”Taivas putoaa!” varoitteli pieni tipu lastensadussa. ”Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle” kerrotaan puolestaan Johannes Kastajan saarnanneen. Nykyajassa lopun aikoja voidaan povata niin ympäristöliikkeessä, Yhdysvaltojen politiikassa, islamilaisessa jihadismissa kuin Venäjän hyökkäyssodan perusteluissakin. Näitä kaikkia yhdistää omalta osaltaan apokalyptinen todellisuuskäsitys, jonka mukaan historialla on suunta ja päämäärä, ja edessä odottaa vääjäämättä jonkinlainen suuri käänne.

Mutta mistä apokalyptiikassa on kyse ja mitä tässä ajassa tulisi ymmärtää tämän erityispiirteistä? Miksi apokalyptinen ajattelu säilyy vuosisadasta toiseen, vaikka lopun ajan odotukset ovat kuihtuneet kokoon kerta toisensa jälkeen? Tarvitaanko nykyajan politiikassa apokalyptiikan lukukykyä?

Vieraina ovat “Apokalypsi nyt! Perikadon politiikka” -teoksen (Kirkon tutkimus ja koulutus 2024) toimittaneet raamatuntutkija Niko Huttunen sekä Venäjän kulttuurin ja yhteiskunnan tutkija Elina Kahla. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Kimmo Saares.

Maailma kaipaa ripeästi laaja-alaista kestävyysmurrosta. Nykyisillä toimilla globaalit päästöt jatkavat kasvuaan, luonnon monimuotoisuus heikkenee ja kestävyystavoitteet jäävät alisteisiksi jatkuvan talouskasvun tavoittelulle. Mutta mitä tehdä, kun yhteiskunnallinen talouspolitiikka tuntuu maailmanlaajuisesti estävän kestävän tulevaisuuden saavuttamisen, ja mitä esimerkiksi Suomen kohdalla tarkoittaisi yhteiskunnan kokonaisvaltainen ekologinen jälleenrakennus? Onko peli jo pelattu vai onko vielä nähtävissä valoa tunnelin päässä?

Vieraina ovat kaksi BIOS-tutkimusyksikön tutkijaa, filosofi Ville Lähde sekä Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa työskentelevä yliopistotutkija Tero Toivanen. Yhdessä tutkija Paavo Järvensivun kanssa he voittivat Koneen Säätiön myöntämän Vuoden Tiedekynä -palkinnon tutkimusartikkelillaan

“Ekologisen jälleenrakennuksen haaste”, jossa peräänkuulutetaan Suomeen ekologista siirtymäpolitiikkaa, joka vertautuu laajuudessaan sodanjälkeisten vuosien taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen uudistumiseen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Mari Leppänen tunnetaan ensimmäisenä vanhoillislestadiolaisesta liikkeestä papiksi vihittynä naisena, joka nykyisessä virassaan Turun piispana ottaa aktiivisesti kantaa yhteiskunnallisiin ja hengellisiin kysymyksiin. Mutta minkälaisen tien hän on kulkenut lapsuuden ja nuoruuden tiukan yhteisöllisestä hengellisyydestä kohti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylintä johtoa? Miten elämä ja hengellisyys ovat eri aikoina kietoutuneet yhteen, miten suhde Jumalaan ja omaan hengellisyyteen ovat vuosien kuluessa muuttuneet, sekä minkälaisena matkan eri vaiheissa näyttäytyy kotoa peritty lestadiolainen uskontulkinta – hyvässä ja pahassa? Entä minkälaiselle hengelliselle matkalle Leppäsen matkakertomus kuljettaa hänen elämänkertansa kirjoittajan?

Vieraina ovat “Kotimatkoja Mari Leppäsen kanssa” -teoksen (Tammi 2024) kirjoittanut kirjailija Johanna Venho sekä itse elämänkerran kohde, Turun piispa Mari Leppänen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Mikä on uskonnollisuuden, hengellisyyden tai henkisyyden merkitys nuorison keskuudessa? Onko uskonnolla merkitystä nuorten koetulle hyvinvoinnille tai kokemuksille elämän merkityksellisyydestä? Mitä nuoret ajattelevat esimerkiksi suvivirren laulamisesta kouluissa tai jumalasuhteen tärkeydestä?

