1700- ja 1800- luvuilla elävältä hautaaminen aiheutti kuolemanpelkoa. Elävältä hautaaminen oli yksi vampirismin tieteellisistä selityksistä. Kuoleman varmistamiseksi suositeltiin mm. jalkapohjien viiltelyä partaveitsellä ja tulisen hiilihangon työntämistä peräaukkoon. Muita järjettömiä tapoja ja uskomuksia tuohon aikaan olivat myös mm. suisidaalimurhat, joissa vinksahtaneen teologisen järkeilyn perusteella tehtiin murha sekä ihmissudet, joihin Euroopassa uskottiin ja käytiin myös ihmissusioikeudenkäyntejä.

Yleinen maailmankuva oli 1700- ja 1800-luvuilla viitekehys, johon kaikki käsitykset yritettiin sovittaa. Maailmankuva muodostui kristillisen uskon dogmeista. Ongelmana kuitenkin oli, että raamattu vaikenee monista käytännön asioista tai teksti on ristiriitaista. Siitä huolimatta täytyi yrittää sovittaa eteen nousevia kysymyksiä, ongelmia ja ilmiöitä. Sitä tekivät yhtäältä oppineet, teologit, tutkijat, alkemistit ym. sen ajan sivistyneistö ja toisaalta tavallinen rahvas, joka sekoitti surutta ja iloisesti kristinuskon dogmeihin omia kansanuskomuksia. Raamatun teksti, oppineiden tulkinnat sekä rahvaan oma usko ja omat käsitykset koskettivat vain osin toisiaan, joten syntyi kaikennäköisiä väärinymmärryksiä ja erikoisia arvaamattomia seurauksia.

Länsimaissa ollaan jo melkoisen pitkälle irtauduttu kristinuskon maailmankuvasta ja sen järjestävästä vaikutuksesta kaikkeen muuhun ajatteluun, mutta islamilaisessa maailmassa uskonnollinen maailmankuva on edelleen sellainen ajatusmallin kehikko, joka täytyy jokaisessa asiassa ottaa tavalla tai toisella huomioon.

Tieteen eräs tehtävä on pitää yhteiskunta raiteillaan ja siihen tarvitaan laadukasta tutkimusta. Mikäli näin ei ole, on vaarana että syntyvän tilan täyttää kaikenlaiset huuhaa uskomukset, joista tässä ohjelmassa kuullaan muutama karmaiseva esimerkki.

Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on Pekka Kilpinen, joka on kirjoittanut kirjan Vakavasti otettavaa huuhaata.

1898 saksalaisen lääkärikunnan kokouksesta lähti liikkeelle huhu aineesta, joka oli varsinainen ihmelääke. Se olisi kymmenen kertaa tehokkaampi kuin pahamaineinen morfiini, mutta aiheuttaisi vähemmän riippuvuutta. Kyseessä oli puolisynteettinen heroiini, joka tepsisi kivun lisäksi moniin muihinkin asioihin. Heroiinilla voitaisiin parantaa mm. keuhkokuume, tuberkuloosi, astma ja keuhkoputkentulehdus. Heroiini tepsisi myös tavalliseen yskään. Sitä jopa annettiin lapsille yskänlääkkeenä. Heroiinia myytiin myös elämäneliksiirinä. Heroiinia oli satavilla nesteenä ja jauheena, poretabletteina, imeskelypastilleina ja pillereinä. Kahden vuoden kuluttua jo yli 180 kliinisessä selonteossa todistettiin heroiinin myönteisiä ominaisuuksia.

Myös Suomella on oma heroiiniin liittyvä historia. Suomessa heroiinin kulutus 1930-luvulla oli maailman huippuluokkaa asukasta kohden. Heroiinia määrättiin mm. krapulalääkkeeksi. Toisessa maailmansodassa heroiinitabletteja määrättiin kaukopartiomiehille yskään. Heroiini poistettiin Suomen apteekkien luettelosta vuonna 1948.

