoälymalli puuttuu yhä
52:13 Viimeiset ihmistyövaalit ja tekoälyn verotus
53:59 Julkisen sektorin tekoälyloikka ja säästöt
54:32 Euro, Ranska ja velkojen kohtalo
55:39 Geopolitiikka näkyy suomalaisen kotitalouden kukkarossa
57:20 Intia ja globaali etelä jokerikortteina
59:23 Lopetus ja sisäpiirin jatkoaiheet

Kari Angeria ja Janne Ikola ovat kirjoittaneet kirjan Vedenjakaja. Se kysyy, mitä tietotyölle tapahtuu, kun tekoäly hoitaa yhä suuremman osan tehtävistä. Kirjan rohkein väite on, että tekoäly tekee keskinkertaisesta ilmaista ja paljastaa samalla, kuinka huonosti ihmistyön tavoitteet on yrityksissä määritelty. Keskustelussa punnitaan, onko tämä kerta todella erilainen kuin aiemmat teknologiset murrokset ja miksi organisaatioiden ja julkisen sektorin inertia hidastaa muutosta. Lisäksi pohditaan agenttien delegointia, tekoälyesihenkilöitä, intuition ja kielimallien rajoja sekä sitä, tarvitaanko tulevaisuudessa enää yrityksiä lainkaan. Lopuksi vieraat antavat nuorille konkreettisia uravinkkejä ja nimeävät kolme uutta tietotyön roolia.
Kaupallinen yhteistyö: Posti
Kuuntele Posticast: Kiertotalous kasvun lähteenä: yritysten uudet liiketoimintamallit
Tutustu Postin julkaisemaan Logistiikan tulevaisuuden trendiraporttiin: www.posti.fi/trendiraportti.
00:00 Jakson poimintoja
01:05 Vieraat esittäytyvät, Janne Ikola aloittaa
02:20 Kaupallinen yhteistyö: Posticast
03:27 Takaisin jaksoon, Kari Angeria esittäytyy
04:35 Kirja Vedenjakaja ja työn uusjako
05:25 Luddiitit ja aiemmat teknologiset murrokset
07:18 Onko tämä kerta todella erilainen?
07:59 Organisaatioiden kitka hidastaa muutosta
09:33 Tehtävät korvautuvat, työ on laajempi kokonaisuus
12:16 Koodareiden kokemus ennustaa muuta tietotyötä
14:16 Koodaajista tulee yrityksen orkestroijia
15:49 Agenttien tavoitteet paljastavat epäselvät roolit
17:05 Ihmistyön speksaus on heikolla tasolla
18:20 Paradigmat ja käsitys pääomasta
20:35 Tekoäly tekee keskinkertaisesta ilmaista
21:38 Julkinen sektori ja virkavastuun riskifunktio
23:55 Tokenmaxing ja työkalujen todellinen arvo
25:12 Yksilötehokkuus ennen ryhmätehokkuutta
27:33 Resurssien hamstraus ja omat lisenssit
29:37 Tekoälylle natiiveja käyttötapoja ei vielä löydetty
31:14 Agenttinen liikenne ohitti ihmiset verkossa
33:40 Robotisaatio etenee hitaana vyörynä
34:15 Haluavatko ihmiset käskyjä koneelta
37:43 Ihmisen tehtävä on tuoda entropiaa
40:02 Hiljainen tieto ja intuitio kielimallien ulottumattomissa
42:14 World models ja neurosymbolinen tekoäly
43:31 Kahnemanin systeemit ja koneen intuitio
45:45 Faktat, mielipiteet ja arvovalinnat
48:45 Tarvitaanko tulevaisuudessa yrityksiä
49:26 Coasen teoreema ja koordinaatio-ongelma

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju joutui mediamyrskyyn, kun hänen arvionsa liian tiukasta velkajarrusta tulkittiin tueksi linjalle, jonka mukaan mitään ei tarvitse leikata. Jaksossa Aki kertoo, mitä hän oikeasti tarkoitti: Suomi on ajautunut talouspoliittiseen mahdottomuuskolmioon, jossa kasvua tuovia uudistuksia ei voi tehdä, jos ne maksavat lyhyellä aikavälillä penniäkään. EVAn veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää ja Sami Miettinen kysyvät, mitä veronmaksaja rahoilleen saa, ja Aki myöntää, ettei julkisen sektorin tehokkuutta ole Suomessa tutkittu juuri lainkaan parinkymmenen vuoden aikana. Keskustelu käy läpi yhteisöveron alennuksen, hyvinvointialueiden sisäiset hankinnat, laskevien oppimistulosten ja kasvavien menojen ristiriidan, eläkkeiden painon julkisissa menoissa sekä perintöveron ja verohallinnon valitusyksikön. Lopuksi pohditaan alennettuja arvonlisäverokantoja ja Etlan juhlakirjan tavoitetta nostaa Suomi takaisin Ruotsin elintasolle yli 50 uudistuksella.

