Modernin ajan kuvataiteilijat vaikuttuivat runoudesta ja kirjallisuudesta, joista uudet ajatukset versoivat pintaan. Tavoittaako runous nykyään ajan hengen, vaikka se toimii kirjallisuuden marginaalissa? Kysymykseen ”miltä nykyaika tuntuu? vastaa runoilija ja esiintyjä Elsa Tölli. Töllin esikoisteos Fun Primavera voitti Tanssiva karhu -runopalkinnon sekä oli ehdolla Helsingin Sanomien esikoiskirjakilpailussa. Töllille runous on elämän alkuvoimaa, ja kukkii yllättävissä paikoissa. Toimittajana Ronja Salmi. Jakson teos Kesäyö – Otto Mäkilä (1938).

Artikkeli Elsa Tölli – Runous on kaikkialla julkaistiin ensimmäisen kerran Radio Helsinki.

Balettitanssijalle keho on taiteen tekemisen paletti, ja alati katseen alla. Miltä se tuntuu? Tanssija ja koreografi Atte Kilpinen kokee, että pystyy tällä hetkellä ilmaisemaan ruumiillaan minkä tahansa asian, myös seikat joita ei voi sanoilla selittää. Kilpinen on vaikuttunut Magnus Enckellin töistä, joista välittyy jotain syvästi tunnistettavaa. Katse, läsnäolo, tunne. Samat elementit ovat läsnä myös hänen omassa luomistyössään. Toimittajana Ronja Salmi. Jakson teos Omakuva – Tove Jansson (1942).

Artikkeli Atte Kilpinen – Tanssilla voi kertoa sen, mihin sanat eivät riitä julkaistiin ensimmäisen kerran Radio Helsinki.

Taiteilija Teemu Keisteri tunnetaan Suomen Euroviisuedustaja Windows95manin hahmosta, mutta hänen taiteensa kattaa musiikkiuran lisäksi kuvataiteen monet muodot. Keisterin työssä näkyvät usein iloiset Ukkeli-hahmot ja taiteilija tekee työtään No rules -periaatteella. Mikä ero on Keisterin taiteen huumorilla, ja sillä että tekee asioita vitsillä? Jaksossa pohditaan minkälaista valtaa huumoriin taiteessa liittyy, onko se aina pilkantekoa ja herjaa? Toimittajana Ronja Salmi. Jakson teos Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista – Albert Edelfelt (1878).

Taideteos kuvan taustalla:

Artikkeli Teemu Keisteri – Huumorin valta taiteessa julkaistiin ensimmäisen kerran Radio Helsinki.

Iida Turpeisen esikoisteos Elolliset voitti Helsingin Sanomien esikoiskirjakilpailun ja ylsi Finlandia-ehdokkaaksi. Teos sai sysäyksen Luonnontieteellisessä museossa sijaitsevasta stellerinmerilehmän luurangosta. Voisiko kirjailijan ja väitöskirjatutkijan seuraava innoitus löytyä taidemuseosta? Turpeinen löytää kuvataiteen historiasta yhteyksiä myös tieteen historiaan, ja valoittaa vanhoja uskomuksiamme luonnon ja ihmisen suhteesta. Toimittajana Ronja Salmi. Jakson teos Giving birth and dying still – Toni R. Toivonen (2016).

Taideteos kuvan taustalla:

Artikkeli Iida Turpeinen – Rakkaus luontoon voi olla myös tuhoavaa. julkaistiin ensimmäisen kerran Radio Helsinki.

Hai on elävä fossiili, ja näkökulma artisti DJ Kridlokkin uudella albumilla. Miltä nykyaika tuntuu pinnan alla, ulkopuolisena ja yksinäisenä? Jaksossa pohditaan menestysräpin viehätystä, ja sitä kuinka kaikki eivät koskaan pääse edistyksen kyytiin. DJ Kridlokk eli Kristo Laanti pohtii myös, mitä on taide jota ei tehdä ihmiselle, vaan esimerkiksi koneen katseelle? Jakson teoksena Keskiaika 1 – Mikko Jalavisto, 1973. Toimittaja Ronja Salmi.

