Coca-Cola on maailman neljänneksi arvokkain brändi. Coca-Colan menestys on jatkunut käytännössä vuodesta 1886 alkaen. Menestymisen tie ei ole ollut helppo ja suuren mittaluokan mokia löytyy myös Coca-Colan taipaleelta.

1985 Coca-Cola Company ilmoitti maailmalle muuttaneensa Coca-Colan salaista reseptiä. TV-tähti Bill Cosby repi pelihousunsa makeutetun Colan takia ja Kuuban Fidel Castro, tunnettu Coca-Colan juoja, ilmoitti reseptin muuttamisen kertovan kapitalistisen järjestelmän rappiosta. Ihmiset puhuivat kolareseptin muuttamisesta samalla tunnelatauksella kuin lähiomaisen kuolemasta. Vanha Coca-Cola oli äkkiä muuttunut osaksi uhanalaisia amerikkalaisia perusarvoja.

1990-luvulla Coca-Cola teki analyytikoiden mukaan kolme uutta kovan luokan virhettä. Luotti liikaa brändinsä ylivoimaisuuteen, suhtautui ylimielisesti yhtiötä koetelleisiin ikäviin uutisiin ja uusi johtaja Douglas Ivester ei kyennyt nousemaan edeltäjänsä saappaisiin.

Coca-Colan menestystä on yritetty myös kampittaa. 2000-luvun alussa Egyptin toreilla ja turuilla julistettiin, että Coca-Colan yli 100-vuotias logo rienaa muhamettilaisuuden syvimpiä arvoja. Väitettiin, että Coca-Colan logosta on peilin kautta luettavissa saatanalliset säkeet ”La Mohamed, La Mecca”.

Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana Coca-Cola Companyn mokia ja menestystä analysoi digitalisti Ville Tolvanen.

Kodak oli 1980-luvulla maailman kalleimpia tavaramerkkejä ja maailman arvostetuimpia yrityksiä. Suurimmillaan Kodakilla oli maailmanlaajuisesti 150 000 työntekijää. 1975 Kodak keksi maailman ensimmäisen digikameran, mutta ei osannut hyödyntää keksintöään.

Vuonna 2012 Kodak hakeutui yrityssaneeraukseen eli 37 vuotta sen jälkeen kun oli keksinyt digikameran. Työntekijöitä Kodakilla on nykyään alle 10 000.

Kodakin tuhosi helvetin logiikka. Organisaatiotutkija Philippe Daudin mukaan helvetin logiikassa organisaatio ei pysty poikkeamaan valitsemaltaan polulta, ja kun kulku käy yhä vaikeammaksi, eteenpäin yritetään ponnisteluja lisäten. Paradoksi on siinä, että yritys kulkee päin helvettiä, vaikka kukaan ei tarkoita eikä halua sitä. Valta määrittää oikean tiedon. Henkilökohtaiset intressit ja kasvojen menettämisen pelko pitävät tuhoisalla polulla.

Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on Tapio Laine, entinen Kodakin Suomen henkilöstö- ja tiedotusjohtaja. Hän kertoo tämän valokuvauksen jättiläisen menestyksestä ja tuhoutumisesta. Osa kokemuksista on omakohtaisia. Tapio Laine työskenteli Kodakilla 25 vuotta.

Kirjailija Vesa Sisättö on kirjassa Unohtunut avain joka upotti Titanicin ja muita historian mokia, perehtynyt siihen, kuinka supervallat satsasivat aikoinaan parapsykologisiin aseisiin. Oliko kyseessä pelkkä vedätys vai aito yritys valjastaa yliluonnolliset kyvyt sotateollisuuden käyttöön?

Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon johdattamana paneudumme mm. siihen kuinka Yhdysvaltain atomisukellusvene Nautilukseen oltiin yhteydessä telepaattisesti, mitä ohjeita antoi Ensimmäinen maailmanpataljoonan toimintaopas soturimunkeille ja miten kävi Yhdysvaltain armeijan tiedustelu –ja turvallisuusjoukkojen komentaja kenraalimajuri Albert Stubblebinelle, kun hän oli varma, että tulevaisuudessa tiedustelumiehet pystyisivät kulkemaan seinien läpi. Stubblebine nimittäin uskoi, että tahdonvoimalla voisi pakottaa omat atominsa seinän atomien lomitse. Hän itse yritti tätä useita kertoja, mutta seurauksena oli vain kivuliaita törmäyksiä toimiston seinärakenteisiin.