00:00 Jakson kärkihetket ennakkoon

01:11 Akin ja Minja Koskelan epäpyhä liitto

02:11 Vieraat esittäytyvät, Etla ja EVA

02:31 Suomen mediapeli ja velkajarrun tulkinnat

03:14 Aki myöntää virheen, juhlakirjan kasvuviesti

04:06 Väittely Korkmanin ja Vihriälän kanssa

04:22 Talouspoliittinen mahdottomuuskolmio

05:39 Vaalibudjettikritiikin valikoivuus

06:55 Julkiset panostukset vai veronalennukset

07:52 Yhteisöveron alennus ja verotuottojen kertyminen

09:46 Julkisen kukkaron harha, jokainen vero haittaa

10:32 Mitä veronmaksaja verorahoillaan saa

11:49 Suomi vastaan Sveitsi, 30 miljardin ero

12:29 Julkisen sektorin tuottavuustutkimus on lopetettu

15:15 Hyvinvointialueiden inhouse hankinnat omilta yhtiöiltä

17:11 Raha seuraa potilasta, vuoden 2010 malli

19:01 Leikkaus aina palveluista, ei tehostamisesta

20:42 Lääkärijohtajat ja hyvinvointialueiden politiikka

21:32 Veronmaksuhalukkuus ja verokriittisyys kasvavat

22:56 PISA laskee, oppilaskohtaiset menot kasvavat

23:27 Eläkkeet ja vanhuspalvelut syövät resurssit

24:57 Onko Suomen julkinen sektori oikeasti suurin

26:13 Sopeutus menopuolelta, tekoäly apuna

26:40 Marginaaliverot ja menopainotteinen sopeutus

28:42 Perintövero ja Ruotsin luovutusvoittomalli

29:47 Sukupolvenvaihdokset ja Suomi himoverottajana

32:15 Veronmaksajain Keskusliiton laskelmat ja tekoäly

33:48 Alennetut arvonlisäverokannat ja Mirrlees Review

36:40 Ruoan alv ja äänestäjien asenteet

38:09 Verohallinnon valitusyksikkö ja kymmenen vuoden riita

40:53 Tekoäly tasoittaa veronmaksajan pelikenttää

42:07 Synninpäästö Akille ja talousuudistusten pakko

42:56 Etlan tavoite: Ruotsin elintaso takaisin

44:18 Korkein marginaalivero 44 prosenttiin

Jyväskyläläinen Aslak de Silva on muutosjohtaja, joka kutsutaan paikalle silloin kun organisaatio on kriisissä tai käymistilassa, Nordic Business Forumin koronavuosista Selfly Storeen ja Maventaan. Taustalla on yli 15 vuotta korealaista Hanmudoa, noin sata täyskontaktiottelua ja maailmanmestaruus, joista on syntynyt johtamisfilosofia nimeltä The Black Belt Leadership. Sami Miettinen ja Aslak pohtivat, miten paineensieto, kunto, lepo ja tavoitteiden porrastaminen siirtyvät johtamiseen ja miksi mustaa vyötä ei saavuta kukaan yksin. Keskustelu kulkee omistajien ja hallituksen ristipaineista Paul Polmanin pitkän aikavälin arvonluontiin sekä Nordbankenin ja Meritan fuusion lojaliteettidilemmaan. Lopuksi puhutaan tekoälystä johtamisvalmentajana, tyhmien kysymysten voimasta agenttien aikakaudella ja itseluottamuksen kalibroinnista ratkaisevalla hetkellä.
00:00 Aslak de Silva, Obaman vierailu ja Nordic Business Forum
01:04 Suomen Mister Wolf Selfly Storesta Maventaan
02:02 Miksi Aslak viihtyy paineen ja epävarmuuden keskellä
02:55 Nimen tarina Sri Lankasta Portugaliin
05:03 Hanmudo, sata täyskontaktiottelua ja maailmanmestaruus
05:43 Valkoiselta vyöltä työelämään ja The Black Belt Leadership
07:52 Huippu-urheilijan mindset ja luovuttamisen hetken tutkiminen
10:15 Kymmenen vuoden haaste: 40 000 leukaa
11:09 Pelillistäminen, julkiset vedot ja vyökokeet tavoitteina
14:19 Fyysinen kunto, lepo ja johtajan suorituskyky
15:57 Hintsa Performance ja vastustajan merkitys kamppailussa
18:07 Tappajan katse ja vastustajan lukeminen
19:41 Muutosjohtaminen alkaa aina ihmisistä
21:36 Avoin johtoryhmä ja omien virheiden myöntäminen
22:31 Paniikin hallinta ja rohkeus kokeilla
23:45 Omistajat, hallitus ja toimitusjohtajan oma linja
26:20 Strategia muuttuu matkan varrella
28:02 Paul Polman ja lyhyen ja pitkän arvon dilemma
29:50 Mustaa vyötä ei saavuteta yksin
31:45 Väärän johtajan tunnusmerkit ja hiljaiset kokoukset
33:22 Uni, Oura ja ihminen psykofyysisenä kokonaisuutena
