E.Pod - Urheilijan polku

Eerikkilän ihmisten ja kulttuurin johtaja Sirpa "Sipi" Korkatti vetää tämänkertaista jaksoa, jossa keskustellaan seurakulttuurin kehittämisestä. Vieraakseen Sipi on saanut Palloliiton seurapalvelujohtajan ja apulaispääsihteerin Timo "TiHu" Huttusen.

Sipi ja TiHu keskustelevat jaksossa mm. mitä seurakulttuuri on ja miksi se on tärkeää. He uskovat, että yhdessä tekemisen kulttuuri pysyy arvossaan ja on tärkeää tulevaisuudessakin.

"Toisinaan puhutaan että talkootyöt ja seuratoiminta ovat hiipumassa, mutta uskon että sosiaalisen kiinnittymisen merkitys ja kuuluminen joukkoon on edelleen äärimmäisen tärkeää."

Minkälaisia henkilökohtaisia kokemuksia TiHulla on oman lapsensa seuratoiminnasta?

"Fc Reipas järjestää Lahti Soccer -turnausta, jossa olen ollut pystyttämässä telttaa ja tekemässä muita talkoohommia aina silloin, kun seura ja joukkue ovat niin ilmoittaneet. Sitä ei varsinaisesti kysytä vanhemmilta erikseen vaan kaikki osallistuvat talkoisiin. Kulttuuri siirtyy näin sukupolvelta toiselle ja samalla se on oppimista toimimaan seuran sateenvarjon alla."

Sipin omat muistot liittyvät Hauhon Sisun suunnistustoimintaan, jossa hänen tyttärensä harrastivat.

"Kauden päättäjäiset järjestettiin aina vanhempien voimin, yksi toi paistinlastan, toinen sakset ja kolmas jotain muuta. Järjestimme ohjelman ja teimme ruuan aina yhdessä ja kokemus oli aina mielettömän hieno ja yhteisöllinen."

Keskustelu etenee seurakulttuurin johtamiseen ja kehittämiseen sekä seurakulttuurin tulevaisuuteen. Kenen vastuulla kulttuurin johtaminen seuroissa on ja miten sitä pidetään yllä? Miten kulttuuria vaalitaan Palloliitossa? Kuuntele koko jakso!

Tässä jaksossa keskustellaan yläkouluikäisten koulunkäynnistä ja urheilusta sekä niiden yhdistämisestä. Jaksoa hostaa Eerikkilän koulutuspäällikkö Antti Jokinen. Vieraikseen hän on saanut Palloliiton nuoruusvaiheen kehityspäällikön Markus Paanasen  ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean kehityspäällikön Jari Savolaisen.

Nuoren urheilijan kaksoisurasta puhuttaessa tarkoitetaan urheilun ja opiskelupolun yhdistämistä ja sitä, kuinka luodaan tavoitteelliselle urheilijalle mahdollisuudet menestyä niin urheilussa kuin siviilielämässä riittävän joustavasti.

Savolainen ja Paananen kertovat nykyisistä yläkouluverkostomalleista liittyen urheilun ja koulunkäynnin yhdistämiseen. He puhuvat myös siitä, miksi koulun ja urheilun yhdistäminen saattaa olla yläkoulussa haastavampaa kuin lukiossa. Entä miten nuorille pyritään mahdollistamaan laadukas arki tai tarjoamaan harjoituksista yksi vapaailta viikossa?

Miten selkeät rakenteet helpottavat nuoren laadukasta arkea? Miten nuoren urheilijan uran alkua voisi tukea kotona? Näihin ja moniin kysymyksiin kuulet vastauksen kuuntelemalla jakson.

Tässä jaksossa keskustellaan Ekkono-metodista ja siitä, mitä futisvanhempien tulisi tietää metodista.

Jaksoa hostaa Eerikkilän jalkapallopalveluiden päällikkö Antti Kekkonen. Antin vieraana on Eerikkilässäkin valmentajana ja kouluttajana toimiva Pol Deulonder. Barcelonasta kotoisin oleva Pol on työskennellyt lähes seitsemän vuotta Suomessa jalkapallovalmentajana. Eerikkilän lisäksi Pol valmentaa ja kouluttaa valmentajia mm. HJK:ssa.

Valmentajat ovat usein erikoistuneet pelaajan fyysisten ja teknisten osa-alueiden parantamiseen, koska nämä ominaisuudet koetaan tärkeimpinä. Pelissä on kuitenkin kolmas keskeinen osa, joka usein unohdetaan. Tämä on pelin kognitiivinen näkökulma: Tapa, jolla pelaajat havainnoivat peliä ja tekevät ratkaisevia päätöksiä.

