“Olen nyt 35-vuotias nuori nainen ja olen kokenut suurimman osan elämästäni olevani väärän kokoinen ja näköinen”, kertoo Annika kokemistaan ulkonököpaineista.

Dosentti Mira Karjalainen tutkii ulkonäön merkitystä työelämässä.

“Tietyssä mielessä ei ole sosiaalisesti hyväksyttävää, että sinulla ei ole ulkonäköpaineita. Meiltä odotetaan, että pyrimme tiettyyn malliin”, sanoo Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta.

Ihmisten ulkonäön perusteella saatetaan tehdä tulkintoja, jotka eivät lainkaan pidä paikkaansa. Esimerkiksi, että hoikka on heikko tai ylipainoisella on ongelmia elämänhallinnassa.

“Yhä enemmän kiinnitetään huomiota sopivaan painoindeksiin. Sitä on ihan tutkittu, että ylipainoiset naiset saavat vähemmän palkkaa”, sanoo dosentti Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta.

Syömishäiriöt ovat yleisiä mielenterveysongelmia murrosikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan yksi taustasyy syömishäiriöihin voi olla länsimaisen kulttuurin naisihanne, jossa korostetaan ulkonäköä ja laihuutta.

Miksi olemme tyytymättömiä ulkonäköömme? Millaisia seurauksia ulkonäköpaineilla voi olla? Mitä ulkonäköpaineille voi tehdä?

Ohjelman toteuttanut työryhmä:

Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä

Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen

Internet-tuottaja: Rainer Korhonen

Tuottaja: Salla Matusiak

Lukijat: Tommi Koskenheimo, Salla Matusiak, Iida Rauhalammi ja Marja Vehkanen

Kuvat: Tuuli Laukkanen

Yhteistyössä mukana:

AntroBlogi.fi

“Minulla on ystäviä, joiden kanssa voin olla täysin avoin, ja ystäviä, joiden seurassa en paljasta ihan kaikkea suojellakseni itseäni”, kertoo nimimerkki Mari kokemuksistaan.

Ihmiset löytävät toisiaan samankaltaisuuden tai yhteisen mielenkiinnon kohteen kautta. Ystävyyteen liittyy viihtyminen ja hyvä tahto.

“Tuoreimman tutkimuksen mukaan läheisen ystävyyden muodostamiseksi tarvitaan 200 tuntia aikaa. Ollaan toisen kanssa kahdestaan ja tehdään merkityksellisiä asioita yhdessä”, kertoo puheviestinnän tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa työskentelevä Ira Virtanen.

Toiset ihmiset ystävystyvät helpommin kuin toiset. Nimimerkki Onnekas sai ystävän 1. luokalla koulussa. Ystävyys on jatkunut 27 vuoden ajan.

“Tavatessa juttua on helppo jatkaa siitä, mihin se edellisellä kerralla jäi. On valtavan hienoa, että on ystävä, johon voi luottaa 100-prosenttisesti”, kertoo Onnekas.

Suomalaisista joka viides kärsii ajoittain yksinäisyydestä. Harrastusten tai vapaaehtoistyön kautta voi löytää samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa oppia uutta ja jakaa kokemuksia.

“Ihminen voi minkä ikäisenä tahansa löytää uuden ystävän”, kertoo vuorovaikutussuhteita tutkiva Ira Virtanen.

Millainen vaikutus ystävyydellä on meihin? Millainen on hyvä ystävä? Miksi ystävyys joskus katkeaa? Mitä jos ei ole yhtään ystävää? Miten uusiin ihmisiin tutustumista voi helpottaa?

Ohjelman toteuttanut työryhmä:

Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä

Äänisuunnittelu: Laura Koso

Internet-tuottaja: Rainer Korhonen

Tuottaja: Salla Matusiak

Lukijat: Annina Aho, Timo Asikainen, Salla Matusiak ja Anniina Wallius

Kuvat: Tuuli Laukkanen

Yhteistyössä mukana: HelsinkiMissio, Tunne & Mieli -lehti.

“Valitettavasti suurin osa johtamiskokemuksista on kontrolloinnin ja jopa huutamisen vastaanottajana. Kaksi poikkeusta on ollut; toinen mahdollisuuksia ja uskoa luova, toinen omassa tehtävässä voimaannuttava, mentori”, kertoo Meikku kokemuksistaan.

