Tällä hetkellä yleinen neuvo aloittaa monimuotoisuus- ja inklusiivisuustyö on aluksi kartoittaa nykytila, jonka pohjalta asetetaan mittarit ja tavoitteet tulevaisuuden toimille. Keskiössä on erilaiset henkilötiedot, joita ei tosin voi kerätä aivan miten sattuu: Esimerkiksi jo allergiatietojen ylläpitäminen on kiellettyä henkilötietojen yhteydessä.

Millaisia rajoituksia tietosuojalainsäädäntö käytännössä asettaa henkilötietojen keräämiselle monimuotoisuuskartoituksissa? Miten organisaatiot voivat tasapainoilla monimuotoisuusdatan keräämiseen liittyvien tarpeiden ja tietosuoja-vaatimusten välillä?

Aiheesta Katriinan ja Sirkkiksen kanssa keskustelemassa Dittmar&Indreniuksen osakas Suvi Knaapila.

Suomen tuottavuus ei kehity tarvittavaa vauhtia eikä työvoimaa ole riittävästi. Kipuilua on erityisesti terveydenhuolto- ja palvelusektoreilla. Ratkaisukeinojen joukosta esiin nousee työperäinen maahanmuutto, jonka tarve on kiistaton. Samalla luomme kuitenkin itse haasteita onnistumisen tielle mm. kielitaitoon liittyen.

Maahanmuutto ja terveydenhuoltosektorin nykytila herättävät helposti tunteita. Mutta mitä näkemyksiä ja oppeja on molemmista omakohtaisia kokemuksia omaavalla Hoiwan toimistusjohtajalla Fadumo Alilla? Fadumo on myös palkittu Espoon vuoden yrittäjänä 2022.

Jaksossa Fadumo nostaa esiin mm. työyhteisövalmennuksen mahdollisuudet terveydenhuoltoalan parantamisessa sekä hyviä kokemuksia siitä, miten työyhteisön tapa tehdä työtä parantuu diversiteetin takia – ei vain kiireessä tarvittavien lisäkäsien kautta.

On aika tutustua tarkemmin myös toiseen juontajistamme: Recordlyn toimitusjohtajaan ja yhteen perustajista Katriina Kiviluotoon.

Recordlyllä Katriina on datateknologioiden huippuasiantuntijoiden ympäröimänä. He ovat Katriinan mukaan onnistuneet toteuttamaan kaikki ne ratkaisut, joita asiakkaille on vuosien varrella luvattu.

Katriina kertoo, mitä hänen mielestään olisi nyt tärkeintä saada yrityksissä ratkaistua, jotta data saataisiin valjastettua liiketoiminnan apuriksi.

Ääniteknikko Lari Palander.

Pankkimaailmaa ei välttämättä ensimmäisenä yhdistetä työhön paremman maailman puolesta. Toisaalta toimitusjohtajuus mielletään helposti yksinäiseksi pestiksi. Fintech alalla toimiva Enfuce haastaa molempia näkemyksiä tausta-ajatuksenaan se, että maailma olisi oikeasti parempi paikka, koska Enfuce on olemassa.

Tätä kohti pyritään rohkeasti omaa tietä kulkien ja yrityksen ohjaksissa toimiikin myös kaksi toimitusjohtajaa. Miltä tuntuu kasvattaa yritystä rohkealla visiolla ja samaan aikaan uskaltaa investoida miljoonia tulevaisuuteen? Entä miten jaettu johtajuus toimii käytännössä?

Yhdessä Sirkka-Liisan kanssa kasvuyrityksen rakentamisesta puhumassa Enfucen perustaja ja Co-CEO Monika Liikamaa.

Suomessa toimivien yritysten investoinnit eivät ole kasvaneet vuosikymmeneen samalla, kun Pisa-tulokset ja yleinen koulutustaso laskee. Kyseinen tilanne kotimaisten yritysten kasvun ja innovaatioiden tiimoilta tekee olon hieman epämkavaksi. Tästä huolimatta – tai ehkä jopa sitä suuremmalla syyllä – on nokianostalgian tai liiallisen osoittelun sijaan aika tarttua rohkeasti uusiin innovaatioihin ja niiden avulla palata kasvun tielle.

Miten muuttaa suuntaa ja saada kasvua aikaan myös haastavina aikoina? Mitä "insinöörikansana" voisimme tehdä myydäksemme paremmin?