Pelin ymmärtämisen opettaminen mahdollistaa älykkäiden pelaajien kehittämisen, jotka osaavat etsiä tietoa, pelata itsenäisesti ja tarjota erilaisia ​​ratkaisuja pelin eri ongelmiin. Pelin ymmärtäminen auttaa pelaajia myös sisäistämään paremmin, milloin ja miten käyttää fyysistä ja teknistä osaamistaan pelitilanteiden ratkaisemiseksi.

Ekkono-metodissa myös ymmärretään, ettei kaikista jalkapalloharrastajista tule ammattipelaajia. Metodissa kiinnitetäänkin huomiota olemassa olevaan arvomaailmaan, toisten kunnioittamiseen ja ryhmätyöhön, jotka ovat tärkeitä oppeja kaikkialla elämässä.

Mikä on Ekkono-metodi?

Ekkono on jalkapallon pelinymmärtämisen opettamiseen erikoistunut valmennusmetodi, jonka ovat alun perin kehittäneet Carles Romagosa ja David Hernandez (Soccer Services Barcelona). Metodin lähtökohtana on kerätä kaikki pelistä saatavissa oleva tieto ja muotoilla se jäsennellyksi kokonaisuudeksi. Tämän jälkeen Ekkono-metodin tavoite on auttaa pelaajia saavuttamaan täysi potentiaalinsa kognitiivisten harjoitteiden kautta ja opettamaan heille pelin kautta pelaamisen keskeisiä yksilöllisiä perusperiaatteita. Metodin ensisijainen tehtävä on varmistaa, että pelaajat pystyvät tulkitsemaan peliä ja soveltamaan taitojaan parhaimmalla mahdollisella tavalla joukkueensa hyväksi.

E.Podin 2. tuotantokausi alkaa tärkeällä aiheella, kun jakson isäntä Aleksi Tossavainen keskustelee vieraansa Noora Mikolan kanssa lapsen itsetuntemuksesta ja sen tukemisesta. Mitä itsetuntemus käytännössä tarkoittaa? Mitä eroa on itsetunnolla, itsetuntemuksella ja itseluottamuksella? Mitä voimme vanhempina ja aikuisina tehdä tukeaksemme lapsen itsetuntemusta? Miten hyötyä urheilussa opituista itsetuntemustaidoista voi hyötyä muussa elämässä?

Miksi itsetuntemus on niin tärkeää ja miten ne näkyvät urheilussa?

Itsetuntemus helpottaa ihmistä ymmärtämään omia toimintamallejaan. Miksi reagoin tilanteessa jollain tietyllä tavalla. Tai mikä on oma kyvykkyyteni toimia eri tilanteissa. Urheilu tarjoaa lapselle erinomaisen ympäristön kokea ja harjoitella erilaisten tunteiden tuntemista ja niiden säätelyä. Tunteiden tunnistaminen ja niiden sanoittaminen on tärkeää myös urheilusuorituksen kannalta. Osa tunteista parantaa ja osa heikentää urheilusuoritusta.

”Jos tiedämme mitä tunnemme eri tilanteissa ja miten se vaikuttaa toimintaamme ja urheilusuoritukseen, voimme itsetuntemuksen avulla hyödyntää suorituksen kannalta hyödyllisiä tunteita ja ehkä vastaavasti säädellä haitallisia, suoritusta heikentäviä tunteita”, Noora Mikola selvittää.

Urheilun kautta lapsi pääsee myös turvallisesti harjoittelemaan esimerkiksi pettymyksen tunteiden käsittelyä tai suurta riemua. Samalla hän voi oppia huomaamaan,  minkälaisia asioita ne aiheuttavat omassa kehossa tai mielessä.

Miten itsetuntemusta voisi kehittää?

Jos ajatellaan urheilevan lapsen vanhempaa, niin lasta voi auttaa ymmärtämään ja ehkä myös sanoittamaan omaa toimintaa ja tunteita. Erityisesti jos kyseessä on pieni lapsi, aikuinen voi antaa nimen asioille, joita lapsi tuntee. Esimerkiksi jos lapsi hermostuu tai alkaa itkeä, kun häneltä viedään pallo. Aikuinen voi kertoa, että ”nyt sinua harmittaa, kun kaveri vei sinulta pallon.” ´Lapselle voi myös kertoa, miten hänen toimintansa vaikuttaa aikuisen omiin tunteisiin. Esimerkiksi ”minulle tuli hyvä mieli, kun autoit pakkaamaan harjoituslaukun”. Näin lapsi oppii ymmärtämään paremmin myös oman toiminnan seurauksia.

