Mikä on kompleksinen posttraumaattinen stressioireyhtymä? Miten se syntyy siellä, missä turvaa olisi pitänyt olla, mutta ei ollut ja miten se oireilee? Perehdytään aiheeseen boanamaiseentyyliin kokemusasiantuntijan näkökulmasta ja yleisellä tasolla.

Kerrotaan, miksi C-PTSD ei ole vain mielen asia, vaan myös fysiologinen ja hermostollinen tila. Sivuan myös ADHD:n ja C-PTSD:n yhteisvaikutusta, hormonien sekä esimerkiksi imetyksen vaikutusta traumamuistojen aktivoitumiseen. Puhutaan siitä, miten kompleksinen trauma voi olla usein ylisukupolvinen trauma.

Avaan omien kokemusteni kautta, millaista on ollut elää jatkuvan yli- ja alivireyden, turvattomuuden ja traumatriggerien kanssa – ja miten ne vaikuttavat arkeen, vuorovaikutukseen ja palautumiseen.

Puhutaan myös ankarasta minä-puheesta, rajojen asettamisen vaikeudesta ja vuorovaikutustilanteista, jotka voivat viedä hermoston turvattomaan tilaan. 

Mikä auttaa eheytymisessä ja pitkässä paranemisen tiessä? Kerrotaan, mitä on EMDR-terapia ja miten sillä hoidetaan traumoja. Miia kertoo konkreettisen esimerkin hoitotilanteesta. Miksi oma identiteetti ja terveet rajat ovat tärkeitä eheytymisessä.

Nostetaan puheeseen myös miten valtio tukee pitkäaikaissairaita ja miten meidän mielestä tässä systeemissä on paljon vikaa. Sivuutetaankin miksi ollaan esim. perustulon kannalla.

Puhun tästä, koska haluan lisätä traumatiertoisuutta ja koska tunnistamaton hermoston kuormitus voi vaikuttaa arkeen päivittäin kaventaen elämää. Mun kokemuksen mukaan tää on Suomessa vielä aika huonosti tunnistettu ilmiö ainakin julkisella puolella ja arkipuheessa tuntuu ettei vielä ymmärretä mitä C-PTSD tarkoittaa.🫶🏻

Tässä jaksossa pureudumme neuroepätyypillisyyden haasteisiin arjessa ja erityisesti parisuhteessa. Kerrotaan molemmat alkuun, miten ja miksi ollaan päädytty diagnosointiprosessiin. Puhumme neuroepätyypillisyyden piirteistä, jotka liittyvät ADHD:seen ja ADD:hen. Ne voivat rikastuttaa paljon parisuhdetta, mutta tässä jaksossa keskitytään kuitenkin niiden tuomiin haasteisiin. Erityisesti keskittymiskykyyn, työmuistiin, toiminnan ohjaukseen, tunnesäätelyyn ja vuorovaikutukseen toistemme kanssa.

Keskustelussa nostetaan esille myös, miten henkilökohtaiset kokemukset lapsuudesta ja traumoista aiheuttavat erityisesti konfliktitilanteissa haasteita, kun ne molempien ”omat traumat puhuvat keskenään”. Miten hermostot saattavat toimia ihan päinvastoin keskenään.

Puhumme ja kerromme esimerkkejä siitä, miten neuroepätyypilliset ihmiset voivat löytää toisensa parisuhteissa, miten eri dynamiikat voivat syntyä ja miksi vastakkaiset toimintamallit voivat tuoda haasteita, mutta myös mahdollisuuksia kasvulle yhdessä. Alkaako suhteessa helposti toisen toiminnan ohjaajaksi? Siitä, miten tietynlaiset vastaparit löytävät usein toisensa ja siitä, miten parisuhde on parhaimmillaan paras peili sun omille haasteille ja kasvuun.

Me tarvitsemme vuorovaikutussuhteitakasvaaksemme, koska yksin voi kehittyä vaan tiettyyn pisteeseen asti. Pohditaan miten kasvu molemmin puolin on välttämätöntä toimivalle suhteelle ja sen jatkumiseksi.

