Vaikka kansainvälisyys on nykyään monen suomalaisen yrityksen arkipäivää alusta asti ja valtioiden rajat osana globaalia maailmaa ovat hämärtyneet, ei onnistuminen "kv-markkinoilla" ole edelleenkään itsestäänselvää. Onnistuminen vaatii myyntiä ja myynti puolestaan kohtaamisia sekä ymmärrystä potentiaalisten asiakkaiden tarpeista ja toiveista – oli kyse sitten tuotteista tai palveluista. Pääsääntönä onkin tuntea paitsi markkina myös kulttuuri, johon lähdetään.

Mitkä ovat tärkeimmät askeleet matkalla onnistuneeseen kansainväliseen liiketoimintaan? Oivalluksistaan Katriinalle ja Sirkkikselle kertomassa Omnigymin toimitusjohtaja ja Menestys syntyy asiakaskokemksesta -kirjan kirjoittaja Kirsti Laasio.

Moni yritys tavoittelee asemaa oman alansa ajatusjohtajana; kysyttynä suunnannäyttäjänä, jota seurataan ja kuunnellaan. Eikä ihme, sillä asema kärjessä tuo mukanaan myös kaupallista potentiaalia ja vetovoimaa. Yritysten missioista ja korulauseista viis ajatusjohtajuus vaatii kuitenkin henkilöitä ja henkilöitymistä.

Yritysten johtajilla on ratkaiseva rooli siinä, ottaako yritys paikan ajatusjohtajana vai ei. Ilman heidän panostaan ja vastuunkantoaan mahdollisuuteen tarttuu todennäköisesti joku muu. Miten ajatusjohtajaksi sitten tullaan? Mikä aseman todellinen vaikuttavuus oikein on ja miten sitä mitataan? Entä mikä rooli tässä kaikessa on medialla ja tekoälyllä?

Sirkkiksen ja Katriinan vieraana Bonfire Agencyn toimitusjohtaja ja perustajaosakas Laura Pääkkönen.

Siinä, missä verkostoituminen voi meissä suomalaisissa herättää hieman tuskaisiakin tunteita, verkostojen merkitys etenkin työelämän kannalta on ilmeinen. Ne luovat liiketoimintaa ja avaavat ovia uusista työpaikoista hallituspaikkoihin. Verkostot ovat lisäksi paljon muuta. Bisnespäivän yhteistö on tästä hyvä esimerkki: kyse on myös ystävyydestä, tuesta, sparrailusta ja inspiraatiosta.

Mitä ovat hyvät tavat lähteä mukaan keskusteluun? Tykkäävätkö suomalaiset jutella säästä? Entä voiko liidejä löytää myös lasten urheiluharrastuksesta?

Verkostoista Katriina ja Sirkka-Liisan kanssa puhumassa Boardman Oy:n toimitusjohtaja Taru Lindeman.

Naisten osuus kansainvälisten teknologiafirmojen johdossa on suhteellisesti hyvä: Esimerkiksi Google Cloudilla sekä Nordicin että Suomen laivoja navigoi nainen. Samaan aikaan teknologia-alalla tunnetusti myös kipuillaan siitä, ettei "naisia vain löydy". Jos asiaa katsoo puhtaasti globaalien suuryritysten näkökulmasta, on tilanne todennäköisesti yhtä kaksipiippuinen. Siinä, missä suuri pelikenttä mahdollistaa laajemmat verkostot, tuo se samalla mukanaan tasapainottelua eri kulttuurien ja tapojen välillä.

Mistä hyviä naispuolisia johtajia löytyy? Entä miltä yritysjohdon diversiteetti näyttää muulla kuten USA:ssa tai muissa Pohjoismaissa?

Omasta matkastaan johtotehtäviin kansainvälisessä suuryrityksessä Katriinan ja Sirkkiksen vieraana puhumassa Google Cloudin maajohtajan Carita Mäkinen, joka sattuu olemaan myös Katriinan entinen kollega.

Vuonna 2017 Yle Urheilu teki laajan selvityksen palkkatasa-arvon tilanteesta huippu-urheilussa. Selvityksen mukaan jalkapallossa naisen euro oli neljä senttiä: Naisten A-maajoukkueen avauskokoonpanon pelaajat ansaitsivat keskimäärin 17 298 euroa vuodessa miesten vastaavan luvun ollessa yli 400 000.

Samaan vuoteen mennessä "Helmarit" olivat pelanneet EM-kisoissa jo kolmeen otteeseen päästen parhaillaan välieriin asti. Miesten joukkue ei ollut kertaakaan selviytynyt edes lopputurnaukseen.

Vaikka seitsemässä vuodessa on menty eteenpäin, harva suomalainen nainen pystyy elättämään itsensä pelaamalla jalkapalloa. Millaisia haasteita naisten jalkapallon ammattimaisuuden kehittämisessä Suomessa oikein on? Entä miten osaavia naisia voitaisiin rohkaista tavoittelemaan johtotehtäviä myös urheilun parissa?