Artikkeli DJ Kridlokk – Mitä on taide, jota ei tehdä ihmiselle? julkaistiin ensimmäisen kerran Radio Helsinki.

Ohjaaja Suvi West on jättänyt kuvaamatta elokuvan, josta olisi voinut tulla hänen uransa kaunein elokuva. Hän uskoo, että joskus ainut tapa kunnioittaa kohdettaan on jättää kuvaamatta, tekemättä, menemättä. Dokumentintekijälle tämä aiheuttaa myös ristiriitaisia tunteita, minkä myötä West on päättänyt pitää taukoa dokumenteista. Jaksossa puhutaan myös taiteilijan vapaudesta, jonka West kokee vähemmistöön kuuluvana tekijänä kapeana. Käsittelyssä Laidun Hämeessä – Hjalmar Munsterhjelm, 1881. Toimittaja Ronja Salmi.

Artikkeli Suvi West – Kaunein elokuva, jota ei kuvattu julkaistiin ensimmäisen kerran Radio Helsinki.

Muotisuunnittelija Ervin Latimer työskentelee keskinkertaisuutta vastaan. Perustamansa Latimmier-merkin Positions of power -malliston vaatteet ilmensivät pukumiehen klassista valtaa epätavallisin keinoin. Malliston äärellä on kysyttävä, onko myös vaatteella valtaa ihmiseen? Vallan rakenteita puretaan myös Ateneumin Taiteen vallassa -teeman kautta. Kuka käyttää valtaa taidemaailmassa? Jaksossa katsotaan Akseli Gallen-Kallelan teosta Tohtori Herman Frithiof Antellin muotokuva,1886. Toimittaja Ronja Salmi.

Artikkeli Ervin Latimer – Onko vaatteella valtaa ihmiseen? julkaistiin ensimmäisen kerran Radio Helsinki.

Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Siiri Halko pohtii, mitkä tarinat ovat kertomisen arvoisia. Onko marginaalista tuleva tarina aina tärkeä? Vai onko ”tärkeä tarina” viitta jonka voi heittää asian päälle, minkä jälkeen siitä ei tarvitse enää keskustella? Halkon viimeisin ohjaustyö on Koneen kirjoittama, tekoälyn käsikirjoittama lyhytelokuva. Mitä se kertoo suomalaisista, tai suomalaisista kuvista? Jaksossa tarkastellaan Akseli Gallen-Kallelan teosta Eksynyt, 1886. Toimittaja Ronja Salmi.

Artikkeli Siiri Halko – Emme voi tietää, mikä elokuva vaikuttaa julkaistiin ensimmäisen kerran Radio Helsinki.

Ateneum on ollut kirjailija Koko Hubaralle rakas paikka jo lapsuudesta alkaen. Museon klassikkoteokset kuuluvat meille kaikille, mutta toisaalta ylläpitävät stereotypista kuvaa suomalaisuudesta. Miltä ristiriita tuntuu, ja mitä museot sille voivat tehdä? Jaksossa katsotaan Magnus Enckellin maalausta Pää (Bruno Aspelin). Kuva teoksesta löytyy täältä.

Artikkeli Koko Hubara – Kuka tekee ylihuomisen klassikot? julkaistiin ensimmäisen kerran Radio Helsinki.

Gasellit-yhtyeestä tunnettu Pekka ”Päkä” Salminen on tarkastellut viime vuodet omia etuoikeuksiaan. Valkoisuus, sukupuoli ja luokkatausta vaikuttavat mahdollisuuteen menestyä. Yhteiskuntaluokka näkyy myös Ateneumin Kansan kuvat -teemassa, joka kysyy ketä me suomalaiset oikein olemme? Jaksossa tarkastellaan Eero Järnefeltin yliopiston varakanslerin vapaaherra Johan Philip Palménin muotokuvaa. Kuva teoksestä löytyy täältä.

Artikkeli Pekka Salminen – Keskiluokkaista räppiä julkaistiin ensimmäisen kerran Radio Helsinki.