Jakso tarjoaa syvällisen ja rehellisen katsauksen siihen, miten neuroepätyypillisyys ja trauma voivat vaikuttaa arkeen esimerkein ja miten niistä voi oppia selviytymään armollisesti ja tietoisesti. Ne voi olla isoin voimavara, mutta samalla isoin kompastuskivi varsinkin, jos niitä ei tiedosta ja myönnä itsessään ja omassa käytöksessään. Annetaan myös vinkkejä ja konkreettisia juttuja, mitkä on auttaneet meitä pääsemään pahimmista haasteitamme yhdessä eteenpäin💜Puhutaan myös meidän arvoista, jotka on olleet isoin syy miksi haluamme olla ja kasvaa yhdessä❣️

Tää jakso on kaikille joilla on lapsia ja kaikille jotka on joskus olleet lapsia – vanhemmille, vanhemmaksi haluaville, isovanhemmille ja niille jotka haluavat reflektoida omaa lapsuuttaan!

Kukaan ei ole täydellinen vanhempi, mutta jokaisella on vastuu omista tunteistaan, teoistaan ja niiden vaikutuksesta lapseen – meidän mielestä vanhemmuudessa on kyse terveestä aikuisuudesta ja lapsen suojelusta, ei lapsen sopeuttamisesta aikuisen kipuun🙏🏻

Tässä jaksossa puhumme siitä, mitkä arvot ohjaavat meidän vanhemmuutta ja arjen päätöksiä. Tarkastelemme kasvatuksen ilmiöitä ja mietitään tietyt käyttäytymismallit ja kasvatus voivat vaikuttaa lapsen hyvinvointiin ja jatkossa mielenterveyteen. Keskitytään myös ilmiöön nähdä lapsi oman egonsa jatkeena, ei omana erillisenä yksilönään. 

Voiko vanhemmuuteen valmistautua – tai olla koskaan täysin valmis? Keskustelemme arjen haasteista, kiintymyssuhteesta, tunnekasvatuksesta ja läsnäolon merkityksestä. Meille tärkeistä teemoista kuten lapsen rajojen, yksilöllisyyden ja erillisyyden kunnioittamisesta. Puhutaan myös pyyteettömästä rakkaudesta.

Pohdimme myös sitä, miten omat arvot voivat olla keskenään ristiriidassa. Sekä siitä miten arvot ja rajat vaikuttaa suhteessa lapsen muihin suhteisiin. Puhutaan haasteista mitä koetaan, että monilla voi olla suhteessa omien lasten isovanhempiin. Mikä kitkaa voi aiheuttaa ja siitä miten isovanhemmuus on meidän mielestä ennenkaikkea etuoikeus. Avataan myös mitä mieltä ollaan nykytrendistä tehdä lapset mahdollisimman pienellä ikäerolla tai etukäteen lukitusta lapsiluvusta. Puhutaan myös miten vanhemmuus vaikuttaa ystävyyssuhteisiin ja niiden tärkeydestä.

Avataan ja selkeytetään vielä enemmän sitä miksi me ollaan valittu vaikenemisen sijasta vaikeista asioista, kokemuksista ja tunteista puhuminen. Miksi me koetaan, että se on tie eheytymiseen ja esim ylisukupolvisista traumoista vapautumiseen.

Mietitään että vanhemmuus on yksi elämän suurista paradokseista. Siitä miten vanhemmuus on oppimista elämään jatkuvan keskeneräisyyden ja riittämättömyyden tunteen kanssa. Sen silti ollen ehkä se kaikista merkityksellisin asia, ainakin meille – se vie paljon mutta se antaa paljon!<3 🫨

Sisältövaroitus: jaksossa käsitellään raskasta teemaa oman lapsen menettämisestä.

Tämä on meidän kasvutarina vanhemmiksi. Matka oli tunteiden vuoristorataa. Menimme pelkoa kohti, ja nyt olemme kolmen lapsen vanhempia: kahden, joiden kanssa jaamme arkea ja rutiineja päivittäin, ja yhden, joka elää mukanamme kiertoradalla.

Kerrotaan meidän esikoisen elämä ja tarina. Kerrotaan päätöksestä raskauden lääkkeellisestä keskeytyksestä ja siitä miltä tuntuu synnyttää kuollut lapsi. Miten paljon erilaisia tunteita voikaan olla yhtäaikaa niin voimakkaana läsnä kohtukuoleman jälkeen. Miten tyhjä syli tuntuukin niin konkreettiselta. Kerrotaan, miten menimme eteenpäin siitä ja uskalsimme yrittää uudelleen.

