Blomiksen luonto

Blomis on taas kuljeskellut kameransa (monikossa) kanssa ulkosalla, niin pimeällä kuin päivänvalossakin. Jos kohta, viime aikoina päivälläkään ei ole ollut kovin valoisaa. Taivaalle tuijottelu ja sinne tsuumailu on aikaan saanut taas joitakin onnistuneita valotuksia taivaalta bongatuista valoilmiöistä, useimmiten täysin luonnollisista sellaisista. Mitä lienevätkään nuo erikoiset valotolpat taivaanrannassa, joita silloin tällöin inehmo näkee? Blomiskin näki, kuvasi ja pohdiskeli asiaa.

Blomis on tällä kertaa avannut maailman lintulajien suomenkielisten nimien listan ja ihmettelee muutamaa sieltä löytämäänsä linnun nimeä. Ja satunnainen luontomiehemme heittää pallon myös kuuntelijoille koskien erään meilläkin tavattavan linnun nimeä. Kuuntele ja hämmästy. Ja jos luulet tietäväsi vastauksen kysymykseen, heitä pallo takaisin - vaikkapa Blomiksen sähköpostiin.

([email protected])

Lunta! Huudahti satunnainen luontohenkilömme päivänä eräänä todettuaan ensilumen saapuneen kotihuudeille. Nyt sukkelaan kelkka esiin ja mäkeen. Mitä kaikkea iloa ja mahdollista surua mahtaakaan aikuinen mies repiä ensilumesta. Toivottavasti enemmän sitä ensimmäistä.

Onko Blomis enemmän kissa- vai koiraihminen? Vai kenties olisko satunnaisen luontomiehemme lempilemmikkieläin parta-agama? Löytyykö kotoaan muuta kuin sokeritoukkia eläinkunnan edustajista?

Miau ja vuh, sanoi hän ja pakisee tällä kertaa monia ilahduttavista koirista ja kissoista.

Blomis on hullaantunut erääseen valokuvauksen genreen, johon hänet johdatti "valokuvaava ystävä". Satumainen luontomiehemme on tunnettu kameran kanssa luonnossa liikehtimisestä, toisinaan tuloksena on veitsenteräviä otoksia suomalaisen luonnon kohteista. Ei ne Blomiksenkaan kuvat aina tarkkoja ole, useimmiten kuvavirrassa on enemmän kuin paljon enemmän tai vähemmän tärähtäneitä ruutuja.

Miehemme kertoo meille nyt tarinan hetkestä, joka muutti hänen erityistä luontokuvasuhdettaan ainakin hetkeksi.

Blomis on isä. Kaksinkertainen, tosin vähän yksinkertainen. Ja koska isänpäivä on sunnuntaina 13.marraskuuta on Blomis hyvin isällisellä mielellä liikkeellä. Hän lupaa olla avaamatta omaa isyyttään sen enempää, muttei välttynyt kiusaukselta pohtia luontokappaleiden isäsuhdetta. Ovatko eläinmaailman lisääntyneet koiraat eli urokset isiä? Voiko niin sanoa vai säästetäänkö isä -käsitteenä koskemaan vain ihmisnisäkkäiden isäoletettuja? Miksi, kuullaan jonkun kysyvän - olemmehan kuitenkin kaikki evoluution aikaansaannoksia ja eläimiä.

(kuvassa gorillaisä miettii isyyden sietämätöntä keveyttä)

Syksy etsii Blomista, eikä satunnainen luontomiehemme tiedä minne mennä pakoon. Koko ajan on synkkää, harmaata, vettäkin sataa ja on aina pimeää. Sitä paitsi kuka keksi kääntää kelloja?

Oli miten oli, marraskuu on täällä taas eikä edes kaljakorin kilinä soittolistalla helpota valon lasta Blomista. Olisiko ratkaisu muuttolintujen perään lentäminen vai onko ainoa vaihtoehto tyytyä kohtaloonsa ja jäädä maahan pohjoiseen ja kylmään lailla esi-isäin?

Annetaan Blomiksen kertoa miltä marras tuntuu ihan omin sanoin.

"Taivaalta se tuli, kumi pyöristäkin suli." Näin kirjaili aikanaan laulunsa sanoiksi Veltto Virtanen. Tuossa rallissa kyse oli tuntemattomasta lentävästä esineestä eli UFO:sta. Taivaalta voi tulla ihan luonnollisiakin juttuja, jotka pahimmillaan sulattavat jopa maapallon kivistä pintaa. Silloin puhutaan asteroideista ja niistäpä pakisee tällä kertaa myös itseoppinut avaruusluontomiehemme Blomis.

(kuva: Blomis: suuri tulipallo eli bolidi kuvattuna Riihimäellä)

Blomis on ollut nostalgisella tuulella ja pohdiskellut omaa luontosuhdettaan, sen alkuperää. Mistä kaikki alkoi? Mikä ohjelma sai pikkujussin mielessä luontokipinän heräämään? Ja oliko joku ohjelmien päähenkilö mahdollisesti se kaikista tärkein? Onko kuvan punainen pipo kenties jonkinlainen vinkki? Kaikkiin näihin kysymyksiin saattaa löytyä vastaus kuuntelemalla tämänkertainen Blomiksen luonto.

Vesi on elämän eliksiiri. Meille suomalaisille se on itsestäänselvyys. Hanasta tulee puhdasta juomavettä ja samalla vedellä pesemme myös pyhät peltilehmämme. Kaupasta voi aina hakea pullon vettä, vaikkakin se maksaa paljon enemmän kuin hanavesi. Lentoasemalla sama vesi maksaa jopa 5 euroa litra, mutta tiesitkö että maailman kallein vesipullo maksaa vaatimattomat 46000 euroa. Kolmen vartin pullossa.

Blomis on hiljentynyt vesilasin äärelle ja ihmettelee tätä todellisuutta.