Dialogi

Tekoälyagentti on tämän hetken ehkäpä kuumin AI-konsepti. Mitä tekoälygentit ovat juristin näkökulmasta? Jotain uutta vai jotain vanhaa, mutta uusissa vaatteissa?

Mitä organisaatioiden tulisi ymmärtää, kun AI-agentteja, eli tekoälypohjaisia ohjelmistorobotteja otetaan käyttöön laajamittaisesti.

Avoin lähdekoodi on teknologiajuristien piireissä mystinen aihe. Valtava osa maailman ohjelmistokoodista tuotetaan ja ylläpidetään avoimena lähdökoodina. Juristien pöydällä ongelma ja riskit tuntuvat jääneet kuitenkin yli kymmenen vuoden taakse historiaan.

Pitäisikö avoimesta lähdekoodista olla huolissaan, ja milloin? Millaisia riksejä OSS-koodin käyttöön nykypäivänä liittyy.

Jaksossa vieraana avoimen lähdekoodin ja lukuisten yrityskauppatilanteiden Open Source -asiantuntija, Jari Koivisto.

Data Act, datasäädös... Big Techin kurinpitosäädösten ja AI Actin rinnalla vähälle huomiolle jäänyt, mutta ensin mainittuja merkittävästi useampaan vaikuttava säädös.

Jaksossa käydään läpi säädöksen IoT-datan keräämisen ja jakamisen perusasioita. Jos kehität verkkoon kytkettyjä laitteita, käytät niitä, tai ole kiinnostunut niiden datasta, kuuntele tämä.

Laitteiden data on kohta kaikkien saatavilla, vai onko sittenkään.

Jaksossa keskustellaan EU:n datasäädöksen, eli Data Actin, perusperiaatteista, lainsäätäjän ymmärryksestä ja ymmärryksen puutteesta. 

Mitä laitedatan sääntelystä pitäisi tietää? Ja kenen sääntelystä tulisi olla tietoinen?

Studiossa Otto Lindholm ja Janne Valo.

Tietosuojavaltuutettu määräsi Yliopiston Apteekille 1,1 miljoonan euron seuraamusmaksun verkkosivulla käytetyn analytiikan ja evästeiden käytöstä ja verkkoselailua koskevien tietojen jakamisesta.

Mistä oli kysymys ja mitkä olivat sakkopäätöksen juridiset perusteet? Mitä oppeja päätöksestä voidaan omaksua?

Finanssivalvonta antoi S-Pankille historiansa suurimman seuraamusmaksun parin vuoden takaisista tietoturvaongelmista ja muun muassa testaamiseen liittyvistä laiminlyönneistä. Jaksossa käydään läpi oppeja tapauksesta niin sopimusten kuin toimittajahallinnankin näkökulmasta.

DORA. Digital Operational Resilience Act. Finanssisektorin ATK-häiriönsietokyvyn EU-asetus.

Jakso on jatkoa Huhtikuussa julkaistulle ensimmäiselle osalle, jossa käsiteltiin DORAn soveltamisalaa ja peruskäsitteitä. Tässä jälkimmäisessä jaksossa pohditaan eri toimijoille DORAsta johtuvia velvoitteita ja vastuita sekä näiden laiminlyöntien seurauksia.

Joskus kaikkea ei voi ostaa yhdeltä toimittajalta. Joskus se taas ei ole kannattavaa tai muodostaa liiallisia toimittajariippuvuuksia. Tässä jaksossa sukellamme monitoimittajaympäristön hyötyihin ja haasteisiin. Miksi organisaatiot valitsevat useita IT-toimittajia, ja mitä juridisia riskejä tai mahdollisuuksia se tuo mukanaan?

Tässä ajankohtaiskatsauksessa perehdytään Espoon kaupungin ja Tietosuojavaltuutetun toimiston väliseen erimielisyyteen siitä, voiko kaupunki opetustoimessaan käyttää Googlen opetukseen suunnattuja palveluita vai estääkö GDPR:n tällaisen? Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 8.4, jota päätöstä jaksossa analysoidaan.

Studiossa Otto Lindholm ja Janne Valo.

Tässä jaksossa avataan teknologiasääntelyn matopurkki. Ensimmäisenä vuorossa on DORA, Digital Operational Resilience Act, eli finanssisektorin teknologisen jatkuvuuden vaatimuksia sektorin toimijoille ja toimittajille asettava säädöspaketti.

Ensimmäisessä DORA-jaksossa käydään läpi säädöksen perusteet. Jatkossa pureudutaan myös mm. säädöksen tuomiin vaatimuksiin, jotka näkyvät kaupallisissa IT-sopimuksissa.

Vieraina Janne Valo ja Sara Välimäki.