Stressiä ei voi elämässä välttää, mutta sitä voi oppia kestämään melko yksinkertaisillakin keinoilla.

Terveellisten elämäntapojen lisäksi ratkaisu piilee siinä, kuinka me suhtaudumme itseemme ja tarpeisiimme, korostaa psykologi Tarja Nummelin Satu Kivelän haastattelussa.

Tunnetaitojen avulla voimme nimittäin vahvistaa myönteisiin tunteisiin liittyviä hermosoluyhteyksiä aivoissamme. Pitkäkestoiset myönteiset tunteet suojaavat jopa sairauksilta.

Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten kokemuksia stressistä.

”Olen yrittänyt muuttaa mieltäni vähemmän itsekriittiseen suuntaan. Olen todella itsekriittinen, ja se on usein stressin alku ja juuri”, kertoo nimimerkki Stressipallo kokemuksistaan.

Ohjelman toteuttanut työryhmä:

Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä.

Äänisuunnittelu: Juha Jäntti.

Tuottaja: Anna Simojoki.

Kuvat: Tuuli Laukkanen.

Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä.

Lukijat: Pia-Maria Lehtola, Katri Koivula, Kreeta-Maria Kivioja, Veera Sinervo ja Katja Kostiainen.

Musiikki: Epidemic Sound.

Ihminen on rohkeampi ja luovempi sellaisessa ryhmässä, jossa hän kokee olevansa hyväksytty. Jos niin käy töissä, työsuorituskin paranee. Ystävällisyys siis tutkitusti kannattaa.

Nauruun ja iloon on helppo yhtyä, mutta kestääkö työpaikka vaikka kyyneleitä?

”Kerran kollega itki koiransa kuolemaa. Silloin sanoin pahasti, kun puolustin kollegaa.Töissäkin tarvitaan inhimillisyyttä”, kertoo kansainvälistä työtä tekevä Sonja, joka kertoi ohjelmaan kokemuksiaan työpaikoilta.

Kiire ja stressi nakertavat kykyämme myötätuntoiseen vuorovaikutukseen, sanoo ratkaisukeskeinen työnohjaaja Mari Juote. Satu Kivelän haastattelussa Juote kertoo, millaisin keinoin työpaikan vuorovaikutusta voi parantaa.

Ohjelman toteuttanut työryhmä:

Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä.

Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen.

Tuottaja: Anna Simojoki.

Kuvat: Tuuli Laukkanen.

Työryhmään kuuluvat myös Tatu Tamminen ja Teemu Sipilä.

Lukijat: Katri Koivula, Anna Keränen, Hannele Kurkela ja Tuomas Vauhkonen.

Musiikki: Epidemic Sound.

Kun elämä mullistuu, rituaalit auttavat meitä ottamaan uutta vastaan tai hyvästelemään mennyttä. Yhteisten juhlien avulla käänteet asettuvat osaksi elämämme tarinaa. Samalla muistoista tulee sosiaalista liimaa, joka yhdistää meitä toisiimme.

Totunnaistapoja ja niihin liittyviä rooleja on sekä uskonnollisissa että maallisissa tilaisuuksissa, Suomessa ja maailmalla. Tutkijatohtori Matti Eräsaari kertoo Satu Kivelän haastattelussa, että esimerkiksi Fidzillä juhlien järjestäjät luokitellaan maaksi, kun taas vieraat edustavat merta, koska perinteisesti muukalaiset ovat tulleet meren yli.

Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten juhlakokemuksia. Nimimerkki Malla kertoo puolisonsa väitöstilaisuudesta ja ikimuistoisesta karonkasta.

Ohjelman toteuttanut työryhmä:

Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä.

Äänisuunnittelu: Laura Koso.

Tuottaja: Anna Simojoki.

Kuvat: Tuuli Laukkanen.

Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä.

Lukijat: Laura Koso, Pauliina Grym, Susanna Vainiola ja Mira Stenström.

Musiikki: Epidemic Sound.