Kaniinin aivot eivät ole edes mansikan kokoiset, mutta silti se kykenee selviytymään kaikista ihmisen yrittämistä tuhoamiskeinoista. Tämä nöyryytys on saatu tuta erityisesti Australiassa.

1859 brittiläinen Thomas Austin vapautti kaikkiaan 24 kaniinia luontoon. Austin totesi, että muutaman kaniinin vapauttaminen luontoon tuskin tuottaa vahinkoa. 1900 luvun alkaessa kaniineja oli Australiassa käsittämättömät 600 miljoonaa.

Britannian miehittäminen vei villikaniineilta 900 vuotta, mutta Australiasta ne valtasivat vain 50 vuodessa alueen, joka on kooltaan suurempi kuin puoli Eurooppaa. Kaniinien etulinja eteni Australian mantereella jopa 100 kilometrin vuosivauhtia. Tiettävästi yksikään nisäkäslaji ei ole levinnyt yhtä suurella nopeudella uusille elinalueille kuin kaniini Australiaan.

Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana Austin mokaa ja kaniinien älykyyttä pui eläintieteen tohtori Heidi Kinnunen Helsingin yliopiston luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Yle Puheen erehdysekspertti Raimo Tyykiluoto tarkastelee maailmaa mokien kautta ja ruotii ällistyttäviä älyttömyyksiä historian uumenista. Tällä kertaa ihmetellään tulppaanimaniaa eli sitä, kun hollantilaiset keksivät futuurikaupan 1634.

Vuonna 1637 järjestettiin Alkmaarissa Hollannissa tulppaanisipulien huutokauppa, jossa Admirael van Enkhuizen – lajikkeinen sipuli meni kaupaksi 5200 floriinin hinnasta. Summalla olisi voinut ostaa esimerkiksi viisi pientä taloa. Vain muutamaa päivää myöhemmin sipulien arvo romahti. Miksi hollantilaiset sekosivat tulppaaneista ja olivat valmiita maksamaan kukkasipuleista jo etukäteen lähes tähtitieteellisiä summia?

Jouko Marttila on viestintäalan yrittäjä viestintätoimisto Kaiku Helsingissä, tietokirjailija ja talouskolumnisti. Hän toteaa, että talouden kuplat syntyvät ihmisten mielissä enemmän kuin reaalitaloudessa. Tunteet vievät ja järki jää jälkeen. Näin on ollut ennen ja näin on vielä tänä päivänä. Meillä ei ole riittävästi kykyä lukea taloutta eli talouden lukutaito ja sen kehittäminen olisivat hyvin tärkeitä taitoja, jotta pystyisimme ymmärtämään talouden ilmiöitä. Opetus pitäisi aloittaa jo alakoulussa, lohkaisee myös Talouden tulkki blogia kirjoittava Jouko Marttila.

Maailmalla on suuri määrä esimerkkejä vääristä valinnoista, sattumanvaraisista kömmähdyksistä ja täydellisestä arvostelukyvyttömyydestä, joilla on ollut kauaskantoiset seuraukset. Jokaisella aikakaudella on ollut omat pesunkestävät ääliönsä. Erehdysekspertti-sarjassa tarkastellaan vaihtuvan asiantuntijan kanssa maailmaa mokien kautta ja ruoditaan joka kerta yksi ällistyttäviä älyttömyys historian uumenista.

Tällä kertaa mm. pohditaan tekikö Kolumbus tahallisen vai tahattoman virheen kertoessaan lähtevänsä etsimään uutta merireittiä Kiinaan ja Intiaan.

Historiankirjoista olemme lukeneet, että Kolumbus luuli kuolemaansa asti löytäneensä Aasian vaikka kyseessä oli Amerikka. Voidaan kuitenkin kysyä, onko tämä koko totuus? Rahoituksen saadakseen Kolumbuksen täytyi perustella matkaa nimen omaa uuden läntisen reitin etsimisellä, joka korvaisi silkkitien Aasiaan. Faktoja tarkasteltaessa Kolumbuksella täytyi olla tiedossa matkan pituus ja kuitenkaan mm. hänen muonavarastonsa eivät olisi riittäneet Aasiaan asti. Kolumbus oli kokenut merenkävijä, joten hän ei voinut sortua näin amatöörimäiseen virheeseen. Minne Kolumbus oli siis purjehtimassa? Erehdysekspertti Raimo Tyykiluoto kävi Helsingin yliopistossa tapaamassa Latinalaisen Amerikan tutkija professori Jussi Pakkasvirtaa. Onko erehdysekspertti löytänyt historiankirjoituksesta aukon?