Tällä viikolla julkaistu Nuorisobarometri 2023 kartoitti nuorten suhdetta uskonnollisuuteen ja katsomuksellisiin kysymyksiin. Tuloksia ja niiden tarjoamia näkökulmia ovat avaamassa nuorisobarometrin toimittaja, nuorisotutkija Tomi Kiilakoski sekä lasten ja nuorten arvoja sekä katsomuksia tutkinut professori Arniika Kuusisto. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Toinen toistaan seuraavat globaalit kriisit ovat Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Tomi Järviselle arkipäiväinen osa elettyä elämää. Vähempikin voisi lannistaa ja luoda toivottomuutta maailman pahuuden edessä, mutta Järvinen kokee käytännön auttamistyötä ohjaavan nimenomaan periksiantamaton toivo. “Teen tänään sen, mitä voin”, hän ajattelee.

Toivotutkija Jari Kylmä on puolestaan hoitotyön yhteydessä kohdannut konkreettisesti sen, millainen elämän perusvoimavara toivo voi olla – sekä sen, minkälaista jälkeä toivottomuus voi ihmisen hyvinvoinnille tehdä.

Mitä toivo on, mistä se rakentuu ja miten sitä voisi vaalia haastavinakin aikoina? Onko toivossa todella hyvä elää vai onko katteettomalla toivolla myös varjopuolensa? Keskustelemassa ovat Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Tomi Järvinen ja toivotutkija, sairaanhoitaja ja hoitotieteen professori Jari Kylmä. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Äitiys on helposti jotakin ylistettyä ja arvokasta, jalustalle nostettua – jopa mytologista. Äiti on elämän perusyksikkö, hoivan, huolenpidon ja rakkauden lähde. Mutta äidit ovat keskenään myös ymmärrettävästi hyvin erilaisia persoonia erilaisissa olosuhteissa, eläen hyvin erilaisia elämiä omine taustoineen, kokemuksineen ja traumoineen. Erilaisissa historiallisissa tai yhteiskunnallisissa tilanteissa he ovat kohdanneet äitiyden monet haasteet osana itseään suurempaa jatkumoa, jossa naisen asema on ollut miehiin verrattuna monessa suhteessa alisteinen ja vaikea.

Kirjailija Sirpa Kähkönen kirjoitti rakkaudentunnustuksen kuolleelle äidilleen, jonka kanssa vanhemman ja lapsen välinen suhde oli monin tavoin haastava. Tuloksena oli Finlandia-palkittu romaani “36 uurnaa. Väärässä olemisen historia”. Toimittaja ja tietokirjailija Sonja Saarikoski puolestaan vietti vuosia tutustuen naisvankien elämiin ja huomasi, että naisvankiloissa puhutaan paljon lapsista ja kohdataan muuhun yhteiskuntaan verrattuna hyvin omanlaisia äitiyden haasteita. Näitä avataan tietokirjallisuuden Finlandia –ehdokkaana olleessa “Naisvangit” -teoksessa.

Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Omaehtoinen hengellinen etsintä on kuljettanut kirjailija Sanna Vaaraa ja uskontotieteilijä Mika Seppästä halki lukuisten erilaisten harjoitteiden, traditioiden, oivallusten ja kokemusten kohti… niin, kohti mitä?

Nuorina molemmat etsivät omilla tahoillaan jonkinlaista valaistumista, mutta vuosien saatossa – keski-iän, esivaihdevuosien, jumalakriisien ja identiteetin muutosten keskellä – myös etsijyyden luonne ja päämäärät ovat olleet jatkuvassa muutoksessa. Tielle on mahtunut muun muassa tantrakursseja, kohtaamisia shamaanien, kanavoijien ja New Age -opettajien kanssa, erilaisia jooga- ja meditaatioperinteitä, Äiti Amman halaukseen hakeutumista, viehättymistä niin idän kuin lännen uskonnoista, rukoilua, kontemplaatiota ja lukematon määrä hengellistä kirjallisuutta. Mikä on se jokin ”puutostila”, johon Vaara ja Seppänen ovat etsineet vastauksia, ja minkälaisia löytöjä etsijän tie on tuonut mukanaan? Ja jos Jumala, Elämän Lähde, Pyhä, Rauha tai Hyvä löytyykin, niin mitä sitten – mihin tämä heidän kokemusmaailmoissaan on lopulta vaikuttanut?