Narsisti alistaa ja mitätöi läheisiään. On tavallista, että uhri syyttää ongelmista itseään. Suhteesta voi kuitenkin päästä eroon, jos saa irrottautumiseensa tukea.

Narsistisia piirteitä on sadoilla tuhansilla suomalaisilla. Lisäksi osalla suomalaisista on narsistinen persoonallisuushäiriö. Se on jo yksittäisiä piirteitä vakavampi asia.

Narsismin juuret ovat usein lapsuudessa, ja varhaiset kokemukset voivat tehdä rakkauteen luottamisen aikuisenakin vaikeaksi. Terapeutti Tommy Hellsten kertoo Satu Kivelän haastattelussa, että narsisti ei kykene tuntemaan syyllisyyttä, eikä kestä omaa keskeneräisyyttään.

Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten kokemuksia elämästä narsistisen läheisen kanssa. Esimerkiksi nimimerkki Pelastunut 82 on saanut apua narsistien uhrien tukiryhmästä, uudesta parisuhteesta ja terapiasta.

Ohjelman toteuttanut työryhmä:

Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä.

Äänisuunnittelu: Laura Koso.

Äänitarkkailija: Marko Vierikko

Tuottaja: Anna Simojoki.

Kuvat: Tuuli Laukkanen.

Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä.

Lukijat: Maija Salminen, Maria Tolsa, Susan Grönholm ja Salme Unkuri.

Musiikki: Epidemic Sound.

Sarjassa pureudutaan ihmisen käytökseen vaikuttaviin ilmiöihin - sekä kokemusten että tutkimustiedon avulla. Toimittajana Satu Kivelä.

Ruoka on harvoin pelkkää vatsantäytettä. Ruoka esimerkiksi merkitsee ainakin hoivaa kaikkialla maailmassa.

Ruuan merkityksissä ja ruokailutavoissa on silti eroja eri puolella maailmaa. Meistä tuntuu itsestään selvältä, että aamulla tarjotaan puuroa ja illansuussa pastaa. Näin eivät vaikkapa fidžisaarelaiset ajattele.

Tutkijatohtori Matti Eräsaari korostaa Satu Kivelän haastattelussa, että ruoka voi yhdistää myös tuntemattomia toisiinsa.

Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten kokemuksia ruoan merkityksestä ihmissuhteisiin. Esimerkiksi nimimerkki Oskari haluaa vaalia yhteisiä ruokailuhetkiä miehensä kanssa.

Ohjelman toteuttanut työryhmä:

Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä.

Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen.

Tuottaja: Anna Simojoki.

Kuvat: Tuuli Laukkanen.

Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä.

Lukijat: Marja Vehkanen, Olga Ketonen, Laura Koso, Tuomas Vauhkonen ja Mikko Kivelä.

Musiikki: Epidemic Sound.

Hyvä itsetunto liitetään usein menestykseen. Jos itsetunnon mittarina pidetään suorituksia eikä sisäistä tasapainoa, ihminen saattaa jäädä ulkoisten odotusten ja vertailujen vangiksi.

Sitä paitsi kenenkään itsetunto ei ole täydellisen eheä. Onneksi itsetuntoa voi vahvistaa koko elämän ajan. Siihen kuitenkin tarvitsemme toisiamme, korostaa psykologi Hanne-Leona Luomajoki Satu Kivelän haastattelussa.

Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten kokemuksia itsetunnon vaikutuksesta elämään ja valintoihin. Esimerkiksi nimimerkki Sonja P kokee, että häneltä on itsetunto-ongelman vuoksi jäänyt paljon kokematta. Elämä on silti riittävän hyvää.

Ohjelman toteuttanut työryhmä:

Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä.

Äänisuunnittelu: Laura Koso.

Äänitarkkailija: Pasi Ilkka.

Tuottaja: Anna Simojoki.

Kuvat: Tuuli Laukkanen.

Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä.

Lukijat: Olga Ketonen, Salla Matusiak, Maria Tolsa ja Marja Vehkanen.

