Arkijärki

Uusi podcast on taas verkossa! Juttelemme Katrin kanssa siitä, millaisilla tavoilla lähdemme tämän vuoden tavoitteita saavuttamaan. Puhun jaksossa jonkin verran näistä samoista asioista, mitä olen täällä viime päivinä kirjoittanut, joten jos olet seurannut blogia aktiivisesti, siinä tulee jo osin tuttua asiaa. Sen sijaan Katrilla on hyvin mielenkiintoinen näkökulma rutiineihin. Mitä jos päivässä ei olisikaan rutiineja, vaan arkea pyhittäviä rituaaleja ja seremonioita? Todella kiehtova ajatus!

Podcastin voi kuunnella suoraan tuossa alla. Kaikki jaksot löytyvät myös osoitteesta irtiturhasta.net. Podcastin voi myös tilata iTunesista. Jos käytössäsi on iPhone, tökkää violettia podcastit-kuvaketta, mene siellä kohtaan haku, ja kirjoita hakukenttään irti turhasta. Pääset sitä kautta Irti turhasta -podcastin ”kotisivulle” iTunesissa, ja voit tilata sen suoraan puhelimeesi. Tällöin jaksot päivittyvät puhelimeen kuunneltavaksi automaattisesti, aina kun olemme julkaisseet uuden.

Vaikuttaa siltä, että nyt pystymme näitä jaksoja äänittämään suhteellisen säännöllisesti, mikä on tosi kiva asia. Jos teillä on mielessä aiheita jotka kiinnostaisivat, vinkatkaa kommenteissa. En lupaa että toteutamme (ainakaan kaikkia), mutta kaikki ideat laitetaan joka tapauksessa korvan taakse.

Haa, olemme Katrin kanssa onnistuneet äänittämään uuden Irti turhasta -jakson vuoden viimeisen päivän kunniaksi! Keskusteemme siinä mm. siitä, miten viime vuosi meni ja mitä siitä olemme oppineet. Puhumme myös ensi vuoden tavoitteista ja siitä, miten yritämme niitä saavuttaa.

Meidän molempien elämäntilanne on tällä hetkellä sellainen, että on ihan mahdollista saada aikaan näitä enemmänkin. Ainakin olemme innostuneena tehneet pitkän listan aiheista, joista haluaisimme käsitellä. Siellä on mm. Marie Kondo ja lastenvaatteiden organisoimista – aika kiinnostavia aiheita ainakin omasta mielestäni. Toivon, että onnistumme selättämään arjen aikatauluhaasteet ja saamme pian näitä jaksoja lisääkin. Tämä on siis uuden vuoden lahja kaikille teille, jotka olette podcastien perään kyselleet. Tauon jälkeen oli havaittavissa pieniä teknisiä hankaluuksia, ajoittain äänenlaatu ei ole hirveän hyvä, mutta jatkossa tämänkin ongelman pitäisi korjaantua.

Podcastin voi kuunnella suoraan tässä alla klikkaamalla nuolta. Uusin jakso sekä kaikki edelliset jaksot löytyvät myös helposti osoitteesta irtiturhasta.net. Luin äskettäin, että vuodesta 2016 ennustetaan podcastien vuotta. Toivottavasti tämä pitää paikkansa ainakin Irti turhasta -podcastin suhteen!

Onnellista ja menestyksekästä vuotta 2016 kaikille lukijoille! Kiitos teille kaikille – ilman teitä tämä blogi olisi täysin yhdentekevä.

Podcastimme on pitänyt hiljaiseloa kesän ajan, mutta alkaa nyt syksyn tullen jälleen pyöriä. Tässä uusimmassa jaksossa keskustelemme Katrin kanssa siitä, onko itse tehty aina paremmin tehty. Miksi Suomessa arvostetaan omin käsin tekemistä niin kovasti? Miksi itse tehty lanttulaatikko peittoaa aina kaupasta ostetun? Miksi on ihan normaalia, että tuleva morsian valvoo ilta toisensa jälkeen askartelemassa paikkakortteja häihin?

Huomatkaa, että en tuomitse itse tekemistä mitenkään! Mutta haluaisin kyseenalaistaa sen, onko itse tekeminen niin arvokasta, että sitä varten kannattaa stressata ja kasata itselleen ylimääräisiä paineita, etenkin silloin kun vaihtehtoinen kustannus ei ole merkittävän suuri.