Heroiini yhdistää yhdysvaltalaisia 2010-luvulla kuin omenapiirakka. 2000-luvun puolivälissä uudelleen alkanut heroiiniepidemia pahenee Yhdysvalloissa edelleen ja kriisistä syytetään lääkäreitä, sillä kyseessä väitetään olevan reseptilääkkeiden väärinkäyttö ja ennen kaikkea väärin määrääminen. Esimerkiksi hammaslääkäri on voinut määrätä hyvinkin pieniin vaivoihin huomattavan määrän opioidipohjaisia voimakkaita kipulääkkeitä. Laillisten opioidien käyttäjillä on 40-kertainen riski siirtyä heroiinin käyttäjäksi. Myös opioidien verkkokauppa on ongelma.

Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen.

Maailmanhistoria on täynnä nerokkaita ideoita ja sankarillisia tekoja. Mutta löytyy monia esimerkkejä myös katastrofin mitat täyttävistä epäonnistumisista. Eräs tällainen fiasko on Vasa-laiva, joka oli Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin lippulaiva.

Kruununlaiva Vasa oli sota-alus, jonka piti hankkia Ruotsin laivastolle Euroopan kunnioitus. Aikanaan huippunykyaikaisen sotalaivan purret nostettiin 10. elokuuta 1628. Ruotsin laivaston ylpeys oli purjehtinut neitsytmatkaansa vain n. 1300 metriä Tukholman laiturista, kun se upposi vieden mennessään 50 merimiestä.

Syy uppoamiseen oli yksinkertaisesti se, että ruotsalaisille sodankäynnissä tärkeintä oli sen visuaalinen kauneus. Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin käskystä Vasa-laivaan tehtiin suunnitteluvaiheessa ja sen jälkeen monia visuaalisuutta korostavia muutoksia, jotka tekivät laivasta erittäin epävakaan. Kukaan ei kuitenkaan uskaltanut kertoa tätä tosiseikkaa kuninkaalle.

Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana kuninkaallisesta katastrofista ja merenkulun virheiden paikoista kertoo merietnologi Anne Ala-Pöllänen. Parhaillaan Ala-Pöllänen valmistelee väitöskirjaa Suomen lipun alla purjehtivilla kauppalaivoilla vallitsevasta turvallisuuskulttuurista monikulttuurisuuden ja merimiehisyyden näkökulmasta.

Jokaisella aikakaudella on ollut omat pesunkestävät ääliönsä ja eräs heistä on edesmennyt Kiinan kansantasavallan johtaja Mao Zedong, jos mittarina pidetään menehtyneitä henkiä, joita syntyi suuren harppauksen ja kulttuurivallankumouksen aikana useita kymmeniä miljoonia.

Suuressa harppauksessa (1958–1960) Maon ajatuksena oli mm. joukkojen tiede, jossa innostuneet talonpojat kykenivät tekemään mittavia suorituksia, kuten laukaiseman satelliitteja avaruuteen ja kehittämään uudenlaisia viljelykasveja. Myös terästuotannon piti olla helppoa talonpojille. Surkuhupaisaa on, että ihmiset sulattivat vokkejaan ja työkalujaan, jotta saataisiin raaka-ainetta teräksentuotantoon, josta oli tarkoitus tehdä vokkeja ja työkaluja. Metallin sulattamiseen tarvittiin tulta ja niinpä hakattiin pois kaikki puut, pensaat, puistot ja sen jälkeen siirryttiin omiin huonekaluihin. Elinympäristöä tuhottiin, koska tuotantoa piti sada aikaiseksi oman hengenmenon uhalla.

Osana suuren harppauksen koulutuspolitiikkaa oli koulutusjärjestelmä, joka oli 9-vuotinen peruskoulu ja lukio. Oppitunnit kestivät 10 minuuttia. Tavoitteena oli kuitenkin saavuttaa yliopisto opintoja vastaavia tuloksia.