34:31 Johtamisfilosofia tekoälyvalmentajaksi Lovablella
37:11 Neuvottelija Sisäpiiri ja Samantha faktantarkistajana
38:06 Tyhmät kysymykset ja mikä oikeasti on agentti
41:09 Suora kysymys neuvottelussa ja radikaali rehellisyys
42:50 Itseluottamuksen kalibrointi Suomen ja Ruotsin maaottelussa
44:03 Nordbanken, Merita ja lojaliteetin ristiriita
47:04 Livestriimi, korona ja kokeilujen pitkä arvo
48:44 Tetrising your life into balance ja palautuminen
49:35 Tyttäret, taitoluistelu ja kamppailun opetukset
51:15 Taekwondo, kostofantasiat ja katseella rauhoittaminen
54:58 Jyväskylän menestystarinat Toyotasta Brellan
56:38 Työmatkat ja The Black Belt Leadership podcast
58:01 Kiitokset ja siirtyminen Sisäpiiriin

Suomalaisyritysten hallitukset ovat usein analogisen ajan jäänne: ne kokoontuvat katsomaan menneitä lukuja ja vaihtavat toimitusjohtajaa, kun tulokset eivät parane. Ville Tolvanen väittää, että hallitus pitää keksiä uudelleen tulevaisuuden johtamisen prosessiksi, jossa omistaja luo mahdollisuudet, hallitus rakentaa huomisen ja johto tekee tuloksen. Aura Boards yhdistää tulevaisuuteen katsovan ideologian, tuhannen päivän strategian, vuosisuunnitelman ja tekoälyn tukeman tilannehuoneen, jossa kone laskee ja ihminen päättää. Juho Jokinen ja Sami Miettinen grillaavat ajatusta säälimättä ja kysyvät, mikä omistajan, hallituksen ja johdon ketjussa oikeasti muuttuu, miten se toimii arjessa ja mitä näyttöä hyödyistä jo on. Mukana esimerkkejä Fredman Groupin ERP-hankkeesta, strategiapäivistä Alpeilla ja siitä, miksi hallitus on Suomessa halpaa kuin saippua.

00:00 Intro: onko Aura Boards hallitustyön vallankumous?
01:00 Ville Tolvanen ja Juho Jokinen esittäytyvät
01:35 Jokisen ura ja 19 vuotta Tolvasen kanssa
03:39 Vallankumous vai keisarin uudet vaatteet
04:29 Tolvasen sata hallitusvuotta ja omistajuuden tutkimus
05:50 Miksi hallituksen rooli pitää mullistaa
08:42 Suomalaisyritykset eivät kasva eivätkä ole kannattavia
09:51 Lifeline Ventures ja epäonnistuvat sijoitukset
10:48 Omistaja luo mahdollisuudet, hallitus huomisen
11:17 Investointipankkiirin näkökulma omistajiin ja hallituksiin
12:45 Hallituspaikka ei ole meriittipaikka
14:16 Miksi hallitus on jäänyt analogiseen aikaan
15:58 Kulttuurimuutos ja we over me
17:46 Hallitusvaltaa ilman omistajan euroja
20:14 Hallitustutkimus: kuinka paljon aikaa tulevaisuudelle
20:52 Tavoitteena 80 prosenttia tulevaisuudesta
22:01 Ferrarin joukkue ja ryhmätyön voima
22:59 Board as a Service ja Linux-malli
24:33 AI-tilannehuone kolmesta tilinpäätöksestä
25:32 Kone laskee, ihminen päättää
26:52 Kenen tekoäly on paras
28:16 Fredman Group ja Peltolan Pussin ERP-hanke
31:47 Tuhannen päivän strategia ja vuosisuunnitelma
33:35 Tulevaisuuteen katsominen ilman tekoälyyn nojaamista
36:31 Esimerkki: konepaja ja lykkääntyvä suuri tilaus
40:10 Yhteinen data korvaa toimitusjohtajan suodattimen
41:02 AI-agentti hallituksen keskustelukanavalla
43:23 Itsenäinen agentti vai digitaalinen kaksonen
45:22 Organisaation muisti ja tekoälyn kontekstin rajat
47:22 Puheenjohtaja kapellimestarina
50:00 Strategiapäivät Alpeilla ja reaaliaikaiset muistiot
53:37 Tietoturva ja yrityssalaisuudet tekoälyn aikana
54:47 Hallitusportaalit ja Admincontrolin mahdollisuus
55:28 Hallitus on halpaa kuin saippua
57:31 Liikaa yrityksiä, liian vähän hyviä yrittäjiä
59:13 Venture capital, private equity ja perheyhtiöt
1:00:48 Piemonten leiri ja avoin yhteisö
1:03:00 Mitä Aura Boards muuttaa käytännössä
1:04:38 Ennuste ja CFO jokaiseen yhtiöön
1:06:47 Miten Aura Boardsiin pääsee mukaan
1:07:05 Tuomio: vallankumous vai keisarin uudet vaatteet
1:07:56 Suomen paras Rolodex ja Neuvottelijan sisäpiiri

Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja ja Sami Miettinen pohtivat, miksi Suomen talous on olosuhteisiin nähden yllättävän hyvässä vedossa ja miksi yksittäisestä ennakkotiedosta ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Keskustelussa punnitaan rajaverojen kevennysten dynaamisia vaikutuksia, vaalikevään veronkiristyspaineita sekä sitä, miksi ruotsalaisen aikuisen keskimääräinen varallisuus on kaksinkertainen suomalaiseen verrattuna. Tekoälyosuudessa kysytään, miksi kauppatieteilijä on luonteva tekoälyn huippukäyttäjä, miten julkisen sektorin tuottavuutta voisi mitata ja miksi Eurooppa uhkaa jäädä Yhdysvaltain huippumallien ja Kiinan energian ja infran väliin. Lopuksi puhutaan tekoälyllä sijoittamisesta, vastavirran teesistä tekoälyn deflaatiotaloudesta, Erämajan kyselystä sivutöiden verotuksesta sekä siitä, mitä verotukselle tapahtuu, kun yhä suurempi osa älytyöstä tehdään paikallisilla tekoälyagenteilla.

00:00 Esimakua jakson kohokohdista
01:24 Villapaitaekonomisti, valtsikka ja kauppakorkeakoulu
03:05 Suomen talous yllättävän hyvässä vedossa
04:24 Tilastokeskuksen ennakkotiedot ja BKT:n revisiot
05:43 Rakentaminen, datakeskukset ja halventuneet asunnot
08:20 Veronkiristyspuheista rajaverojen kevennykseen
10:03 Eläkemaksut ja YEL marginaaliveron jarruna
11:58 Puolustusvero ja sopeutuksen onnistunut ajoitus
13:02 Tekoäly etsii ennakkotietojen harhaa
14:54 Suomen ja Ruotsin varallisuuskuilu vuodesta 2004
16:43 Vauras puolikas omistaa työllistävät yritykset
18:30 Ruotsin vaalit ja Ricardon suhteellinen etu
20:10 Vasemmistopopulismi Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Suomessa
22:20 Tekoälyvastaisuus ja sääntelyvetoinen Eurooppa
23:41 Yhdysvaltain huippumallit vs Kiinan energia ja infra
25:15 Julkisen kulutuksen 159 miljardia ja tekoälyn tuottavuus
26:39 Miksi kauppatieteilijä on täydellinen tekoälyn käyttäjä
29:32 Prosessien uudelleenpiirto ei ole nollasummapeli
31:12 Androidisoitunut yksilö vs promptattava työntekijä
34:04 Julkisen sektorin tuottavuus ja tekoälytriage
37:02 Opettajien mittaaminen, Pisa ja luokkakoot
39:00 Tekoälytutorit, lapset ja ÄO kohti 130:tä
41:34 Sisäpiiri, Samantha ja tekoälyn sijoitushaaste
43:42 Japanin pitkät korot ja deflaatioteesi
45:04 Reaalisignaalit satelliittikuvista ja makrobettien arroganssi
46:36 Kuluttakaa, rahaa ei viedä haudan yli
47:52 Kysely: kireä rajavero jarruttaa sivutöitä
50:12 Veromoraali ja tekoälytyö harmaana taloutena
52:17 Tekoälyvero, arvioverotus ja maastamuuttovero
54:30 Optioverotus ja kuvitellut riskittömät tuotot
56:15 Kiitokset ja sisäpiirin deflaatiokeskustelu