Tuossa podcastin aikana unohtui mainita sellainen seikka, että eräs syy tähän lienee erilaiset kulttuuriset arvostukset. Meillä arvostetaan käsin tekemisen taitoa, amerikassa arvostetaan rahaa, sitä ettei joudu tekemään itse. Tässä on ainakin yksi merkittävä ero. En tiedä voiko saksalaisten ystävieni mielipiteitä yleistää koskemaan koko yhteiskuntaa vai oliko kyse vain yksilöiden mielipiteestä, mutta he puolestaan arvostivat monissa asioissa tehdasvalmisteisuutta sen vuoksi, että se takasi tasaisen korkean laadun verrattuna itse tehtyyn, joka saattaa joko onnistua tai sitten epäonnistua.

Mitä mieltä olette? Arvostetaanko meillä itse tehtyä enemmän kuin muualla? Miksi?

Irti turhasta on palannut kesälomalta, uusin jakso löytyy tämän postauksen alareunasta. Aiheena tällä kertaa se, kuinka elellä yhdessä kun siisteysstandardit ovat kuin yö ja päivä. Luulen, että pääsimme jossain määrin asian ytimeen, eli siihen mitä siistin ja sotkuisemman osapuolen päässä oikeasti liikkuu. Ajattelen niin, että harvoin kukaan sotkee vain kiusatakseen toista, vaikka se välillä siitä siistimmästä saattaa siltä tuntuakin. Toisaalta sotkuisempi ihminen ei välttämättä ole koskaan tullut ajatelleeksi, miten sietämätöntä epäjärjestys voi siistimmälle olla.

Sitten Viikon vinkkeihin. Mielenkiintoisimman artikkelin tarjosi tällä viikolla Kemikaalikocktail. Noora oli löytänyt tutkimuksen, jossa selvitettiin muovijalkineiden sisältämiä ftalaatteja ja raskasmetalleja. Tutkimuksen mukaan niitä irtoaa jalkineista jo käytön aikana, puhumattakaan siitä, mitä tapahtuu kengän päädyttyä roskikseen. Pahimpia ovat halvat, parin euron kengät, joiden alkuperää tai niiden sisältämiä ainesosia on lähes mahdoton omin päin selvittää. Yllättäen aidot Crocsit eivät ole pahimmasta päästä, joskaan visuaaliseen haittaan ei artikkelissa otettu kantaa… Lukekaa  myös kommentit, sillä niissä on asiallista kritiikkiä ja hyviä pointteja, jotka täydentävät alkuperäistä kirjoitusta. Meillä ei käytetä muovikenkiä, mutta tämä artikkeli antoi monta hyvää syytä välttää niitä jatkossakin.

YLEn nettisivuilla toimittaja Laura Mäkiniemi pohtii, miten ”tunnelisävero” nostaa tavaran arvoa. Lauran kokemukset puhuvat myös sen puolesta, ettei tavaraan kiintymistä tarvitse opettaa. Lapset kiintyvät tavaraan siinä missä aikuisetkin, ja ihan yhtä tiukasti. Aihe on täällä pinnalla, kun olen nyt aloittanut vihdoin sen vaatteiden raivaamisen.

Kiinteytysteeman toisessa osassa mennään käytäntöön: millainen ruoka kiinteyttää, kuinka paljon liikuntaa pitäisi harrastaa ja niin edelleen. Katri tietää mistä puhuu, sen sijaan minä koin podcastin aikana ahaa-elämyksiä. Olin mm. sellaisen harhakäsityksen vallassa, että syömisillä ei ole mitään vaikutusta kiinteytymiseen… Naurakaa vaan 🙂 Puhumme myös liikunnan ja liikkumisen erosta, näkökulma jota en myöskään ollut tullut ajatelleeksi aiemmin. Tässä siis tehopaketti kiinteytyksestä kaikille kiinnostuneille!

Tällä kertaa podcastissa on vähän erilainen teema: puhumme nimittäin kiinteytymisestä. Siis siitä mitä tapahtuu, kun ruokavalion ja liikunnan vaikutukset alkavat näkyä kropassa mm. pienempänä vaatekokona. Tässä asiassa Katri on todella asiantuntija, minä auttamaton amatööri. Tässä ensimmäisessa jaksossa puhumme kiinteytymisestä enemmän yleisellä tasolla, ja ensi viikolla mennään käytännön toteutukseen.

Ohjelman aihepiiri on siis ihan sivussa Arkijärjen normaalista sisällöstä, mutta linkkaan sen tänne joka tapauksessa. Voin vakuuttaa, etten tule jatkossakaan jakamaan liikuntavinkkejä, sen sijaan Katrilta niitä voi kyselläkin. Tällä kertaa minä olin enemmän kuunteluoppilaana, mutta jos aihe kiinnostaa niin suosittelen, mielestäni meillä oli hyvä keskustelu siitä, mitä kiinteytyminen oikeastaan on ja millaisia harhaluuloja siihen usein liittyy.

