Kristus nousi kuolleista, esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet. Tyhjän haudan ihme on vieläkin ajankohtainen ihme: kuinka paljon Jumala meitä rakastaakaan, että antoi ainoan poikansa meidän puolestamme. Meille on annettu elämä, mutta se mitä teemme elämällämme on meidän käsissämme. Käytämmekö elämämme hyvään vai pahaan, sen voimme vain itse valita. Omistakaamme tekomme, tehkäämme oikein toisillemme. 

”Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat” on vanha suomalainen sananlasku. Kun syömme elämän leipää, Jeesuksen leipää, laulammeko elämän lauluja, Jeesuksen lauluja? Virren 332 mukaisesti: Kiitos Jumalallemme soikoon sydämestämme virsin, lauluin, psalttarein, harpuin, huiluin, kantelein. Näitä lauluja kun laulamme, pääsemme osallisiksi elämän leivästä, emmekä näe koskaan nälkää.

Uskon syntymisen tiellä voi olla monenlaisia esteitä. Ja silti, kaikesta huolimatta, usko voi myös syntyä ja kasvaa. Usko ei synny pelosta vaan se on vapaa vastaus Jumalan rakkauteen. Lopulta tärkeää on Jumalan armo, ei ihmisen tahto. Jumala ei jaa ihmisiä kahteen leiriin, vaan Jumalassa on voima pelastaa kaikki, Kristuksen kautta.

Saarnassa pohdin valoa: kynttilöiden valoa, luonnonvaloa, elämän valoa. Me kaikki voimme loistaa Jumalan valoa toisillemme jo täällä maanpäällä eläessämme, meidän ei tarvitse odottaa iankaikkisen kirkkauteen voidaksemme olla Jumalan valon lähteitä. Ei ole niin synkkää pimeyttä, mitä Hänen valonsa ei voisi valaista.

Kristuksen seuraaminen antaa turvaa, mielenrauhaa ja yhteisöllisyyttä. Seurakunta on paikka, jossa voi kokea yhteistä, jaettua ihmisyyttä. Tärkeää on kysyä: mitä voin antaa? Lopulta Jumalan rakastaminen on kasvamista pieneksi, jotta Jumalan rakkaus voi täyttää minut.

Oikea miehenä oleminen syntyy sisältä päin. Se syntyy kokemuksesta, että juuri tällaisena olen oikea, Jumalan luoma mies. Miehisyys ei ole jossain muualla, se on tässä. Tässä kropassa, tässä mielessä, tässä elämässä. Voin jättää taakseni sukupolvien painon ja olla omanlaiseni mies tässä hetkessä. 

Raamatun oudot tekstit nostavat vahvoja tunteita. Pelon ja häpeän tunteet vievät kysymään Jumalan tarkoitusta. Jeesus kantoi meidän häpeäämme ja pelkoamme. Jumala tuntee meidän hätämme. 

Sota ei ole koskaan Jumalan tahto. Se jättää aina jälkiä, jotka ulottuvat sukupolvelta toiselle. Oikeutetussa sodassa puolustautuminen hyökkäystä vastaan on ainoa jäljellä oleva vaihtoehto. Sodan jälkien kohtaamiseen tarvitaan viisautta ja lempeyttä. Kristityn tehtävä on rukoilla ja rakentaa rauhaa aina ja kaikissa tilanteissa. Jumala tahtoo, että kaikissa ihmisissä voi säilyä lapsen kaltaisuus: avoimuus, ihmettely ja luottamus.

Kertomus myötätuntoisesta samarialaisesta on mielen sisäinen ikoni, joka rohkaisee auttamaan tuntematonta. Kun ymmärrämme olevamme samassa veneessä, yhteiskuntaan syntyy luottamusta. Tärkeää on, että olen itse valmis ottamaan apua vastaan myös tuntemattomalta, jossa Kristus on läsnä.

Jeesus avaa korvamme kuuntelemaan toisiamme. Kun kohtaamme toisemme, kohtaamme Jumalan.