Kulttuurivallankumouksella (1966–1969) Mao halusi väkivaltaista, puhdistavaa kaaosta, jolla hän löi päähän poliittisia vastustajiaan epäonnistuneen suuren harppauksen jälkeen. Vielä 1970-luvulla järjestettiin toukokuun salaliitoksi kutsuttu tutkimus, jossa käytiin läpi 15 miljoonaa ihmistä. Mitään salaliittoa ei ollut koskaan ollutkaan, mutta tutkimuksen metodina oli kiduta ihmistä, saa tunnustus ja usko siihen. Näin syntyivät erilaiset salaliittoteoriat, joita kidutettavat ihmiset keksivät henkensä pitimiksi. Päänsä saattoi menettää kuka tahansa.

Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on maailmanpolitiikan professori Juha A. Vuori Helsingin yliopistosta.

Araljärven kuivatus on yksi maailman suurimmista ympäristökatastrofeista, joka oli tarkkaan suunniteltu. Neuvostoliiton suunnitelmatalous halusi vettä puuvillapelloille ja maksimoi ympäristöongelmat ja minimoi taloudellisen tuoton.

Vesi johdettiin puuvillapelloille, jotka sijaitsevat alueilla joiden maaperä soveltuu huonosti puuvillan kasvattamiseen ja puuvillan laatu jää huonoksi. Ympäristökatastrofista lähtöisin olevaa puuvillaa kerätään tänä päivänä lapsityövoimalla ja viedään Kiinaan, Bangladeshiin ja Intiaan, jossa se sotketaan muuhun puuvillaan ja myydään halpavaatteissa ympäri maailmaa.

Toisaalta kuivuneen Araljärven pohjan hiekka sisältää haitallisia aineita, jotka hiekkamyrskyjen seurauksena nousevat ilmaan ja lentävät laajalle ympäristöön ihmisten hengitettäväksi. Neuvostoliitto käytti Aralin keskellä lojuvaa saarta biologisten aseiden laboratoriona. Araljärven pohjan hiekassa kerrotaan olevan jopa Neuvostoliiton aikaisten ydinkokeiden aiheuttamia radioaktiivisia jäämiä.

Araljärven ympäristökatastrofista kertoo Aalto-yliopiston vesitutkija professori Olli Varis, joka muistuttaa myös, että nykyinen biotalous on taloudellista toimintaa siinä kuin mikä hyvänsä. Valitettavan yleinen toimintamalli tänä päivänä on, että taloudellista toimintaa ohjataan sellaisille alueille missä kilpailuetu tulee siitä, että ei oteta huomioon ympäristöongelmia eikä ympäristön hoidosta koituvia kustannuksia ja otetaan sosiaalisia oikopolkuja, eikä huolehdita siitä että ihmisillä on kunnon työolot. Erehdysekspertin toimittaa Raimo Tyykiluoto.

Bosnian pyramidit kirjoittavat historiaa uusiksi. Radiohiilitutkimusten mukaan aikataulu pyramidien valmistumiselle on 12 000 – 25 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tämän ei historiankirjoituksen mukaan pitäisi olla mahdollista, sillä esimerkiksi 12 000 vuotta eaa. eläneillä metsästäjä-keräilijöillä ei ollut tietämystä eikä työkaluja pyramidien kaltaisten rakennelmien toteuttamiseen. Niinpä nykyään pyritään toteamaan, että kyseessä eivät ole pyramidit vaan muunlaiset rakennelmat. Näin todetaan siitä huolimatta, että esiin kaivetuista tunneleista on löydetty ovaalin mallisia kivikäytäviä. Tällaisia kivikäytäviä ei nykytietämyksen mukaan osattu kuitenkaan tehdä yli 12 000 vuotta sitten.

Bosnian pyramideista, syvältä maan alta, on löydetty myös kivipaaseja, jotka ovat 2000 - 4000 kg painoisia keraamisia kiviä. Kivipaasit ovat magneettisia ja joillain tasoilla ne säteilevät elektromagneettisuutta ja ultraääniä, jotka ovat havaittavissa mittalaitteilla. Myös pyramidien huipuilta on taltioitu pyramideista tulevaa ultraääntä ja infraääntä. Tieteellistä selitystä äänille ei ole. Nämä äänet on muutettu matemaattisen kaavan mukaan ihmiskorvalle kuultavaan muotoon ja ne kuullaan tässä ohjelmassa.