Asiasta keskustelemassa ja myyttejä murtamassa Katriinan ja Sirkkiksen kanssa IT-alan TOP vaikuttajana ja vuoden myynnin johtajana 2019:kin tunnettu Fujitsun varatoimitusjohtaja Ilona Ylinampa.

Olemme jo useamman jakson aikana kuulleet erilaisten johtotehtävissa toimivien naisten kokemuksia ja näkemyksiä oman matkansa varrelta. Mutta millaisia tarinoita pöydän toiselta puolelta löytyy?

Ensimmäisenä Bisnespäivän juontajakaksikosta omasta polustaan kertomassa Sirkkis.

Usein puhutaan, että naiset eivät voi nousta tukitoimista toimitusjohtajiksi. Sirkkis on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, että näin ei aina ole. Päinvastoin; tukitoimien kautta saattaa muodostua uniikki kombinaatio ja läpileikkaus yrityksen toimintaan ja yhteisöön.

Ääniteknikko Lari Palander.

Resilienssi on yksi viime vuosien käytetyimmistä termeistä. Ihmekös tuo: Katriinan sanoja lainataksemme nykyinen maailmanmeno kuluttaa mentaalikapasiteettia sen verran tehokkaasti, että jokaisella meistä on varmasti resilienssi ollut koetuksella.

Miten resilienssiä voi kasvattaa sekä yksilönä että tiiminä? Entä mikä rooli tunteilla on tässä kaikessa?

Katriinan ja Sirkkiksen vieraana resilienssistä keskustelemassa viestinnän ja muutosjohtamisen konkari Kaija Pohjala.

Erityisesti uran alkuvaiheilla hallitustyö voi tuntua etäiseltä, epämääräiseltä tai jopa mystiseltä. Vaikka hallituksissa tilanne naisten osuutta ajatellen on usein parempi kuin esimerkiksi pörssiyritysten johtoryhmiä tutkaillessa, on työtä vielä tehtävänä myös tasa-arvon saralla. Työhön liittyy myös paljon myyttejä, joista yleisimpiä on ensimmäisen hallituspaikan saamisen vaikeus.

Miten hallitustyöstä voi tehdä itselleen uran? Entä mikä on hallitusten rooli toisaalta sekä johtoryhmien että hallitusten itsensä monimuotoisuuden lisäämisessä?

Myyttejä murtamassa ja omaa uratarinaansa avaamassa Sirkkiksen ja Katriinan kanssa hallitustyön ammattilainen Hanna Sievinen.

Esikuvista puhuttaessa mieleen nousee helposti ensimmäisenä lapsuuden idolit. Vaikuttavimmat esikuvat eivät kuitenkaan usein pukeudu viittaan, heilu rokkitähtinä lavalla tai kiepauta ilmaveivejä MM-kisojen välierissä. Kyse on pikemminkin silmiä avaavasta representaatiosta, joka poistaa arkisiakin raja-aitoja.

Tämä löytyy kantavana ajatuksena myös Bisnespäivän taustalta: Tyttäret – sekä nuoret että vanhat – tarvitsevat esikuvia valaisemaan erilaisia vaihtoehtoja ja kannustamaan heitä kulkemaan polkujaan pää pystyssä. Yksi monipuolisimmista vaihtoehdoista on toimia yrittäjänä. Menestyneiden naisyrittäjien lista on kuitenkin vielä suhteellisen lyhyt sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Miten huikeita naisyrittäjätarinoita saataisiin syntymään lisää ja mikä merkitys esikuvilla onkaan tässä kaikessa? Aiheesta Sirkkiksen ja Katriinan kanssa kertomassa lisää Female Founders Suomen perustaja ja toimitusjohtaja Anna Pyykkö.

Naiset saavat vain muutamia prosentteja tarjolla olevasta pääomasta ja osuus ei tunnu nousevan merkittävästi. Pääomasijoittaja ry:n tutkimusten mukaan myös hallitusten jäsenistä hyvin suuri osa on edelleen miehiä: vuonna 2022 naisten osuus oli vain 13%.

Osa naisista näkee, että heidän sukupuolensa on este sekä rahoitukselle että vastuulle hallituksissa. Moni haastateltavistamme on myös nostanut esille epätasa-arvoisuuteen liittyvät haasteet rahoituksen saamisessa. Miten tilanteen näkee Capmanin toiitusjohtaja Pia Kåll, joka toimii aktiivisesti myös useassa hallituksessa?

Katriina ja Sirkkis juttelevat Pian kanssa aiheesta aina hallitusten naiskiintiöistä käytännön neuvoihin ja vinkkeihin.