Lasta voi myös pyytää listaamaan omia ominaisuuksia, positiivisia ja kehityskohteita. Voidaan myös miettiä jotain tosi onnistunutta suoritusta ja yrittää palauttaa mieleen, minkälaisia tunteita se herätti. Jännittikö paljon vai oliko rento fiilis tai oliko energinen vai väsynyt olo. Isompien lasten kanssa voi tehdä mielikuvaharjoitusta myös jostain huonosta suorituksesta. Miltä silloin tuntui ja mitä päässä pyöri. Tämäntyyppiset harjoitukset ovat Noora Mikolan mukaan loistavia ensimmäisiä askeleita itsetuntemukseen. Harjoituksia voi tehdä jopa aika pienen lapsen kanssa esimerkiksi piirtämällä. Myös yhteiset automatkat kannattaa käyttää hyödyksi keskusteluille.

Kuuntele jakso artikkelin yläreunasta. Löydät podcastimme myös Spotifyista ja Suplasta.

Noora Mikola on HJK:n kaupunginosatoiminnan kehityspäällikkö, joka vastaa seuran koko kaupunginosatoiminnan kehittämisen suunnittelusta, toteutuksesta sekä seurannasta. Nooralla on myös oma futistausta. Hän pelasi Puistolan Urheilijoissa B-junioriksi asti, jonka jälkeen loukkaantumiset pakottivat lopettamaan pelaamisen. Noora on ehtinyt saada myös kansainvälistä valmennuskokemusta asuttuaan viisi vuotta Ruotsissa Djurgårdenissa.

Aleksi Tossavainen vastaa Eerikkilän psyykkisestä valmennuksesta ja toimii myös Mental Coachina poikien U19 jalkapallomaajoukkueessa sekä FC Hakan Veikkausliigajoukkueessa. Hän on julkaissut aiheesta myös kirjallisuutta, viimeisimpänä Antti Peltosen kanssa yhdessä julkaistu teos Psyykkinen valmennus. Kirja konkretisoi psyykkisen valmennuksen hyödyntämistä käytännössä urheilussa ja työelämässä.

E.Podin 1. kauden päättävässä erikoisjaksossa pääsevät ääneen tuoreet ex-pelaajat Panu Autio ja Jussi Piha. Pihan hostaamassa jaksossa käsitellään huippu-urheilijan psyykkisiä valmiuksia ja niiden merkitystä Pihan ja Aution omien kokemuksien kautta.

Jussi Piha on salibandy maailmanmestari vuodelta 2018 sekä seitsenkertainen lajin Suomen mestari. Hänen uransa oli tarkoitus päättyä tämän kauden jälkeen, mutta loukkaantumiseen takia pelit loppuivat jo kesken F-Liigakauden. Suomalaisen futsalin legendan Panu Aution ura huipentui alkuvuodesta pelattuihin futsalin EM-kisoihin. Vuodesta 2006 Suomen futsalmaajoukkuetta edustaneen Aution ura päättyi lopullisesti muutama viikko sitten kotimaisen futsal-liigan päätyttyä.

Jussi Piha ja Panu Autio aloittavat keskustelunsa pihapeleistä ja niiden merkityksestä urheilijana kasvamisessa. Keskustelu etenee juniorivuosista uran päätöshetkiin asti. He pohtivat jaksossa mm. turvallinen ympäristön merkitystä, itsetuntemusta, itseluottamusta ja isoimpia urallaan kohtaamia haasteita.

Piha ja Autio käyvät lisäksi läpi, minkälaiset asiat heitä motivoivat, miten he valmistautuivat suoritukseensa ja miten he käsittelivät jännitystä sekä erilaisia painetilanteita.

Tässä E.Podin jaksossa keskustellaan erilaisista lajikulttuureista ja niissä toimimisesta. Jaksoa isännöi Eerikkilän tutkimus- ja kehitysjohtaja Mikko Pohjola. Mikon vieraiksi ovat saapuneet Lapin Urheiluopistossa toimivan Lapin Urheiluakatemian valmennuspäällikkönä nykyisin työskentelevä ja aiemmin mm. Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentajana tunnettu Reijo Jylhä sekä Lapin Urheiluopiston psyykkisen valmennuksen asiantuntijana Joona Vazana.

Mitä ovat eri lajien lajikulttuurit, miten ne vaikuttavat lasten ja nuorten urheilutoimintaan ja mitä vanhempien ja valmentajien pitää asiasta ymmärtää? Miten eri lajien lajikulttuurit eroavat toisistaan, miten ne näkyvät vieraidemme päivittäisessä arjessa? Ovatko lajit erilaisia vai samanlaisia? Onko laji keskeisin toimintakulttuuria määrittävä tekijä?

Entä mistä lajikulttuurit syntyvät ja miten ne kehittyvät? Voiko lajikulttuuria muuttaa, ohjata tai johtaa ja kenen toimesta? Vai pitäisikö edes yrittää, vai mieluummin luovia lajikulttuurien keskellä poimien parhaat palat ja välttää pahimmat.

Muun muassa näihin mielenkiintoisiin kysymyksiin vieraamme ottavat kantaa Mikon johdolla. Käy kuuntelemassa koko jakso.