Bosnian pyramideihin liittyy kaikkinensa sellaisia fyysisiä ilmiöitä, joiden on sanottu olevan mahdottomia, toteaa pyramideilla ääniarkeologisia tutkimuksia tekevä Emma-palkittu äänittäjä ja musiikkituottaja Heikki Savolainen, joka pistäytyi äänitallenteidensa kanssa erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana.

Alkoholi tuo ilon, nautinnon, erehdysten, pahoinpitelyjen ja sairauksien alkuvesi on ristiriitaisia tunteita herättävä juoma.

Ensimmäistä kertaa alkoholijuomia yrittivät ilmeisesti kieltää jo muinaiset kiinalaiset noin 2100-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Alkoholin vastaisuus kasvoi Suomessa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella alkoholin kieltäminen tuli muotiin meillä ja muualla.

Työväenliikkeen piirissä ajateltiin, että kännisestä toverista ei ole apua vallankumousta tehtäessä. Naisasialiike vastusti myös alkoholia, sillä naiset joutuivat usein kantamaan ne seuraukset, joita liiallinen viinankäyttö perheissä aiheutti. Suomen raittiusliikkeen keskeinen järjestö Kohtuuden ystävät muutti 1800-luvun lopulla nimensä Raittiuden ystäviksi.

Kun Suomi 1917 itsenäistyi, ensimmäisiä päätöksiä oli kieltolain voimaansaattaminen. Kieltolaki oli voimassa Suomessa 1.6.1919 – 5.4.1932, jonka seurauksena kansa ryhtyi juomaan pirtua, vankilat täyttyivät rikollisista ja pirtugangsterit käärivät rahat.

Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on aiheesta väitöskirjan tehnyt valtiotieteiden tohtori Aija Kaartinen.

Marsiin haluaisi muuttaa peräti 202 586 ihmistä. Näin monta ihmistä nimittäin pyrkii mukaan Hollantilaisen Mars One-järjestön avaruushankkeeseen, jossa aiotaan lähettää 2020-luvulla ihmisiä Marsiin pysyvästi asumaan. Ensin sinne muuttaa neljä ihmistä vuonna 2027 ja sitten kahden vuoden välein lähetetään lisää ihmisiä, kunnes Marsissa elää 24 hengen siirtokunta. Matkasta aiotaan tehdä tosi-tv-ohjelma, jonka lähetysoikeudet myydään kalliilla ja jolle hankitaan sponsoreita. Näin projekti rahoitetaan.

Marsiin on matka 56 - 400 miljoonaa kilometriä. Etäisyys vaihtelee sen mukaan missä kohtaa Maa ja Mars ovat radoillaan. Reissu kestää yhteen suuntaan 5-9 kuukautta. Eli Marsissa käymiseen ei ihan vuorotteluvapaa riitä. Tosin suomalainen innovaatio sähköpurje voi mullistaa totaalisesti myös avaruusmatkailun. Tähän keksintöön tulee käytännön varmistus kun Aalto-1 nanosatelliitti laukaistaan avaruuteen vuoden 2016 helmi-maaliskuussa.

Yhteensä 53 erillistä Mars -ohjelmasta onnistuneita on 22 kpl. ja epäonnistuneita 31 kpl. Onnistumisien määrä kasvaa mitä lähemmäksi nykyaikaa tullaan. Ongelmat eivät ole aina olleet teknisiä, vaan osin huolimattomuudesta johtuvia: Mittayksiköt olivat menneet sekaisin, tietokoneita oli ohjelmoitu väärin ja laitteisiin oli jätetty teipinpaloja. Nasan lanseerasi myös ohjelman nopeammin, edullisemmin ja paremmin. Tämä osoittautui Mars-tutkimuksen kannalta kohtalokkaaksi.

Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana Mars-tutkimuksen epäonnistumisia ja onnistumisia analysoi tutka- ja avaruusteknologian tutkimuspäällikkö Ari-Matti Harri Ilmatieteen laitokselta.

Jokaisella aikakaudella on ollut omat pesunkestävät ääliönsä. Yle Puheen Erehdysekspertti on ohjelmasarja unohtelusta, vaarallisista keksinnöistä, lipsahduksista, ahneudesta ja silkasta idioottimaisuudesta, joilla on ollut kauaskantoiset seuraukset. Tällä kertaa ihmetellään kallellaan olevaa kellotapulia Pisaa.

Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin historian professori Aino Niskanen. Hän ottaa kantaa myös Helsingin Etelärannan tontille suunniteltuun Guggenheim-museoon. Voittanut ehdotus herättää Aino Niskasessa pieniä epäilyksiä. Ensiksikin voittanut ehdotus ei tule näkymään hopeisena niin kuin väitetään, vaan mustana. Toiseksi, toisin kuin ympäröivä rakennuskanta on vaaleaa ja horisontaalista voittanut ehdotus on majakkamainen torni, eli se on valtavan silmiinpistävä ja jättää ympäröivät varsin hienot rakennukset tietyllä tavalla varjoon. Myös prosessi, jolla kilpailu saatiin aikaan, ei ollut Aino Niskasen mukaan kovin avoin ja se on herättänyt kritiikkiä ja huolta mm. sen suhteen minkälainen rahoitus hankkeella tulee olemaan.

Tshernobylin nelosreaktori räjähti 26.4.1986, kun muutama insinööri testaili laitteistoja. Tshernobylissä tehtiin onnettomuuden sattuessa koetta, jota eivät olleet hyväksyneet sen enempää voimalaitoksen suunnittelijat kuin edes suunnittelua tarpeeksi tuntevat henkilöt, sillä kokeen suorittaminen edellytti reaktorin käyttämistä tavalla, joka nimenomaan kiellettiin laitoksen käyttömääräyksissä.

Koetta varten oli tehtävä erinäisiä valmisteluja. Ensinnäkin reaktorin hätäjäähdytysjärjestelmä ja pikasulkujärjestelmä piti kytkeä pois päältä. Sitten koetta jatkettiin ja kytkettiin voimalaitoksen turvallisuusjärjestelmä pois päältä, koska se olisi estänyt reaktorin väärän käytön eli kokeen suorittamisen.

Koe oli tarkoitus suorittaa nelosreaktorin alasajon yhteydessä. Alasajo oli aloitettu edellisenä yönä kello yhden jälkeen, mutta seuraavana aamuna tuli ilmoitus, että eräs alueellinen voimala oli tipahtanut verkosta. Kiovasta soitettiin Tshernobyliin ja ilmoitettiin, että verkko tarvitsee lisää sähköä joten voisiko ydinvoimalan alasajoa lykätä. Näin tehtiin. Samalla lykättiin koetta. Reaktorin alasajoa jatkettiin 23.04 perjantai-iltana. Ajankohta osui ydinvoimalan työvuorojen väliin. Koska koe piti suorittaa alun perin päivävuoron aikana, yövuorolaiselle jäi vain vähän aikaa perehtyä kokeen yksityiskohtiin. Vuoroa johti insinööri, joka oli työskennellyt vastuunalaisessa tehtävässä vasta kolme kuukautta. Ja tässä on vasta tarinan alku.

Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana Tshernobylin testamenttia arvioi professori Peter Lund Aalto yliopiston teknisen fysiikan laitokselta.

Tshernobylin nelosreaktori räjähdyksestä kerrottiin Suomessa vasta lähes 2 vuorokautta räjähdyksen jälkeen. Ensin maanantai-illan TV1:n uutisissa ja tarkempi varmistus tuli sitten Ylen Radiouutisissa kello 22, kun Yrjö Länsipuro raportoi Moskovasta, että reaktoriräjähdys oli vahvistettu Neuvostoliiton pääuutislähetyksessä.