Kolme tekoälytyöryhmän jäsentä vertailee omia tekoälytyöntekijöitään ja sitä, mitä agenttinen työ käytännössä vaatii. Anssi Nurminen kertoo Anneli-agentista, joka tekee WhatsApp-kuvista ja tekstistä konseptoituja videoita ja oppii saamastaan palautteesta, ja Lasse Mikkonen avaa Ossia ja Dudea, jotka hoitavat kuittirumban, ylläpitävät keissimuistia ja hakevat tiedot sähköpostista. Jaksossa käydään läpi MCP-yhteydet, skillit, harness joka pitää agentin ruodussa, sekä muistirakenteet obsidiaanista graafimuistiin ja RAG-järjestelmiin. Mukana on myös Meta Ray-Ban -lasien demo, keskustelu jatkuvan videotallennuksen ja yksityisyyden rajapinnasta, pseudonymisoinnista ennen pilveen lähettämistä ja siitä, onko Euroopalla vielä toinen mahdollisuus mallikisassa. Lopuksi puhutaan siitä, miksi kahdenkymmenen euron kuukausitilaus on halvin tapa investoida omaan osaamiseen ja miksi tietoturva ratkaisee, kun mallien kilpajuoksu Amerikan ja Kiinan välillä kiihtyy.
0:00 Vieraat Anssi Nurminen ja Lasse Mikkonen

0:09 Tekoälytyöryhmä ja 14 tekoälytyöntekijää

0:48 Anssin tausta ja Anneli-agentti

1:31 Lassen tausta DevOpsista agenttiseen tekemiseen

2:33 Ossi ja Dude hoitavat kuittirumban

3:51 Miten Anneli tekee videoita WhatsAppista

5:12 Annelin opettaminen palautteen kautta

6:32 Mikä MCP oikeastaan on

6:56 Skills eli taidot tekoälytyöntekijälle

7:46 Videot ravintola-alan innostajana

8:48 Meta Ray-Ban -lasit käytössä

10:05 Kuvahaku lasien kameralla

10:39 Digitaalinen jalanjälki ja anonymiteetti

11:57 Videoiden tekeminen lasit päässä

12:38 Jatkuva nauhoitus ja muistin vahvistaminen

13:47 Suomen kielen tuki laseissa puuttuu

16:21 Miksi lisätty todellisuus kiinnostaa enemmän

17:07 Videomallit ja Kiinan etumatka

18:21 Suomalainen alustatalouskeskustelu on jäljessä

19:07 Kannattaako odottaa valmista pöytää

21:34 Vibekoodaus versus oikea osaaminen

23:19 Agenttien delegointi ja rikkoutumisen opetus

24:47 Harness valvoo että agentti pysyy uralla

26:19 Kun agentti vuoti ajatteluprosessinsa ryhmään

27:49 Mitä muita skillejä on rakennettu

28:39 Duden keissimuisti ja palaverimuistiinpanot

30:23 Ravintolakannattavuuden skilli yhteisprojektina

31:01 Pitkä videotuotanto ja hahmojen konsistenssi

33:28 Piilaakson aikakäsitys versus Eurooppa

35:04 Miksi kannattaa kokeilla tasosto riippumatta

36:19 Tietoturva ja Red Queen -ilmiö

39:03 Mac Mini, Nvidia ja paikallinen laskenta

41:13 Pseudonymisointi ennen pilveen lähettämistä

43:00 Euroopan toinen mahdollisuus malleissa

44:21 Kuukausitilaus on halpa investointi itseensä

44:56 Agentin vieminen yrityksen IT-osastolle

47:05 Hello Humans -podcastsimulaattori

48:29 Joukkoistaminen ja skillien treidaus

50:03 Muistirakenne vuoden ykkösteemana

52:00 Graphify ja räätälöity keissitemplate

54:35 Muisti toimii jo ChatGPT:ssä ja Claudessa

56:13 Skillipäivitykset keskustelun pohjalta

57:01 Suomen kielen skilli poistaa sloppia

57:50 Botit keskustelevat keskenään liminaalitilassa

58:48 Keskon AI-strategia ja koulutukset

59:50 Amerikan ja Kiinan kilpajuoksu malleissa

1:01:15 Loppusanat ja Sisäpiiri