Aiheesta ja omasta polustaan Sirkkiksen ja Katriinan kanssa juttelemaan Mariet Louhento, joka hyppäsi taannoin yritysmaailmasta jalkapallon pariin.

Rahoitussektori on ollut pitkään suht perinteinen ja miesvaltainen. Samaan aikaan Verohallinnon tuloverotilastoiden mukaan naisten pääomatulojen kohdalla euro oli vain 44 senttiä vuonna 2019 – ansiotuloissa sama luku oli 77 senttiä. Vieraanamme on kuitenkin jo toista kertaa naistoimitusjohtaja juuri finanssialalta.

Ovatko pankit siis ottaneet kaikesta huolimatta askeleita kohti diversiteettiä voimakkaammin kuin muut toimialat? Mitä pankkialalla tällä hetkellä oikein tapahtuu? Entä mitä neuvoja sijoittajien kannattaisi tällä hetkellä kuunnella?

Katriinan ja Sirkkiksen kanssa johtamisesta ja rahasta keskustelemassa S-pankin toimitusjohtaja Riikka Laine-Tolonen.

Keskustelu yritysten roolista osana yhteiskuntaa helposti jämähtää vastuullisuustasolle. Vaikka on luonnollisesti tärkeää edelleen huomioida, miten yritykset pyörittävät arkeaan kestävyyden näkökulmasta, johtaa tällainen lähestymistapa helposti harhaan.

Kun yritysten toimintaa sen sijaan tutkaillaan kokonaisvaltaisesti, katse kääntyy ydinliiketoiminnan suurimpiin negatiivisiin ja positiivisiin vaikutuksiin. Mitä jokaisen johtajan tulisi ymmärtää yritysten nettovaikutuksesta? Entä mikä oikeasti on vastuullisuuden ja vaikuttavuuden ero?

Sirkkiksen ja Katriinan vieraana aiheesta kertomassa lisää Uprightin perustaja ja toimitusjohtaja Annu Nieminen.

Keskuskauppakamarin tutkimuksen mukaan naistoimitusjohtajia on pörssiyhtiöissä “huimat” 12, mikä vastaa 9 prosenttia kaikista pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista.

Miten naisia saataisiin enemmän etenemään toimitusjohtajiksi myös pörssiyrityksiin? Uskalletaanko Suomessa ylipäätään investoida tarpeeksi tulevaisuuden kasvuun tällä hetkellä?

Toimitusjohtajuudesta Katriinan ja Sirkkiksen kanssa keskustelemassa OP:lla Yrityspankin toimitusjohtajana toimiva Katja Keitaanniemi.

Tällä hetkellä yleinen neuvo aloittaa monimuotoisuus- ja inklusiivisuustyö on aluksi kartoittaa nykytila, jonka pohjalta asetetaan mittarit ja tavoitteet tulevaisuuden toimille. Keskiössä on erilaiset henkilötiedot, joita ei tosin voi kerätä aivan miten sattuu: Esimerkiksi jo allergiatietojen ylläpitäminen on kiellettyä henkilötietojen yhteydessä.

Millaisia rajoituksia tietosuojalainsäädäntö käytännössä asettaa henkilötietojen keräämiselle monimuotoisuuskartoituksissa? Miten organisaatiot voivat tasapainoilla monimuotoisuusdatan keräämiseen liittyvien tarpeiden ja tietosuoja-vaatimusten välillä?

Aiheesta Katriinan ja Sirkkiksen kanssa keskustelemassa Dittmar&Indreniuksen osakas Suvi Knaapila.

Suomen tuottavuus ei kehity tarvittavaa vauhtia eikä työvoimaa ole riittävästi. Kipuilua on erityisesti terveydenhuolto- ja palvelusektoreilla. Ratkaisukeinojen joukosta esiin nousee työperäinen maahanmuutto, jonka tarve on kiistaton. Samalla luomme kuitenkin itse haasteita onnistumisen tielle mm. kielitaitoon liittyen.

Maahanmuutto ja terveydenhuoltosektorin nykytila herättävät helposti tunteita. Mutta mitä näkemyksiä ja oppeja on molemmista omakohtaisia kokemuksia omaavalla Hoiwan toimistusjohtajalla Fadumo Alilla? Fadumo on myös palkittu Espoon vuoden yrittäjänä 2022.

Jaksossa Fadumo nostaa esiin mm. työyhteisövalmennuksen mahdollisuudet terveydenhuoltoalan parantamisessa sekä hyviä kokemuksia siitä, miten työyhteisön tapa tehdä työtä parantuu diversiteetin takia – ei vain kiireessä tarvittavien lisäkäsien kautta.