Kirjailija Sanna Vaara on käsitellyt henkisen etsijyyden teemaa useissa kirjoissaan, joista viimeisin on “Jumalan katkennut kynä” (Viisas elämä 2024). Seppänen on puolestaan avannut omaa polkuaan teoksessa “Tien kauneudesta” (Basam Books 2023). Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Kauneuden taju on keskeinen osa inhimillistä kokemusmaailmaa. On jopa sanottu, että ihmisellä olisi tarve kauneuteen. Nykyään myös tiedetään, että kauneuden kokemus lisää ihmisten hyvinvointia ja elämänhalua sekä saattaa jopa parantaa fyysistä terveyttä. Onko inhimillisesti hyvä elämä aina myös esteettinen kysymys?

Mitä kauneus oikeastaan on ja miksi tämän kokeminen vaikuttaa olevan ihmiselle niin merkityksellistä? Mitä lopulta menettäisimme, jos kadottaisimme kyvyn aistia kauneutta? Entä mitä tekemistä kauneudella ja estetiikalla on moraalin ja hyvyyden kanssa – ruma voi olla kaunista, mutta entä paha?

Kauneuden merkitystä ja vaikutusta ovat pohtimassa estetiikan professori Arto Haapala Helsingin yliopistosta ja filosofian tohtori, tietokirjailija Pirkko Kasanen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

2000-luvulla erityisesti suomalaisten naisten elämään lennähti maailmalta yllättäen uudenlaisia enkeleitä. Tuolloin uushenkisyyden kenttään sijoittuva enkelihenkisyys tuli monen tietoisuuteen erityisesti irlantilaisen enkelimystikko Lorna Byrnen kautta. Myös uushenkisyyden monet muut muodot, kuten vaikkapa jooga, tarot-tulkinnat, astrologia, tuntuvat kiehtovan erityisesti naisia.

Mistä enkelihenkisyyden suosio kertoo? Mitä Lorna Byrnen suosituissa tilaisuuksissa tapahtuu? Millaisia ovat suomalaisten enkelikokemukset? Ja miksi juuri naiset kokevat uushenkisyyden ja enkelihenkisyyden omakseen?

Aiheesta ovat keskustelemassa filosofian tohtori “enkeleetikko” Elisa Mikkola ja uskontotieteen professori Terhi Utriainen. Ohjelman toimittavat Kristiina Hyppölä ja Hilkka Nevala.

“Älä tapa” kuuluu vanha eettinen ohjenuora. “Älä tee pahalle vastarintaa”, ohjeistaa puolestaan Jeesuksen vuorisaarna. Mutta mitä tapahtuu rauhan ja väkivallattomuuden ideaaleille tilanteessa, jossa Euroopassa käydään brutaalia hyökkäyssotaa? Onko esimerkiksi pasifismi ja ehdoton toisen ihmisen tappamisesta kieltäytyminen kannatettava moraalinen kanta ainoastaan rauhan aikana, vai mitä ajatella siitä, että “rauha” alkaa Suomessakin tarkoittaa yhä voimakkaampaa varautumista sotaan? Onko rauhan kuvittelu ja sodan vastustaminen tässä tilanteessa naiivia tai jopa vastuutonta, vai ehkä tärkeämpää kuin koskaan?

Sodan ja rauhan kysymyksiä ovat pohtimassa uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström, kriittiseen militarismitutkimukseen erikoistunut yliopistotutkija Noora Kotilainen ja rauhankasvattaja Hanna Niittymäki. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.