Eläimellistä viestintää

Tässä jaksossa pohditaan, millaista eläinkäsitystä valtamedian harjoittama journalismi ruokkii ja on osaltaan mukana normalisoimassa. Onko suurten medioiden tuottaman journalismin näkökulman oltava aina automaattisesti ihmiskeskeinen, vai onko muunlajisten eläinten nykyistä parempaan huomiointiin olemassa keinoja?

Podcastissa viitattu:

Hannele Kauppinen (2018). https://trepo.tuni.fi/handle/10024/103513

Alex Lockwood (2019). https://tinyurl.com/5esmwexa

Animals and media (n.d.). https://talk.eco/wp-content/uploads/Animals_and_Media_Style_Guide.pdf

The Daily Pitchfork (2015). https://dailypitchfork.org/?p=525

Tässä jaksossa pohditaan, kuka asettaisi rajat vastuuttomalle vaikuttamisviestinnälle? Voiko nk. suurelle yleisölle suunnatun yhteiskunnallisen vaikuttamisviestinnän nimissä esittää väitteitä ilman vastuuta ja todistustaakkaa? Miten medioiden mainospaikoilla julkaistavaan yhteiskunnalliseen vaikuttamisviestintään pitäisi puuttua ja kenen toimesta?

Tämä on Eläimellistä viestintää podcastin jatkopala, jossa taustoitetaan edelliseen pitkään podcast-jaksoon (S01 - E03) liittyvää aihealuetta.

Tässä jatkopalassa pohditaan, mistä perinteiset koirankoulutustavat todella kumpuavat?

***

P.S. Toisin kuin podcastissa hieman epätäsmällisesti väitin, on ajalta ennen 1800-lukua olemassa joitain kirjallisia mainintoja koiran koulutuksesta. Niiden perusteella ei kuitenkaan voine päätellä, millaisin metodein koiria on esim. antiikissa tai keskiajalla yleisesti ottaen koulutettu.

Koiria tiedetään kyllä koulutetun historian saatossa melko spesifeihinkin tehtäviin, ja keskiajalla jopa tekemään temppuja puhtaassa viihdetarkoituksessa. Siitä ei kuitenkaan syystä tai toisesta ole paria yksittäistä kirjallista mainintaa enempää tietoa, miten nämä koirat on tavattu tehtäviinsä kouluttaa.

1700-luvun puolelta taas löytynee maininta tryffelikoirien kouluttamisesta. Ensimmäiset maininnat opaskoirien formaalista kouluttamisesta ovat niin ikään peräisin 1700-luvun lopulta, joskin ensimmäiset viralliset opaskoirat koulutettiin kaiketi kuitenkin vasta 1900-luvulla. Koiran formaaliin koulutukseen liittyvän kirjallisuuden ja tiedon voitaneen kuitenkin katsoa olevan vähäistä ajalta ennen 1800-lukua.

Tässä jaksossa pohditaan, minkä takia uutta tietoa on niin vaikea ottaa vastaan, vaikka sitä on tarjolla enemmän kuin koskaan? Johtuuko perinteisissä hevosten ja koirien koulutustavoissa itsepintaisesti pysyminen ihmisen sadistisesta halusta hallita ja käyttää valtaansa muunlajisiin eläimiin, vai vaikuttavatko ihmisten toiminnan taustalla kenties aivan muut syyt?

Jaksoon liittyvät tekstit löytyvät Instagramista ja Facebookista:

https://www.instagram.com/elaimellista_viestintaa/ https://www.facebook.com/sarijakuva

Tässä jaksossa pohditaan, miksi sairaiksi jalostettuja eläimiä on edelleen olemassa, vaikka ylijalostukseen liittyvistä terveys- ja hyvinvointiongelmista on olemassa enemmän tietoa kuin koskaan. Johtuuko se ihmisen välinpitämättömyydestä eläimen hätää ja kärsimystä kohtaan, vai vaikuttavatko ihmisten toiminnan taustalla kenties aivan muut syyt?

Jakso perustuu APDAWGin 23.2.2021 järjestämään Welfare problems of flat-faced dogs - can we ever solve them? -verkkotapahtumaan ja siellä esiintyneiden puhujien esityksiin. Tapahtumatallenne löytyy osoitteesta https://youtu.be/Ycqcr0n-JsA

Tässä jaksossa pohditaan, mikä suojelukoirakulttuurissa oikein ruokkii väkivaltaa? Onko kyse yksilön päätöksestä potkaista koiraa, vai onko kyse lopulta kuitenkin paljon yksilötasoa laajemmista ja järjestelmään sisäänrakennetuista toimintatavoista?