Jari Hakanen työskentelee tutkimusprofessorina Työterveyslaitoksella. Hän on tutkinut yli parikymmentä vuotta suomalaista työelämää ja johtamista. Hakanen näkee johtamisen keskusteluna.

“Se on ihmisten lähelle tulemista, se on aitoa vuoropuhelua, rakennetaan yhdessä strategiaa, visioita, työssä tekemisen tapoja ja työpaikkakulttuuria”, sanoo Hakanen.

Työpahoinvointi maksaa Suomessa vähintään 25 miljardia euroa vuodessa. Syyt ovat huonossa henkilöjohtamisessa. Tutkimusprofessori Jari Hakanen liputtaa palvelevan johtamisen puolesta.

“Palvelevan johtamisen ydinajatus on se, että johtajan tehtävä on auttaa omaa porukkaa kasvamaan, kehittymään ja voimaan hyvin. Silloin ihmiset tekevät parhaansa työssä ja saavuttavat parhaan mahdollisen tuloksen”, sanoo Jari Hakanen.

Ohjelman toteuttanut työryhmä:

Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä

Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen

Internet-tuottaja: Rainer Korhonen

Tuottaja: Salla Matusiak

Lukijat: Annina Aho, Jyrki Koskenseppä, Hannele Kurkela, Salla Matusiak, Riikka Rahi ja Teemu Sipilä

Kuvat: Tuuli Laukkanen

Yhteistyössä mukana Työterveyslaitos.

Millaista on hyvä johtaminen? Mitä huonosta johtamisesta seuraa? Millaista on palveleva johtaminen?

“Valitettavasti suurin osa johtamiskokemuksista on kontrolloinnin ja jopa huutamisen vastaanottajana. Kaksi poikkeusta on ollut; toinen mahdollisuuksia ja uskoa luova, toinen omassa tehtävässä voimaannuttava, mentori”, kertoo Meikku kokemuksistaan.

Jari Hakanen työskentelee tutkimusprofessorina Työterveyslaitoksella. Hän on tutkinut yli parikymmentä vuotta suomalaista työelämää ja johtamista. Hakanen näkee johtamisen keskusteluna.

“Se on ihmisten lähelle tulemista, se on aitoa vuoropuhelua, rakennetaan yhdessä strategiaa, visioita, työssä tekemisen tapoja ja työpaikkakulttuuria”, sanoo Hakanen.

Työpahoinvointi maksaa Suomessa vähintään 25 miljardia euroa vuodessa. Syyt ovat huonossa henkilöjohtamisessa. Tutkimusprofessori Jari Hakanen liputtaa palvelevan johtamisen puolesta.

“Palvelevan johtamisen ydinajatus on se, että johtajan tehtävä on auttaa omaa porukkaa kasvamaan, kehittymään ja voimaan hyvin. Silloin ihmiset tekevät parhaansa työssä ja saavuttavat parhaan mahdollisen tuloksen”, sanoo Jari Hakanen.

Ohjelman toteuttanut työryhmä:

Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä

Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen

Internet-tuottaja: Rainer Korhonen

Tuottaja: Salla Matusiak

Lukijat: Annina Aho, Jyrki Koskenseppä, Hannele Kurkela, Salla Matusiak, Riikka Rahi ja Teemu Sipilä

Kuvat: Tuuli Laukkanen

Yhteistyössä mukana Työterveyslaitos.

Miksi suutumme? Milloin aggressio on myönteinen voima? Miten aikuisena voi opetella terveen aggression ilmaisuja?

"Vihan kautta voi ilmaista omia rajoja, varsinkin kun niitä rikotaan. Toisaalta vihan ilmaisu voi olla vallankäyttöä, joka tekee vihasta erityisen haastavan tunteen", kertoo nimimerkki Jaana kokemuksistaan.

Se millä tavalla lapsuudenperheessämme suhtauduttiin vihan, ärtymyksen, pettymyksen ja kateuden tunteisiin voi vaikuttaa siihen millä tavalla toimimme aikuisena.

"Suomalaisen yhteiskunnan tunneilmapiiriin vaikuttavat sotatraumat ja kuinka eri sukupolvet ovat kasvattaneet omia lapsiaan. Nyt muutos on tapahtumassa. Monet päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmat sanovat, että lapset puhuvat tunteista paljon laajemmin, ilmaisevat ja näyttävät", sanoo psykoterapeutti Terhi Ketola-Huttunen.