Puhumme myös siitä, miten raskausaika ja hormonit voivat nostaa pintaan käsittelemättömiä traumoja, väkivallan kokemuksia ja omia kiintymyssuhdehaasteita. Käsittelemme vauvan sukupuoleen kohdistuvaa traumasidonnaista pelkoa ja sitä, miten vauvan sukupuoli voi aktivoida omaa historiaa ja herättää voimakkaita tunteita. Vaikka aiheesta on vaikea puhua, teemme sen, koska koemme, että etenkin vauvan sukupuoleen liittyvistä tunteista puhutaan liian vähän ja joskus ne eivät tunnu sosiaalisesti hyväksytyiltä, vaikka ne ovat totta ja eivät ole harvinaisia. Usein pelko ei liity itse vauvaan, vaan siihen, mitä sukupuoli symboloi omassa omassa tarinassa. Nämä inhimilliset tunteet eivät vähennä rakkautta vauvaa kohtaan, sydämessä voi olla samaan aikaan sekä pelkoa että syvää rakkautta.

Puhutaan keskosuudesta toisen lapsemme kohdalla ja siitä miten se vaikutti kiintymyssuhteeseen. Jaksossa puhutaan siitä miten raskaus on niin erilainen kokemus kaikille. Joillekkin se on vaan taistelua ja selviämistä, riippuen myös paljon aikaisemmista elämän kokemuksista. Suosittelemme kuuntelemaan 3. jakson ennen tätä, koska siinä avaamme myös aihetta ja etenkin koulutraumaa odotusaikana mikä varjosti niin voimakkaasti Miian odotusaikaa ja äitiyttä.

Mitkä tunteet ovat värittäneet meidän odotusaikoja ja mitkä asiat ovat auttaneet meitä matkan varrella? Siitä, miten kaikki raskaudet ovat olleet hyvin erilaisia, mutta silti psyykkisesti haastavia ja tuntuneet Miialle taistelulta elämästä ja kuolemasta. Miten hermosto on turvattomassa tilassa ja keho muistaa ja miten keholliset traumat puskivat näkyviin ja olivat läsnä jokaisessa niistä. Miten menetys muuntuu elämän varrella – ei unohtaen, vaan kantaen🕊️

Tämän viikon jaksossa puhutaan alkoholittomuudesta ja päihteistä.

Meidän viimeisistä drinkeistä on kulunut jo 7,5 vuotta😱Käydään läpi, millaisia hyviä ja vaikeita juttuja selvä elämä on tuonut mukanaan – ja miten raittius on vaikuttanut meihin. Lopettaminen oli paras päätös ikinä, vaikka ei silloin ymmärretty, miten pitkä matka eheytymiseen ja häpeän työstämiseen oli edessä. Ja kyllä alkoholi oli meille ongelma ja hallitsi vuosia meidän molempien elämää. Kerrotaan siitä miten alkoholi tai joku muu päihde voi olla yritys selviytyä ja mitä tapahtuu kun alkaa etsiä turvaa muualta.

Puhutaan myös siitä, millaisia pelkoja meillä oli silloin kun lopetettiin, ja toteutuiko niistä oikeasti mikään…voiko ilman känniä vapautua, olla sosiaalinen, uskaltaa tanssia ja nauttia bilettämisestä?💃🏼 Voinko nauttia itsestäni ilman, että olen päihtynyt tai sekaisin?  Juomisen loppu oli vasta alku meidän identiteetin kasvamiselle, itseymmärrykseen ja vapauteen.🗽

Sisältövaroitus: jaksosssa käsitellään raskaita teemoja, kuten oman lapsen menetys, itsetuhoiset ajatukset ja henkinen väkivalta.

Kun omaa totuuttaan ei enää halua piilotella, on aika astua ulos häpeästä. Pitkän paranemisen jälkeen uskallan jakaa tarinan, jota ei ennen kuultu tai siitä vaiettiin - Miia.

Tässä jaksossa jatkamme tarinaamme siitä pisteestä, kun ”alettiin olee”👩‍❤️‍👨, ja avaamme rehellisesti elämämme suurimmat käännekohdat. Puhumme työuupumuksesta ja siitä kun raja tuli vastaan ja oli kaksi vaihtoehtoa; jatkaa totuuden kieltämistä ja tunteiden turruttamista sekä sammuttamista esim. alkoholilla tai kohdata tosiasiat ja kipu sekä hakeutua hoitoon.

