Karon Grilli

Saha on vaarallinen työkalu. Jos maailmanvalloitusta tekevän yhtiön osakkeet myy liian aikaisin, jää paitsi suurista tuotoista.

Ruuvimeisselikin on vaarallinen, etenkin jos sitä käyttelee yhtiön talousjohtaja. Aivan laillisilla laskentatoimen keinoilla yhtiö pystyy yleensä säätämään tuloksensa halutun kaltaiseksi.

Vaarallinen on myös vasara, jos vasara kädessään näkee ympärillään vain nauloja.

Sijoittajan vaarallisin työkalu on kuitenkin viivoitin.

Viivoitinta voi käyttää väärin ainakin kahdella salkun kannalta potentiaalisesti kohtalokkaalla tavalla. Toinen on yhtiön kehityksen ekstrapolointi eli "viivoitinanalyysi".

Viivoittimen voi myös asettaa vaakasuoraan jollekin aiemmin vallinneelle tasolle, oli sitten kyse osakekurssista, liikevaihdosta tai kannattavuudesta. Tällöin ajatuksena on, että suure palaa tasolle, jolla se joskus aiemmin on ollut.

Tällä menetelmällä saattaa astua arvoansaan ja tulla tarranneeksi kiinni putovaan puukkoon.

Grillin työkalujaksossa käsittelyssä viivoittimen väärinkäytön vaarat.

Millaiseksi muodostuu tulostaulu, kun suuret eurooppalaiset pörssiyhtiöt pannaan ottamaan mittaa toisistaan ja lajeiksi otetaan muiden muassa arvostus, kasvu ja kyky hurmata analyytikot?

Grillin EM-jaksossa vastakkain asettuvat Ison-Britannian, Saksan, Suomen ja muun Euroopan kolmijäseniset joukkueet, ja jaossa on kuusi pokaalia.

Varsinaiseksi mitalirohmuksi osoittautuu alankomaalainen puolijohdeteollisuuden laitevalmistaja ASML, joka saa nousta palkintokorokkeelle peräti neljä kertaa. ASML on kisahetkellä myös Euroopan ylivoimaisesti arvokkain yhtiö noin 560 miljardin euron markkina-arvollaan.

Nordeasta, Nokiasta ja Koneesta muodostuva Suomen edustusjoukkue kiilaa viimeisen päivän kirillä mitalitilaston kolmanneksi.

Valtaosa ammattilaisten hoitamista sijoitusrahastoista häviää pörssi-indeksille. Jos työkseeen markkinoita seuraavat ammattilaiset eivät pärjää indeksille, kuinka todennäköistä on, että silloin tällöin sijoituksia tekevä yksityishenkilö menestyisi paremmin?

Akateemisen rahoitustutkimuksen suosimasta tehokkaiden markkinoiden teoriasta seuraa, että sijoittajan ei kannata yrittää "voittaa markkinoita" vaan ottaa markkinatuotto mahdollisimman vähällä työllä ja kuluilla. Siis sijoittaa laajalti hajautettuun matalakuluiseen indeksirahastoon.

Tuntuu epäreilulta, että tekemättä juuri mitään menestyy luultavasti paremmin kuin aktiivisesti touhuamalla. Indeksisijoittamisen lupaus kovista tuotoista vähällä vaivalla kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta.

Ehkä se onkin? Indeksisijoittamisen kriitikot ovat vuosikymmenten ajan kysyneet, kuka sitten hinnoittelee osakkeet, jos kaikki sijoittavat passiivisesti. Alliance Bernsteinin tutkijat ovat julistaneet passiivisen sijoittamisen olevan pahempaa kuin marxismi.

Indeksinmukainen sijoittaminen on yleistynyt valtavasti, ja Yhdysvalloissa passiivisten rahastojen pääomat ylittivät jo muutama vuosi sitten aktiivisten rahastojen pääomat. Hedgerahastoyhtiö AQR:n perustaja Cliff Asness kysyy, ovatko indeksisijoittajiksi siirtyneet fiksut ("hait") vai tyhmät ("mudut") ja vastaa: fiksut.

Jos oletus pitää paikkansa, osakkeiden hinnat määräytyvät entistä enemmän "tyhmien" sijoittajien toimista. Markkinoista on tullut vähemmän tehokkaat. Harvemmilla fiksuilla aktiivisilla sijoittajilla pitäisi siis olla paremmat edellytykset tehdä ylituottoa.

Argumentti indeksisijoittamista vastaan on myös indeksien keskittyminen muutamaan suurimpaan yhtiöön. Kaiken lisäksi historiatarkastelu on osoittanut, että tämän hetken suurimmat yhtiöt eivät yleensä ole tulevaisuudessa tuottoisimpia sijoituksia.

Jaksossa käydään läpi tutkimuksiin perustuvia argumentteja indeksisijoittamisen puolesta ja sitä vastaan.

SPIVA-tutkimus: Suurin osa rahastoista häviää indeksille.

https://www.spglobal.com/spdji/en/research-insights/spiva/

PWL Capital / Morningstar: Passiivisten ja aktiivisten rahastojen pääomien kehitys:

https://pwlcapital.com/wp-content/uploads/2026/04/YearEnd2025_The-Passive-vs-Active-Fund-Monitor_en.pdf

AllianceBernstein: "The Silent Road to Serfdom: Why Passive Investing is Worse than Marxism":

https://www.scribd.com/document/323564709/Bernstein-Passive-Investing-Serfdom-Aug-2016

Cliff Asness: "Vähemmän tehokkaiden markkinoiden teoria":

https://www.aqr.com/-/media/AQR/Documents/Perspectives/TheLessEfficientMarketHypothesis.pdf?sc_lang=en&hash=7630BDE83CDFC603F55633DDCCDA8560

Dimensional Fund Advisors: Tämänhetken suurimmat pärjäävät jatkossa keskimääräistä huonommin:

https://www.forbes.com/sites/kristinmckenna/2021/06/07/is-bigger-better-stocks-tend-to-underperform-after-joining-top-10/

Hendrik Bessembinder: "One Hundred Years in the U.S. Stock Markets”:

https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=6438198

Asuntosijoitus- ja sijoitusasuntokauppiaat antavat toisinaan ymmärtää, että asuntosijoittaminen olisi tuottoisampaa kuin osakesijoittaminen, vaikka omaisuusluokkia koskevat pitkän aikavälin tilastot todistavat toista.

Sijoitusasuntomainoksissa näkee jopa monien kymmenten prosenttien tuottoluku. Kuinka niihin päästään - ja miksi niihin ei ehkä kannata tuudittautua?

Jaksossa käydään myös läpi kiinteistösijoittamiselle tyypillisiä riskejä, joita osakesijoittaja ei yleensä kohtaa.

Entä miksi en osta kaksin käsin asuntoja, vaikka minusta tuntuu, että parhaillaan eletään pitkään aikaan selvästi parasta aikaa sijoittaa suomalaisiin vuokra-asuntoihin?

0:00 Alku

3:30 Velkavipu toimii myös pörssissä

15:42 Miksi sijoitusasuntomyyjien laskelmia ei kannata aina niellä?

32:55 "Osakesijoittajan ei tarvitse osata mitään"

34:53 Hajautusriski

36:52 Likviditeettiriski

38:24 Miksi en osta asuntoja hikinauha märkänä?

43:13 "Ostan alle markkinahinnan"

45:30 Flippausliiketoiminta

47:43 Kiinteistösijoitusyhtiöt

Juuri 12 vuotta täyttäneenä merkitsin Suomen Viestintäkehityksen osakkeita loppukesällä 1988 järjestetyssä osakeannissa. Kyseessä oli nurkanvaltausyhtiö, ja osakemerkintäpäätös perustui puhtaasti markkinoinnin herättämiin mielikuviin.

Huonostihan siinä kävi.

Nostalgiajaksossa selailen 7-senttistä Esselten mappia, johon olen arkistoinut paitsi kasinohuuman myös vuosituhannenvaihteen it-kuplan aikaiset kaupankäyntidokumenttini.