Musiikki: Epidemic Sound

Kiltteys lisää ihmisen pärjäämistä, työyhteisöjen menestystä ja yksilön merkityksellisyyden kokemusta. Kiltteyden leimaaminen löysäksi ihmissuhdepuheeksi on siis erehdys.

Hyvien tekojen tekeminen parantaa sosiaalista yhteenkuuluvuuttamme. Sopivasti kiltti ihminen kykenee myös pitämään puoliaan.

Kasvatustieteen professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan yksilöllisyyttä korostavassa kulttuurissa kiltteyttä saatetaan pitää jopa haitallisena. Tutkimustulokset eivät tue tällaista.

Professori Keltikangas-Järvinen on toimittaja Satu Kivelän haastateltavana. Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten kokemuksia kiltteydestä. Esimerkiksi nimimerkki Riikka näkee työssään opettajana kiltteyden myönteiset vaikutukset.

Ohjelman toteuttanut työryhmä:

Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä.

Äänisuunnittelu: Laura Koso.

Tuottaja: Anna Simojoki.

Kuvat: Tuuli Laukkanen.

Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä.

Lukijat: Tuomas Vauhkonen, Laura Koso, Marja Vehkanen, Jari Rantschukoff ja Pia-Maria Lehtola.

Musiikki: Epidemic Sound.

Kärsimys pysäyttää ihmisen. Jos hyvin käy, vaikea kriisi tuo esiin ihmisten halun tukea toisiaan. Emme yleensä selviä vaikeuksista yksin.

Terapeutti Tommy Hellstenin mukaan kärsimys osoittaa ihmiselle hänen rajansa. Emme voi hallita kaikkea. Voimme kuitenkin valita, miten suhtaudumme siihen, mitä meille tapahtuu.

Kärsivä saattaa hyväksyä tilanteensa ja nöyrtyä tai katkeroitua ja uhriutua, kertoo Hellsten toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Tommy Hellstenillä on omakohtaisia kokemuksia kärsimyksestä. Hänen mukaansa vaikeastakin kokemuksesta voi oppia.

Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten omia kokemuksia kärsimyksestä.

Esimerkiksi nimimerkki Minna-Leenan lapsi sairastui aivosyöpään. Kärsimys herätti kuitenkin halun pyrkiä eteenpäin ja luottaa tulevaan.

Ohjelman toteuttanut työryhmä:

Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä.

Äänisuunnittelu:Tuomas Vauhkonen.

Äänitarkkailija: Marko Vierikko.

Tuottaja: Anna Simojoki.

Kuvat: Tuuli Laukkanen.

Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä.

Lukijat: Hannele Kurkela, Juha Salomaa ja Mira Stenström.

Musiikki: Epidemic Sound.

Epävarmuus aiheuttaa stressiä, mutta voimme tulla toimeen sen kanssa.

Muutokset haastavat meitä toimimaan uudella tavalla, ja siinä meitä auttaa esimerkiksi pelko.

Pelko on nimittäin tarpeellinen tunne. Pahimmillaan se lamaannuttaa, mutta parhaimmillaan se auttaa meitä. Pelon takia voimme toimia kriisitilanteissa ennakoivasti, kertoo psykologi Hanne-Leona Luomajoki toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten omia kokemuksia epävarmuuden vaikutuksesta ja selviytymiskeinoista. Yksi niistä on toistemme tukeminen.

Nimimerkki Päivi kertoo tuntevansa ahdistusta, jos elämän perusasiat ovat uhattuna. Hän pyrkii vaikuttamaan asioihin, jos se vain on mahdollista.

Ohjelman toteuttanut työryhmä:

Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä

Äänisuunnittelu: Laura Koso

Äänitarkkailija: Pasi Ilkka.

Tuottaja: Anna Simojoki

Kuvat: Tuuli Laukkanen

Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä

Lukijat: Teemu Sipilä, Salla Matusiak, Jyrki Koskenseppä, Laura Koso ja Marja Vehkanen

Musiikki: Epidemic Sound