Aggressio on välttämätön voima ihmisen hyvinvoinnille. Sen avulla ihminen voi toteuttaa itselleen merkityksellisiä haaveita tai tehdä muutoksia elämäänsä.

"Aggressio on ihmisen yksi perustunteista. Hahmoterapiassa ajattelemme, että suru, ilo, seksuaalisuus ja aggressio ja siellä ihan ytimessä on pelko, joka ympäröi perustunteita", sanoo psykoterapeutti Terhi Ketola-Huttunen.

Käsittelemätön ja piilotettu aggressio on tuhoisaa ihmisen terveydelle ja ihmissuhteille. Koskaan ei ole liian myöhäistä opetella tunnetaitoja ja tervettä aggression ilmaisua.

"Me ollaan totuttu puhumaan siitä miten me sanotaan ihmisille ei. Hyvät rajat on myös sitä, että miten uskallan sanoa kyllä elämässä. Miten sanon kyllä uudelle ihmissuhteelle tai työtehtävälle", sanoo psykoterapeutti Terhi Ketola-Huttunen.

Ohjelman toteuttanut työryhmä:

Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä

Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen

Internet-tuottaja: Rainer Korhonen

Tuottaja: Salla Matusiak

Lukijat: Annina Aho, Ida-Maria Bergman, Tuula Hyttinen, Miika Lauriala, Salla Matusiak ja Teemu Sipilä

Kuvat: Tuuli Laukkanen

Miksi suoritamme kohtuuttomasti? Mikä on sen hinta? Millaista voisi olla kohtuullinen elämä ja arki?

Moni meistä painii riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteiden kanssa. Vimmaisen suorittamisen pyörää polkevat niin nuoret kuin aikuisetkin joskus myös vapaa-ajalla.

"Olen haaveillut leppoisammasta elämästä ja työuupumuksen kohdattuani olen myös leppoistanut", kertoo nimimerkki bioanalyytikko viestissään.

HelsinkiMission nuorille suunnatussa Minä riitän -ryhmässä moni kokee riittämättömyyden tunteita. Nuoret ovat sanoittaneet kokemuksiaan muun muassa näin:

"En tykkää itsestäni ilman suorittamista."

"On pakko tehdä ja tuottaa. Ei saa vaan olla, koska silloin ei ole minkään arvoinen."

"Lepääminen ja rentoutuminen on laiskuutta eikä vapaa-aika ole koskaan lataavaa syyllisyyden vuoksi."

HelsinkiMission tiiminvetäjä Heidi Rouhiaisen mukaan kilpailuyhteiskunnan menestymisen paine tulee yksilön ongelmaksi ja rasittaa nuorten mielenterveyttä.

Kasvatustieteen professori Juha T. Hakalan mukaan olemme vieneet monet asiat äärimmäisyyksiin. "Maraton ei ole enää mitään, pitäisi olla ultrajuoksija tai hypätä lentokoneesta ilman laskuvarjoa", pohtii Juha T. Hakala.

Vapaa toimittaja ja Anna Vihervaarasta -blogin kirjoittaja Anna Kauhala on huomannut vasta aikuisena oman armottomuutensa ja vaativuutensa itseään kohtaan.

"Nuorempana se on näkynyt siinä, että olen tavoitellut tietynlaista kehoa. Olen myös edellisessä parisuhteessa luonut täydellistä kotia ja parisuhdetta. Lähiaikoina olen ruoskinut itseäni siitä, että olenko kunnianhimoton, kun haluan olla vapaa toimittaja enkä tähtää toimituspäälliköksi tai päätoimittajaksi", kertoo vapaa toimittaja Anna Kauhala.

Ohjelman toteuttanut työryhmä:

Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä

Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen

Internet-tuottaja: Rainer Korhonen

Tuottaja: Salla Matusiak

Lukijat: Ida-Maria Bergman, Rainer Korhonen, Jami Liukkonen, Salla Matusiak ja Teemu Sipilä

Kuvat: Tuuli Laukkanen

Yhteistyössä mukana:

HelsinkiMissio

Mihin ihminen tarvitsee tylsyyttä? Miksi tylsyys on toisille rentouttavaa ja toisille ahdistavaa? Mitkä asiat estävät meitä kokemasta tylsyyttä?

"Haaveilen, että minulla olisi enemmän aikaa tylsyyteen. Päivät täyttyvät työstä, opiskeluista, arjen huoltotoimista ja kaiken kruunaa eri viestimistä tulvivat ärsykkeet. Koen, että aivoni kuormittuvat tästä liikaa ja tarvitsen tylsyyttä vastapainoksi", kertoo nimimerkki Salla viestissään.

