Miksi turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka EU:ssa tuntuvat nyt olevan kiristymässä. Ja miten se näkyy käytännössä? Ja mihin suuntaan Suomi turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka EU:ssa haluaisi muuttuvan? Näistä asioista puhuvat sisäministeri Mari Rantanen ja Eurooppa-tutkimuksen dosentti Hanna Tuominen Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

EU haluaa olla aiempaa riippumattomampi Kiinasta, ja Kiina haluaa olla aiempaa riippumattomampi EU:sta mutta ovatko riippuvuudet edes viime aikoina mitenkään vähentyneet.

Miksi Kiinan ja Venäjän suhteet eivät aiemmin ole olleet kovin lämpimät ja mitenkähän lämpimät ne nyt ovat?

Miksi Kiina ei halua kokea itseään kolonialistisena voimana kehittyvissä maissa, vaan jalompana toimijana siellä, kuin mitä länsimaat ovat olleet?

Miksi EU:n kamppailu taloudellisesta vallasta maailmassa tulee jatkossa olemaan entistä hankalampaa?

Haastateltavana on Ulkopoliittisen instituutin apulaisjohtaja Mikael Mattlin. Toimittajana on Maija Elonheimo

EU:n laajeneminen, Ukrainan sodan seuraukset ja muuttunut geopoliittinen tilanne vaikuttavat varmasti tulevan eurovaalien jälkeen valittavan komission työhön. Mutta miten ne vaikuttavat käytännössä?

Ainakin raha-asiat tulevat puhuttamaan koko EU:ta isosti. Seuraavaa 7-vuotista EU:n budjettia on aloitettava valmistella, EU:n laajenemisen myötä rahanjakoa on muutenkin mietittävä uusin tavoin ja se, että sisämarkkinoiden tilanne, kun yllättäen komissio on antanut luvan antaa isoja valtiontukia yrityksille, on myös iso kysymys.

Miten etenevät tulevaisuudessa nykyisen komission ajamat ympäristön suojelua koskevat projektit?

Ja miten tulevat etenemään EU:n pyrkimykset lisätä asetuotantoaan?

Näistä asioista puhuu Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Maria Blässar. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo

Miksi Länsi-Balkanilla uusiksi EU-jäseniksi todennäköisimmin ensimmäisinä pääsevät nimenomaan Albania, Pohjois-Makedonia ja Montenegro?

Haluaako Unkari jatkossa EU:lta pohjimmiltaan mitään muuta kuin rahaa ja mikä on todennäköisesti Unkarin pääministerin Viktor Orbánin ajatus siitä, miten se suhteessa EU:hun etenee?

Ja mikä on EU:n ajatus siitä, millä taktiikalla se Viktor Orbánin suhteen etenee?

Mitkä maat Itäisessä Euroopassa nyt suhtaudutaan Venäjään myönteisesti?

Kun EU:n laajenemisen itäiseen Eurooppaan ajatellaan varmistavan EU:n vaikutusvaltaa alueella, voiko se ehkä myös lisätä Venäjän vaikutusvaltaa EU:ssa niiden maiden kautta, jotka ovat Venäjä-myönteisiä? Vai miten Venäjän vaikutusvalta EU:ssa näkyy?

Näistä asioista puhuu tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Miten eri maat ja eri ryhmittymät Gazan lähialueilla suhtautuvat tilanteeseen Gazassa ja miksi? Miten hankala EU:lle ja on ollut muodostaa yhtenäistä näkökulmaa Gazan kriisiin? Miksi tilanteeseen tähän kriisin kannan ottaminen on ollut erityisen hankalaa paitsi Saksalle, niin myös Ranskalle? Onko olemassa vaara, että Gazan sota leviää jossain muodossa EU:n alueelle? Ja mikä on EU:lle tärkeän Turkin kanta nykykriiseihin?

Haastateltavana näistä asioista on Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Kun Unkarilla on vuoro olla EU:n puheenjohtajamaa ensi heinäkuun alusta vuoden loppuun, niin mitä siitä voi seurata EU:lle?

Entä kun EU:n määräysten mukaan jatkossa parin vuoden siirtymäajan jälkeen juomavesijohdostoissa on käytettävä sellaisia materiaalia, joka ei kestä Suomen pehmeää vettä, vaan sen vuoksi vesijohtoja ryhdyttävä korjaamaan muutaman vuoden välein, niin miten tällainen asia pääsi Suomelle tapahtumaan ja voiko sille enää yhtään mitään?

Ja miten Suomi nyt suhtautuu siihen, mihin suuntaa EU:n jäsenmaiden taloudenpitoa säätelevää vakaus ja kasvusopimusta tulisi kehittää, kun meidän oma taloutemme ei ole kovin hyvässä kunnossa?

Haastateltavana on EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan puheenjohtaja ja Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autto ja toimittajana Maija Elonheimo

Pohjoismaiden tutkimuksen professori Peter Stadius Helsingin yliopistosta puhuu siitä, minkälaisen omanlaisensa maaryhmän pohjoismaat EU:ssa muodostavat, miksi on selitettävissä, että juuri pohjoismaissa on syntynyt oma hyvinvointivaltion mallinsa, mihin perustuu jo 1800-luvulla alkanut keskustelu pohjoismaisuudesta ja minkälaisia vaiheita on ollut puolustuspoliittisessa ajattelussa pohjoismaissa. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Miten iso ongelma laajeneminen on EU:lle jos se ei pysty muuttamaan päätöksentekomenetelmiään?

Miltä vaikuttaa nyt tilanne sisäpoliittisesti EU-maissa?

Mitä hyötyä voitiin euron perustamisen aikoihin olettaa olevan euron jätetyistä valuvioista?

Ja mihin muusta kuin energiariippuvaisuuteen on perustunut Saksan lämmin suhde Venäjään?

Haastateltavana ohjelmassa on vanhempi erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta ja ohjelman toimittaa Maija Elonheimo

Ranskalla on EU:ssa iso valta ja presidentillä Ranskassa iso valta.

Nyt on meneillään Emmanuel Macronin toinen ja siten viimeinen kausi Ranskan presidenttinä, mutta minkälaisia asioista hän on ajanut ja miksi?

Minkälainen on ranskalaisten suhtautuminen EU:hun?

Mikä on Macronin ja ranskalaisten suhtautuminen Venäjään?

Voiko vielä yhtään luotettavasti ennustaa kuka voisi olla Ranskan seuraava presidentti, ja jos presidentti on Marine Le Pen, niin mitä siitä voisi seurata Ranskalle ja EU:lle?

Haastateltavana on yhteiskuntatieteiden tohtori Pekka Väisänen ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Mitkä asiat selittävät Geert Wilderin marraskuussa saaman vaalivoiton?

Minkälaisia asioita vaalilupauksistaan koskien esimerkiksi maahanmuuttoa tai suhtautumista EU:hun, hän mahdollisesti pystyy toteuttamaan?

Miten hankalalta vaikuttavat tulevat hallitusneuvottelut Alankomaissa?

Miten ailahtelevaa on Alankomaiden politiikka?

Minkälaista EU-politiikkaa Alankomaat tulevaisuudessa todennäköisesti tulevat harjoittamaan?

Haastateltavana on erikoistutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupungilta ja toimittajana Maija Elonheimo: