Johtaako tekoälyn kehitys robottisodankäyntiin tai singulariteettiin? Vievätkö robotit ihmisiltä työt? Ja miten hyvinvointivaltio kestää tämän kehityksen?

Vai ovatko tekoälyn tulevaisuuden uhkakuvat liioiteltuja?

Mitä tehdä, jos työntekijä haluaa tuoda oman softansa työpaikalle? Jos jokainen saa valita työkalunsa, yrityksellä ja sen johdolla ei ole tietoa, ovatko työpaikalla käytettävät välineet turvallisia, ja mitä ne maksavat.

Puhutaan shadow AI:sta, eli varjotekoälystä,. Tunnetaan myös shadow IT:nä. 

Meneillään oleva ja edellinen vuosikymmen ovat sisältäneet globaaleja kriisejä toisensa perään. Rahoitusjärjestelämn kriisi, Nokiakriisi, koronakriisi, inflaatiokriisi, sotakriisi, julkisen terveydenhuollon kriisi...

Mitä näistä on sopimusjuristille jäänyt mieleen ja miten ulkopuolisia ja suuren mittakaavan yllätyksiä tulisi käsitellä sopimuksen kautta?

Digitransformaatio ei epäonnistu sattumalta. Se epäonnistuu, koska hankkeen resursointi ja sopimus eivät tue tavoitteita.

Tässä jaksossa Daniel, Otto ja Jaakko käyvät läpi konkreettisia sopimusteemoja ja -ehtoja, joiden avulla digihankkeen onnistuminen mahdollistetaan.

Kun organisaatio ryhtyy mittavaan IT-projektiin, eikä kyseessä ole tietojärjestelmäprojekti, hanketta kutsutaan yleensä transformaatioksi. Mitä ihmettä tämä tarkoittaa? Miksi ja milloin transformaatiohankkeet onnistuvat, ja miten ne epäonnistuvat? 

Dialogin ensimmäinen vuosi on paketissa.

Joulun kunniaksi päätimme suunnata katseet tulevaan ja esittää omat ennusteemme vuoden 2026 trendeistä ja tapahtumista niin markkinoiden, teknologian kuin sääntelyn alueilla.

Tässä jaksossa keskustellaan siitä, miten EU:n kasvava regulaatio on muuttanut kaupallisia IT- ja teknologiasopimusneuvotteluja. Miksi lain noudattamista vaadittavat sopimusehdot ovat haastavia ja vievät merkittävän osan neuvotteluajasta? Miksi sääntely ja sen tulkinta on niin vaikeaa? Onko vika sääntelyssä, sen soveltajassa vai kenties valvovissa viranomaisissa.

Hallinto-oikeus kumosi tietosuojavaltuutetun Postille määräämät 2,4 miljoonan euron seuraamusmaksut. Sopimus- ja elinkeinovapaus ohittivat tietosuojan, ja Posti sai paketoida palvelut, vaikka tietosuojavaltuutettu katsoi, että kuluttajalla olisi oikeus valita, mitä palveluiden osia käyttää.

Ratkaisu on yhtäaikaa mielenkiintoinen ja looginen.

SRB ja henkilötietojen käsite, jälleen kerran — Latombe ja Schrems III(?), S-Pankin tietosuojasakot.

Jaksossa tehdään tiivis katsaus tuoreimpaan tietosuojaratkaisukäytäntöön. Lisäksi listalle otettiin Suomen lainsäädäntöön ehdotettu muutos, jossa julkiselle sektorille esitetään seuraamusmaksuvelvoitteita.