Osakemuisteluiden lisäksi tarjolla katsaus pörssikaupankäynnin lähihistoriaan.

Millainen on kirjan liiketalous?

Käsikirjoituksen kirjoittaminen on kirjan ylivoimaisesti aikaavievin ja kallein työvaihe, joka tosin suomalaisessa käytännössä on kustantamolle hallittavan kokoinen kuluerä. Mitä muita kuluja kirjan julkaisemisesta e-kirjana, äänikirjana ja painettuna teoksena aiheutuu?

Grillin erikoisjaksossa käydään läpi kirjan liiketaloutta alkujaan vain äänikirjaksi aiotun Boston-kirjan kautta.

Kuinka kirjan kustannusprosessi kustannustoimittajalle lähetetystä käsikirjoituksesta valmiiksi kirjaksi kolmessa formaatissa hoituu reilussa kuukaudessa? Mitä kustannuksia eri vaiheista aiheutuu? Entä kuinka kustantamo tienaa äänikirja-aikana?

Kaikki jaksossa esitettävät tiedot koskevat kesäkuussa 2026 ilmestynyttä Boston-kirjaa. Prosessi on poikkeuksellisen vitaviivainen ja muuttuvat kustannukset on minimoitu. Siksi se ei anna oikeaa kuvaa suuren kaupallisen kustantamon prosessinkulusta eikä kuluista.

00:03:30 Kirjaprosessi

00:25:41 Kirjan tekemisen kulut

00:35:14 Kirjasta saatavat tulot

Toinen vuosineljännes on paketissa – on aika käydä läpi kvartaalin ostot ja myynnit.

Mikä onnistui, mikä meni pieleen? Miksi ostin ja myin näitä yhtiöitä?

Samalla arvioin, miten olen onnistunut tavoitteessani yksinkertaistaa osakesalkkuani. Spoileri: surkeasti.

Jaksossa mukana ainakin:• Auroora

• Eezy

• Lumo Kodit

• Asuntosalkku

• Nokia

• Sampo

• Scottish Mortgage

• Alibaba

• KPY

• Metso

• Finnair

• Nokian Panimo

• F-Secure

Sivujuonteena käsittelen taseenpaikkausmerkintäetuoikeusanteja (Eezy, Exel Composites) ja sätin itseäni vuosineljänneksen suurimmasta hölmöilystä.

Sadannen Grillin kunniaksi järjestetyissä Grillijuhlissa sijoittaja ja pokeriammattilainen Aki Pyysing maksoi kaikkien Grillillä vierailleiden puolesta potut makkaraperunoina ja pani grillinpitäjän tenttiin.

Vaikka Pyysing teki haastattelun ”Itse asiassa kuultuna” -hengessä haastateltavan elämäntarinaa mukaillen, eteläkarjalainen pika-aituri pani eteläsavolaisen pitkänmatkannylkyn tiukoille.

Ansaittua kritiikkiä sai grillinpitäjän osakesalkku, joka on Pyysingin luonnehdinnan mukaan tehty ampumalla haulikolla Hannoverista Vietnamiin. Salkun suurimpien omistusten joukossa kun on niin hannoverilaista jälleenvakuutusyhtiötä Hannoversche Rückversicherungsgesellschaftia kuin Vietnamin indeksi-etf:ää.

”Suurimpana Nokia, seitsemän pinnaa, Nordea kuusi, Exel neljä…”, haastattelija luetteli grillinpitäjän osakesalkun suurimpia omistuksia. Haastateltava ei vahvistanut eikä kiistänyt tietojen paikkansapitävyyttä.

”Tämä on aivan hirveä pappasalkku!” kuului tuomio.

Eipä haastateltavalla ollut siihen mitään vastaanpanemista.

0:00 Alkuselittelyt

11:40 Haastattelu alkaa

19:45 Kirjat ja lehtitöitä

39:17 Huhtamäki

42:57 Osakesijoitukset

1:05:34 Sinappi

Grillin MM-jaksossa pelataan maailman osakeherruudesta. Markkina-arvoltaan 8 suurinta suomalaista ja 8 maailman suurinta yhtiötä mittelevät toisiaan vastaan knock-out-järjestelmällä.