Monelle väkevimmät muistot tylsyydestä ovat syntyneet lapsuudessa. Eikä mikään ihme, sillä tylsyystutkijoiden mukaan lapsuus ja tylsyys ovat rinnakkaiskäsitteitä. Tylsyys on tunteena hyvin tasa-arvoinen.

"Tylsyys ei kierrä ketään. Tulotasosta riippumatta ihminen voi kokea tylsyyttä ja ikävystymistä. Erityisesti niille meistä, joilla on mahdollisuutta hankkia materialistista hyvää ympärille, niin siellä on matalalla herkkyys tylsistyä", sanoo kasvatustieteen professori Juha T. Hakala.

Toisille tylsyys on palauttavaa ja rentouttavaa. Yksi heistä on nimimerkki Elähdyttävä tylsyys.

"Ikävystyminen ja tylsyys ovat luovuuden elinehto ja hyvin tarpeellinen tila, siksi odotan ja tarvitsen hetkiä, jolloin mikään pakottava ei vaadi huomiotani. Ne hetket kuuluvat elähdyttävimpiin elämässäni", kertoo nimimerkki Elähdyttävä tylsyys.

Tutkijat ovat havainneet, että ikävystyneisyydessä piilee luovuus. Tämä kaikki vaatii aikaa, jota ei ole tarkkaan kellotettu.

"Tylsyyttä ei tulisi kaihtaa saati vihata. Meidän pitäisi sittenkin ajatella, että tylsyys on tervetullut asukas kehossamme. Kun tylsyys uhkaa koputella tajuntamme kamarin ovea, voisimme ihmetellen kysyä, että mitä se on meille viestimässä", pohtii kasvatustieteen professori Juha T. Hakala.

Ohjelman toteuttanut työryhmä:

Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä

Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen ja Laura Koso

Internet-tuottaja: Rainer Korhonen

Tuottaja: Salla Matusiak

Lukijat: Annina Aho, Kaija Kellman, Jouni Kenttämies, Jami Liukkonen ja Salla Matusiak

Kuvat: Tuuli Laukkanen

Yhteistyössä mukana:

AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

Mitä empatia on evoluution ja biologian näkökulmasta? Miksi koemme empatiaa? Voiko empatiaa käyttää väärin? Miten empatiaa voi vahvistaa?

"Oli kuumaa, pölyistä ja ahdasta, otolliset olosuhteet reviiririidoille, kun jokainen yritti saada itseään siedettävään asentoon. Kukaan ei tiennyt tulevaisuudesta tai ulkomaailmasta mitään, oli vain siinä ja silloin. Muistan katselleeni "monttu auki" kuinka eräs jääkäri jakoi pullostaan vettä muille", kertoo Skom kokemuksistaan

Empatia on ominaisuus, joka on kehittynyt evoluution myötä. Se on auttanut lajiamme selviytymisessä.

"Se mahdollistaa harmonisen yhteistyön, motivoi auttamaan toisia ja estää vahingoittamasta toisia", sanoo vapaana empatiatutkijana työskentelevä Sami Keto.

Kognitiivisessa empatiassa havaitsemme toisten tunteita, mutta emme ota niihin osaa. Voimme huomata, että joku on peloissaan, mutta emme tunnetasolla kohtaa toisen ihmisen tunnetta.

Empatiaa voidaan käyttää väärin, jos siitä poistetaan moraalinen näkökulma, ja halu sekä kyky asettua tunnetasolla toisen asemaan. Täydellinen empatiavaje on pahuutta.

"Kilpailuasenteella on empatiaa heikentävä vaikutus", kertoo Keto.

Ympäristö, jossa elämme vaikuttaa siihen koemmeko empatiaa. Kovenevassa ympäristössä empatia helposti latistuu ja vaimentuu.

Ohjelman toteuttanut työryhmä:

Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä

Äänisuunnittelu: Laura Koso

Internet-tuottaja: Rainer Korhonen

Tuottaja: Salla Matusiak

Lukijat: Timo Asikainen, Kaija Kellman, Salla Matusiak, Riikka Rahi ja Teemu Sipilä

Kuvat: Tuuli Laukkanen

Yhteistyössä mukana:

AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

Miksi koemme häpeää? Millaista on hyvä tai huono häpeä? Miten häpeästä voi vapautua?