Kun puhutaan maailman kauheuksista, niin yleensä puhutaan miljoonittain ihmisiä surmauttaneista diktaattoreista, ydinaseiden valmistajista tai kansanryhmiä toisiaan vastaan kiihottaneista uskonnollisista johtajista. Tässä yhteydessä kannattaa muistaa myös Thomas Midgley Jr.

Vuonna 1889 syntynyt Midgley oli yhdysvaltalainen insinööri ja kemisti. Ihmiskunnan ja ekosfäärin ykkösvihollinen. 1920-luvun alussa hän keksi lisätä lyijyä bensiiniin. Lyijylle altistuminen liikenteessä on tutkitusti aiheuttanut aivovaurioita kymmenille miljoonille ihmisille ja mm. lisännyt valtavasti väkivaltaista käyttäytymistä.

1920-luvun lopulla Midgley keksi freonin, joka NASA:n mukaan olisi lähes viimeistellyt maailmanlopun. Jos emme olisi huomanneet lopettaneet freonin käyttöä, vuonna 2065 otsonikerros olisi ollut olematon ja uv-säteilyä olisi ollut 650 prosenttia enempi.

Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on Helsingin ympäristöjohtaja Esa Nikunen. Hän on aiemmin toiminut Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin johtajana ja lähes 20 vuotta johtotehtävissä Suomen ympäristökeskuksessa.

Nikunen mm. toteaa, että myös Helsingissä typenoksidi-päästöt ovat paikoitellen liian korkeat ja on mahdollista, että Volkswagen-kohun myötä myös Helsingissä joudutaan rajoittamaan liikennettä sekä tarkistamaan vähäpäästöisille autoille annettua alennusta parkkimaksuista.

Erehdysekspertti-sarjan toisessa jaksossa etsitään vuotta nolla, joka on kadoksissa kalenteristamme ja kysytään voidaanko avaruutta kaareuttaa niin, että tähdet ovatkin meitä lähellä ja niihin voidaan nopeasti hypätä. Jaksossa pohditaan myös sitä, että jos tapaamme älyllisen elämänmuodon, kysymys ei ole tunnistammeko me heidät älylliseksi elämänmuodoksi, vaan kysymys on tunnistavatko he meidät älylliseksi elämänmuodoksi?

Näitä asioita pohtii ja vuotta nolla etsiskelee erehdysekspertti Raimo Tyykiluoto vieraanaan Helsingin yliopiston almanakkatoimiston erikoissuunnittelija Asko Palviainen.

Maailmalla on suuri määrä esimerkkejä vääristä valinnoista, sattumanvaraisista kömmähdyksistä ja täydellisestä arvostelukyvyttömyydestä, joilla on ollut kauaskantoiset seuraukset. Jokaisella aikakaudella on ollut omat pesunkestävät ääliönsä. Erehdysekspertti on Yle Puheen uusi sarja, jossa joka sunnuntai kello 12 ruoditaan vaihtuvan asiantuntijan kanssa yksi ällistyttävä älyttömyys historian uumenista.

Kuva: pixabay.com

Maailmalla on suuri määrä esimerkkejä vääristä valinnoista, sattumanvaraisista kömmähdyksistä ja täydellisestä arvostelukyvyttömyydestä, joilla on ollut kauaskantoiset seuraukset. Jokaisella aikakaudella on ollut omat pesunkestävät ääliönsä. Erehdysekspertti on Yle Puheen uusi sarja, jossa tarkastellaan vaihtuvan asiantuntijan kanssa maailmaa mokien kautta ja ruoditaan joka kerta yksi ällistyttäviä älyttömyys historian uumenista.

Tässä sarjan avausjaksossa etsitään vastausta siihen, miksi Aleksandrian kirjasto tuhottiin. Tästä on olemassa monta kertomusta, mutta mikä kertomuksista on varmimmin totta, nostattaa edelleen kiistoja. Todennäköistä kuitenkin on, että niin suuren kirjaston hävittäminen vaati vuosisataisia, korvaamattoman typeriä ponnistuksia useilta eri idiooteilta. Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on professori Jaakko Frösén Helsingin yliopistosta.