Kriteereinä ovat yleiset sijoitustyylit ja niiden kriteerit. Ensimmäisellä kierroksella ratkaisee laatu (oman pääoman tuotto), toisella kasvu (toteutunut ja ennustettu liikevaihdon muutos 5 vuoden jaksolla).

Välierien voittajat selvitetään EV/EBITDA-arvostuskertoimen avulla (arvo). Voittajan ratkaisee pelivire eli momentti, viimeksi kuluneen 6 kuukauden kokonaistuotto.

Datat pohjautuvat 5.6.2026 vallinneeseen tilanteeseen.

Nokian Panimo täräytti ensimmäiseltä vuosineljännekseltä kovat kasvuluvut: myytyjen litrojen määrä kasvoi peräti 22 prosentilla.

Teknoyhtiömäistä kasvua selittää osaltaan pääsiäisen ajoittuminen. Tänä vuonna pääsiäinen oli aivan huhtikuun alussa, joten pääsiäismyynnistä suurin osa ajoittui maaliskuulle. Selvää silti näyttää olevan, että Nokian Panimo kasvaa ja voittaa markkinaosuutta.

Tälle vuodelle panimoyhtiö ohjeistaa kuitenkin vain kasvua, ilman määreitä. Se kuulostaa vaatimattomalta.

”Kun katsomme kasvua, peilaamme sitä vahvasti strategisiin tavoitteisiimme: yli 20 miljoonan euron liikevaihto vuoteen 2029 mennessä”, Nokian Panimon toimitusjohtaja Janne Paavola sanoo ja lisää, ettei kasvu tule välttämättä tasaisesti.

Viime vuoden noin 13 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon pääseminen tarkoittaa yli 50 prosentin kasvua neljässä vuodessa eli keskimäärin hieman yli kymmentä prosenttia joka vuosi.

Etenkin alkukesän säät ovat panimoiden myynnin ja tuloksen kannalta poikkeuksellisen tärkeitä.

Janne Paavolan mukaan loppukesän säällä ei ole enää niin paljon merkitystä. Jos ihmiset ovat kesän alussa alkaneet grillata, kuluttaa juomia tai syödä jäätelöä, he jatkavat tapaa, vaikka säät muuttuisivat kehnommiksi.

”Kun puhutaan prosenttikehityksestä, säällä voi olla kaksinumeroisia vaikutuksia”, Paavola sanoo.

Listautuessaan Nokian Panimo keräsi rahaa kasvuinvestointeihin. Niistä jo tuolloin valmistumassa oli viime kesäksi käyttöön saatu logistiikkakeskus, jossa päästään vierailemaan Karon Grillin Grilli paikalla -jaksossa. Jaksossa haastattelun jälkeen tehdään tehdaskierros Nokian Panimon tuotannossa mallasvarastosta tap roomiin ja kauppaan asti.

Alkuvuoden neljästätoista uudesta tuotelanseerauksesta suurin osa kohdistui muihin juomakategorioihin kuin olueen. Nokian Panimon limuilla on vakiintuneet faninsa, ruoterepertoaariin kuuluu myös siidereitä ja lonkeroita.

Mocktaileissa eli alkoholittomissa cocktaileissa Nokian Panimo on Paavolan mukaan markkinajohtaja. Uutena tuotealueena Nokian Panimo on ryhtynyt valmistamaan tölkkeihin pakattuja hiilihapotettuja makuvesiä.

Muiden tuotekategorioiden kuin oluen kasvattaminen on Nokian Panimolle suotuisaa siksikin, että lainsäädäntö asettaa oluen myynnille rajan: pienpanimon statuksen ja sitä kautta saatavan verohyödyn edellytyksenä on, että vuoden aikana tuotettu alkoholipitoisen oluen määrä on alle 15 miljoonaa litraa. Viimevuotinen olutvolyymi saa tuplautua ennen kuin rajaa aletaan kolkutella.

Yhteistyössä: Nokian Panimo