Uusimmassa podcastissa juttelemme Katrin kanssa juhlien järjestämisestä. Oletteko miettineet miksi juhlitaan? Usein juhlistetaan elämän merkkipaaluja ja käännekohtia: häitä, synttäreitä, tupaantuliaisia ja valmistujaisia. Sitten on sellaisia juhlia, joita järjestetään muuten vain, juhlimisen ilosta. Mielestäni kannattaa vakavasti harkita, kannattaako juhlia järjestää velvollisuudesta. Väkisin järjestetyt juhlat eivät yleensä ole kivoja kenestäkään – isäntäväki on valmiiksi stressaantunutta ja vieraat vaivaantuneita. En oikein välitä niistäkään juhlista, jotka järjestetään vain siksi että niin ”kuuluu” tehdä, tai että joku muu odottaa, että juhlat järjestetään.

Minun juhlafilosofiani on, että juhlissa on tarkoitus nauttia ja iloita elämästä! Tavata mukavia ihmisiä, nauttia tunnelmasta, ruoasta ja juomasta ja kaiken kaikkiaan unohtaa arki. Jos itse järjestän juhlat, teen kaikkeni että vieraat viihtyisivät. Se vaatii jonkin verran etukäteissuunnittelua ja valmistautumista (joista puhun podcastissa) mutta maksaa vaivan. On ihanaa hyvästellä vieraita, jotka ovat onnellisempia kotiin lähtiessään kuin juhliin tullessaan.

Uusimmassa Irti turhasta -podcastissa jatkamme siitä mihin viimeksi jäätiin. Tällä kertaa keskitytään suunnitteluun ja suunnitelmien tekemiseen. Aika paljon puhutaan myös juhlien järjestämisestä, sillä mitä isommat juhlat, sitä paremmin ne kannattaa suunnitella.

Tämä on yksi lempiaiheistani, koska rakastan suunnitelmien tekemistä. Toisin kuin Katri, joka nauttii siitä ettei koskaan voi tietää mitä tapahtuu, minä tykkään siitä, että tiedän varsin tarkasti miten asiat menevät.

Kiitos muuten kaikista hyvistä kierrätysvinkeistä, joita olen saanut edelliseen postaukseen! Palaan niihin pikapuoliin.

Irti turhasta -podcast on vihdoin netissä. Se löytyy tämän postauksen lopusta, taikka omilta nettisivuiltaan. Puhumme tällä kertaa tavoitteista – ja tällä kertaa minä sain ahaa-elämyksen. En ollut aiemmin tajunnutkaan, että tavoitteita voi todella erilaisia. Se mikä ketäkin motivoi voi vaihdella paljonkin.

Sitten varsinaisiin linkkeihin. Kesän tullen organisoimiseen liittyvät artikkelit selvästi taas vähentyvät. Ilmeisesti ihmisten oletetaan saaneen kevätsiivouksensa päätökseen kesäkuuhun mennessä. Pari kiinnostavaa linkkiä kuitenkin:

Olen hyvin kiinnostunut luonnonkosmetiikasta, mutta on tiettyjä tuotteita, joissa uskon perinteisiin kemikaaleihin. Yksi näistä on hammastahnat – en vain luota siihen, että ilman fluoria olisi mahdollista tehdä reikiintymistä estävää hammastahnaa. Tälle epäilylle saan tukea Kuluttaja-lehden testistä, jossa parhaiten pärjäsi – Pepsodent. Kallein ja ”luonnollisin” tuote jäi viimeiseksi. Pitää käydä ostamassa lehti, jotta pääsen tutustumaan testiin tarkemmin, mutta Luomulakko-blogi referoi testin aika kattavasti, joskin kärjekkäästi.

Savon Sanomissa on pikku-uutinen, jonka mukaan uusissakin suomalaisissa kodeissa on liian vähän säilytystilaa. Samalla todetaan, ettei tavaran määrä näytä olevan vähenemään päin, joten asuntotuotannon olisi parempi ruveta sopeutumaan tilanteeseen. Sitten on tietysti mahdollista yrittää sopeutua asuntoonsa, ja kaikesta huolimatta vähentää tavaraa…

Uusimmassa podcastissa juttelemme Katrin kanssa siitä, miksi välillä puhumme yhtä, mutta kuitenkin toimimme toisin. Selitellään esimerkiksi omia syömisiä muille, tai valitellaan asunnon sotkuisuutta, vaikka oikeasti on ihan siistiä. Tästä lähdimme liikkeelle, mutta puolessa välissä päädyttiin puhumaan siitä, miten mielentila vaikuttaa siihen, kuinka eri tavoilla saman asian voi nähdä.   Tässä jaksossa on myös aika paljon naurua (kun kerron omista siivousfriikkauksistani) ja koska viime kerralla mentiin vähän yliajalla, tällä kertaa jäädään alle 20 minuutin.

Olkaapa hyvät!