Mitä tarkoitetaan pelille heittäytyvillä lapsilla? Miksi pelille heittäytyminen on niin tärkeää ja mistä pelille heittäytyvän lapsen tunnistaa?

Tänään meillä on E.Podin studiossa kolme intohimoista jalkapallomiestä, jotka pääsevät keskustelemaan pelille heittäytyvistä lapsista.​

Keskustelua johtaa Eerikkilän jalkapallon valmennuspäällikkö Erkki Valla ja vieraikseen hän on saanut HJK:ssa F6-F8 -ikäluokkien kaupunginosatoiminnan valmennuskoordinaattorin Juha Vallan sekä entisen jalkapalloilijan ja nykyisen U17-poikien maajoukkueen päävalmentajan Erkka V. Lehtolan.

Minkälainen on pelille heittäytyvä lapsi?

"Peliin heittäytyvä lapsi ei välttämättä ole aina mukava. Jos pelikaveri töppää, hän saattaa antaa siitä palautetta. Toisaalta pelille heittäytyvät lapsi voi antaa herkemmin positiivista palautetta joukkuekaverille. Tämä johtuu usein siitä, että pelille heittäytyvä lapsi välittää, hän on kilpailuhenkinen ja haluaa voittaa. On tietenkin ikäluokasta kiinni, kuinka paljon tällaista palautteen antamista voidaan sallia. Pienten lasten kohdalla aikuisia tarvitaan vielä paljon kultaisen keskitien löytämiseksi."

Jaksoa hostaa Eerikkilän ja Salibandyliiton kehityspäällikkönä toimiva Miikka Lamu. Hän on saanut vieraakseen Varalan urheiluopiston testauspäällikön Marko Haverisen. Miikka ja Marko keskustelevat urheilevien lapsien ja nuorien kuormituksen ja palautumisen merkityksestä.

Mitä havaintoja Markolla on nykytilanteesta. Onko meidän urheilijan polulla asiat tasapainossa vai tulisiko meidän olla tietoisia joistakin ilmiöistä? ​Entä mitä meidän tulisi ymmärtää ja tietää kuormitukseen ja palautumiseen liittyvästä termistöstä. Ylikunto on kaikille tuttu, mutta mitä muuta lasten ja nuorten vanhempien olisi hyvä tietää?

Miten sitten Miikkan ja Markon käymä keskustelun anti viedään joukkuepalloilijan viikkorytmiin ​ja mitä valmentajan tulee ymmärtää kuormittumisesta ja hyvästä harjoituksesta?

Kuuntele E.Pod, saat vastaukset kaikkiin näihin kysymyksiin.

E.Podin 7. jaksossa keskustellaan urheilevan lapsen ja nuoren ravitsemuksesta. Jaksoa isännöi Eerikkilässä liikunnanohjaajana toimiva Ville Laine ja vieraana hänellä on Varalan urheiluopiston ravitsemusterapeutti Titta Mehtänen.​

Ville ja Titta käyvät läpi mm. urheilevan lapsen lautasmallia ja ravitsemussuosituksia sekä antavat siihen konkreettisia vinkkejä. Keskustelun aikana pohditaan myös, mistä vanhempi tai lapsi itse voi huomata ravinnon riittämättömyyden tai mitä erityisruokavalioiden kohdalla kannattaa huomioida.

Titta antaa myös vastauksensa Villen kysymyksiin, mitä eroa on urheilujuomalla ja energiajuomalla ja minkä ikäisille niitä voi suositella sekä minkälaiset eväät Titta itse pakkaisi lapselle pelireissulle.

E.Podin 6. jaksossa paneudutaan siihen, kuinka paljon urheilevalta lapselta tai nuorelta  voi vaatia. Jaksoa isännöi Eerikkilän jalkapallon valmennuspäällikkö Erkki "Eki" Valla. Hän on saanut vieraakseen Pasi Tauriaisen, rovaniemeläislähtöisen entisen maajoukkuejalkapalloilijan ja nykyisen juniorivalmentajan sekä futisiskän. Pasi valmentaa nykyisin Kauniaisissa Grankulla IFK:n 2009-2010 syntyneitä junioreita. Pasin pojat pelaavat ammatikseen jalkapalloa, Julius Freiburgissa Saksassa ja Jimi Chelseassa Englannissa.

Eki ja Pasi keskustelevat jaksossa mm. siitä, mikä on sopiva vaatimustaso lapsiurheiluvaiheessa ja mitä urheilevan lapsen perheeltä voi vaatia. Miten tärkeää on kommunikaatio seuran ja vanhempien välillä ja mistä tietää, elääkö lapsi omaa vai vanhempiensa urheilu-unelmaa. Entä voiko lapselta vaatia harjoittelua omalla ajalla? Pasi kertoo kokemuksiaan urheilevien lasten isänä sekä juniorivalmentajana.