Miia kertoo tilanteista ja traumoista, jotka ovat ajaneet hänen mielensä äärirajoille. Puhumme myös vanhemmuuden erilaisesta alusta - esikoislapsen menetyksestä ja keskosuudesta sekä koulutraumasta raskaana ollessaan, vallan väärinkäytöstä, joka pysäytti Miian elämän ja rikkoi koko suhteen itseensä ja äitiyteen. Miten empaattisena, hyväntahtoisena ja herkkänä ihmisenä voi olla täydellinen uhri tietyntyyppisille ihmisille, jotka yrittävät käyttää haavoittuvuuttasi sinua vastaan ja omaksi hyväkseen.

Pohditaan myös perhesuhteita, terveitä rajoja ja välien katkaisua sukulaisiin. Miia kertoo omasta prosessista miltä tuntuu ottaa etäisyyttä ihmissuhteisiin jotka ylläpitävät hänen kokemaansa epäterveellistä vuorovaikutusdynamikkaa ja miten irtautuminen on ollut välttämätöntä oman erillisyyden, turvan ja identiteetin rakentamiselle. Sekä sitä mihin me tunnemme kuuluvamme? Jakso sisältää raskaita, mutta äärimmäisen tärkeitä kokemuksia, jotka ovat muovanneet meitä, arvojamme ja tapaa katsoa elämää. Jakso on pitkä koska halusimme pitää tämän omana kokonaisuutenaan. 

Tää on tarina selviytymisestä, kasvusta ja siitä, miten vaikeudet ovat lopulta tuoneet meidät lähemmäs itseämme ja tätä kautta toisiamme ja lapsiamme💪🏻💜

Kun omaa totuuttaan ei enää halua piilotella, on aika astua ulos häpeästä. Pitkän paranemisen jälkeen uskallan jakaa tarinan, jota ei ennen kuultu tai siitä vaiettiin - Miia.

Tuu kuuntelee, miten meidän taustat ja lapsuuden kokemukset ovat muovanneet meitä ja mitä kaiken takana oikeasti on. Avaudutaan sellasista asioita mitä ei oo koskaan uskallettu kertoo kellekkään…Miten kasvatus ja autoritäärisyys vaikuttaa lapseen? Mimmosii me oltiin lapsena ja nuorina? Miten meitä kohdeltiin? Miten taustat, perheet ja itsetunto vaikuttivat meihin ja kasvavaan identiteettiin sekä mielenterveyteen? Millon alettiin käyttää päihteitä eri syin selviytymiskeinona ja miten ne vaikutti meihin?

Miia kertoo kokeneensa laiminlyöntiä ja väkivaltaa, sekä siitä kuinka sisarussuhde voi olla pahimmillaan rikkova. Aatu kertoo omasta peliriippuvuudestaan ja uhkapelaamisesta lapsena ja nuorena. Kuuntele ni tiiät myös kumpi meistä oli ala-asteella se “popular kid”?

Tässä jaksossa selviää sulle, että me ollaan tunnettu jo 7-vuotiaasta asti😱 Kerrotaan myös miten meidän parisuhde sai alkunsa ja että yhteinen ensimmäinen yhteinen matka varattiin vain 24 tunnin sisällä tapaamisesta! ✈️🩷 

Ekassa jaksossa syvennytään kysymyksiin mikä, mitä, miksi ja ketä. Startti on rehelliseen boanastailiin vähän kaoottinen ja täysin meidän näköinen. Pohditaan identiteettiä, omannäköistä elämää, vaikeiden kokemusten vaikutusta ja sitä, miksi halutaan sanoa ääneen asioita, joista moni vaikenee. Miksi tehdään tätä ja miks koetaan tää merkitykselliseksi meille. Puhutaan myös siitä, miksi omannäköinen elämä on monille ainoa tapa voida hyvin – etenkin, kun elämä ei mahdu valmiisiin muotteihin.

Tuu messiin ja oo #boana4life!💫💜 

Boanapodi on elämänkerrallinen ja vertaistuellinen podcast niille, jotka ei mahdu yleiseen muottiin! Tuu mukaan tälle matkalle kuuntelemaan, kun me nostetaan esiin meille tärkeitä teemoja, kaihtamatta myöskään kipeitä ja vaikeita traumoja ehkä jopa tabuja. Häpeän läpi – kohti aitoa yhteyttä. 29.1 alkaen, uusi jakso joka torstai! 💫💜