Miksi suunnitteilla oleva ennallistamisasetus tulee Suomelle kalliimmaksi suhteutettuna väkilukuun tai bruttokansantuloon kuin muille EU-maille?

Minkälainen luonnon ennallistaminen on edullista Suomen kannalta?

Miten keskieurooppalaiset maat luonnon ennallistamista tai palauttamista hoitavat?

Miksi ennallistamisasetuksen maakohtaisten kustannusten laskeminen on edelleen niin hankalaa?

Haastateltavana on ympäristöneuvos Olli Ojala ympäristöministeriöstä ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Antisemitismillä on Puolassa, kuten muuallakin Euroopassa, monisatavuotinen historia. Mutta miten antisemitismi on nimenomaan Puolassa ilmennyt eri aikoihin, ketkä sitä ovat edistäneet ja miksi?

Puolassahan oli ennen toista maailmansotaa Euroopan suurin juutalaisväestö, mutta saksalaisten organisoimassa holokaustissa Puolassa tapettiin n. 3 miljoonaa juutalaista. 90 % koko Puolan juutalaisväestöstä.

Nyt Puolassa halutaan tutkia ja keskustella siitä, mikä oli puolalaisten osuus ja rooli tapahtumiin silloin kun saksalaiset juutalaisia tappoivat. Ja minkälaista on ollut suhtautuminen juutalaisiin toisen maailmansodan jälkeen.

Haastateltavana on taiteilijaprofessori Tapani Kärkkäinen. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Onko EU:n laajenemiselle jo kiire, koska vaarana voi olla, EU-ehdokasmaat kyllästyvät odottelemaan jäsenyyttään ja etääntyvät siten EU:sta? Tai onko parempi edetä EU:n laajenemisen suhteen hitaasti, koska kuitenkin ehdokasmaita on paljon ja ne tuovat mahdollisesti tullessaan EU:lle monia muutoksia? EU:n ehdokasmaitahan ovat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki ja Ukraina. Tosin Turkin kanssa liittymisneuvottelut ovat pysähtyneet. Ja myös Georgia ja Kosovo ovat hakeneet jäsenyyttä. Mutta miten työlästä ehdokasmaiden on muuttua EU-kelpoisiksi? Ja miten EU-ehdokasmaat mahdollisesti tullessaan jäseniksi voivat muuttaa EU:ta? Haastateltavana on Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Mitkä ovat keskisimmät muutokset, jotka mahdollisesti ovat edessä Puolan politiikassa nyt Laki ja oikeus -puolueen kahdeksan vuoden valtakauden jälkeen ja mitkä ovat asioita, joista todennäköisesti tulee eniten vääntöä? Ja miksi puutteiden korjaaminen oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa Puolassa on todennäköisesti hyvin iso ja paljon aikaa vievä projekti? Ja miten Puolassa nyt suhtaudutaan sotaan Ukrainassa ja ukrainalaisten pakolaisten tukemiseen.

Haastateltavana on suomentaja ja taiteilijaprofessori Tapani Kärkkäinen. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo

Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta puhuu siitä, onnistuiko Hamasin 7.10 tekemä terrori isku paremmin kuin mitä Hamas oli olettanut ja seuraako siitä se, että Hamas ei ollut valmistautunut nykytilanteeseen.

Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä on sodalla Ukrainan ja Venäjän välillä ja konfliktilla Israelin ja Palestiinan välillä? Mihin suuntaan sodankäynti on kehittymässä? Miten EU:ssa kannattaa tässä maailmantilanteessa miettiä puolustustaan? Ja minkälaisia asioita sodankäynnin suhteen kannattaisi nyt tutkia? Toimittajana on Maija Elonheimo

Ukrainan historiassa on paljon verisiä tapahtumia, joista on kuitenkin toivuttu ja päästy eteenpäin. Mutta miten Ukrainan suhde Venäjään tulee todennäköisesti kehittymään mahdollisen rauhan solmimisen jälkeen? Miten ovat satojen vuosien aikana kehittyneet Puolan ja Ukrainan suhteet? Minkälainen oli muinainen kasakoiden valtio ja miten kasakoiden perintö näkyy Ukrainassa? Miten Venäjällä on perusteltu Kiovan historiallista kuulumista Venäjälle ja miten vakuuttavia ne perustelut ovat? Ja mitä Saksa teki toisen maailmansodan aikaan Ukrainassa? Mitä asioita nykyisessä sodassa ja Ukrainan toiminnassa länsimaiden olisi historian valossa syytä ymmärtää paremmin?

Haastateltavana on kanadalaisen Helsingin yliopiston dosentti ja Wilfried Laurier -yliopiston tuntiopettaja Johannes Remy. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Minkälainen on taloustilanne EU:ssa ja miten sota Ukrainassa siihen vaikuttaa?

Minkälaisia paineita on mahdollisesti EU:n maatalouspolitiikan muuttamiseen?

Miksi EU on ollut viime aikoina niin kiinnostunut metsäpolitiikasta?

Mikä on ollut Suomen suurin epäonnistuminen EU-vaikuttamisessa?

Ja miten kallista on yrittää päästä europarlamentin jäseneksi?

Haastateltavana on kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Kuinka EU-maiden velkaisuustilanne kannattaisi ratkaista ja miksi velkaisuustilanne tilanne kaipaa ratkaisua? Mihin suuntaan EU:ta olisi järkevää muuttaa? Miten Ukrainan sota etenee, jos asiaa tarkastelee peliteorian avulla? Ja miltä vaikuttaa nyt kysymys ydinaseiden käytöstä?

Näistä asioista puhuu emeritusprofessori Vesa Kanniainen Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Miten Virolaiset suhtautuvat Ukrainan tilanteeseen?

Miten paljon Ukrainan jäsenyys voi tulla maksamaan EU:lle ja miltä sen mahdollisuudet päästä EU-jäseneksi vaikuttavat? Miltä vaikuttavat Ukrainan mahdollisuudet päästä Natoon? Ja minkälaisia suunnitelmia EU:lla Natolla ja laajennetulla G7- maiden ryhmällä on tukea Ukrainaa?

Haastateltavana on kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen varajohtaja Kristi Raik Tallinnasta ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Ohjelmasta voi keskustella nykyisessä X:ssä eli entisessä twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten sota Ukrainassa on pitkitetyn viime vuosisadan menneisyyden sota, eikä tulevaisuuden sota? Miten EU:n Ukrainan suhteen kannattaa toimia? Miksi esim. USA:n tiedustelutietoja Venäjän suunnitelmista vallata Ukraina ei otettu EU:ssakaan oikein tosissaan?

Haastateltavana on kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta ja ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo

Ohjelmasta voi keskustella entisessä twitterissä eli nykyisessä X:ssä aihetunnisteella #brysselinkone.