“Häpeän työttömyyttäni. Minun iässäni pitäisi työuran olla jo hyvin aluillaan. Minä olen kuitenkin ryöminyt lähtöviivasta vain muutaman metrin eteenpäin muiden jo laukatessa iloisesti horisontissa”, kertoo nimimerkki työtön FM.

Voimme kokea häpeää monenlaisista asioista kuten esimerkiksi työttömyydestä, ulkonäöstä, sairaudesta, yksinäisyydestä, taustasta, taloudellisesta tilanteesta, jostain mitä olemme tehneet tai jättäneet tekemättä.

“Häpeä voi kasvaa kiinni ihmisen identiteettiin. Ihminen pienestä pitäen kokee olevansa muita huonompi ja heikompi”, sanoo sosiaalipsykologi Janne Viljamaa.

Häpeä on yksi ihmisen perustunteista. Hyvä häpeä saa meidät punnitsemaan tekojamme etukäteen, joten häpeä voi suojata meitä. Liiallinen häpeä taas voi ottaa ihmisen panttivangikseen.

“Häpeä ehdollistuu vahvasti mieleen. Kaikki mitä meille on elämän aikana tapahtunut on meidän pitkäkestoisessa muistissa. Jokin tietty ärsyke palauttaa muiston mieleen. Paljon häpeää liittyy juhlapyhiin”, sanoo sosiaalipsykologi Janne Viljamaa.

Ohjelman toteuttanut työryhmä:

Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä

Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen

Internet-tuottaja: Rainer Korhonen

Tuottaja: Salla Matusiak

Lukijat: Annina Aho, Kaija Kellman, Hannele Kurkela, Salla Matusiak ja Teemu Sipilä

Kuvat: Tuuli Laukkanen

Yhteistyössä mukana:

AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

Mikä ihmistä motivoi työssään? Mikä lannistaa? Millä keinoilla ihmisen kokemusta merkityksellisestä työstä voidaan vahvistaa?

"Yhtä tärkeä motivaattori on se, että tiedän työni olevan välittömästi hyödyllistä ammattikunnalleni ja välillisesti koko ihmiskunnalle", kertoo Ekaterina.

Yksi ihmisen psykologisista perustarpeista on hyväntahtoisuus ja hyvän tekeminen. Se kuuluu ihmislajin sosiaaliseen luonteeseen.

"Se on voimavara, joka pitäisi työelämässä valjastaa paremmin käyttöön. Tuotaisiin entistä enemmän esille, että millä tavalla voit työsi kautta kontribuoida yhteiseen hyvään. Millainen vaikutus työroolilla, työyhteisöllä ja organisaatiolla on yhteiskunnallisella tasolla", pohtii organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa.

Jaakko Sahimaa toimii myös Meaningful Work Finland ry:n toiminnanjohtajana. Sahimaalla on missio on tehdä suomalaisesta työelämästä merkityksellisempää niin työntekijöille kuin työnantajille. Suomalaisessa työelämässä on haasteita merkityksellisyyden kokemuksen näkökulmasta.

"Mikromanageerauksella viedään autonomian kokemus eli mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Jos osaamisen hyödyntämisen kenttää kavennetaan, silloin työ muuttuu monotoniseksi eikä osaamista pääse hyödyntämään laajasti", kertoo Sahimaa.

Nimimerkki Temmu kertoo elämänsä tuntuvan työn osalta täysin tarkoituksettomalta. Temmun mukaan työttömät on niin demonisoitu ja kurjistettu Suomessa, ettei työstä ole varaa luopua. Sahimaan mukaan ihminen voi kokea sisäistä ristiriitaa, jos arvot ja teot eivät kohtaa.

"Huomaamattaan ihminen muuttaa arvoja tai ajatuksiaan tai vaihtaa työpaikkaa. Lohdullista on se, että ei se aina tarvitse tarkoittaa sitä. On myös sovinnollisempia keinoja olemassa", kertoo psykologi Jaakko Sahimaa.

Ohjelman toteuttanut työryhmä:

Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä

Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen

Internet-tuottaja: Rainer Korhonen

Tuottaja: Salla Matusiak

Lukijat: Annina Aho, Tuula Hyttinen, Miika Lauriala, Salla Matusiak ja Teemu Sipilä

Kuvat: Tuuli Laukkanen

Yhteistyössä mukana:

AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto