Työelämän mielenterveyshaasteita lähestytään usein yksilötasolla. Mitä tapahtuu, jos ratkaisuja ei lähdetä etsimään henkilökohtaisista ”korjaussarjoista” tai teknologiasta? Mitä jos siirrämme katseen sinne, missä mielen hyvinvointi tosiasiassa rakentuu – ihmisten välillä ja arjen vuorovaikutuksessa?

Mielenturvaa-verkosto kokoaa suomalaiset työpaikat yhteen jakamaan kokemuksia ja kehittämään keinoja, joilla työyhteisön mielenterveyttä voidaan tukea osana työn johtamista, rakenteita ja toimintakulttuuria.

Jaksossa Markus keskustelee verkoston fasilitaattorin Soilikki Viljasen (Kukunori) ja perustajatahoihin kuuluvan Ellun Kanojen asiakkuusjohtaja Milla Halmeen kanssa siitä, miksi yhteisö voi olla tulevaisuuden hyvinvointi-innovaatio – ja millaista kulttuurista muutosta suomalainen työelämä tarvitsee juuri nyt.

– 

Mielenturvaa-verkosto syntyi vuonna 2022 tarpeesta löytää ratkaisuja työelämän mielenterveyskriisiin. Valtakunnallisessa vertais- ja oppimisyhteisössä on mukana organisaatioita työelämän eri sektoreilta ja toimialoilta.

Lue lisää ja haasta työyhteisösi mukaan: Mielenturvaa.fi

Ikä tuo mukanaan viisautta, kokemusta ja perspektiiviä – ominaisuuksia, jotka helposti unohtuvat, kun ajattelemme ikäihmisiä. Monilla meistä on lähipiirissä varttuneita, mutta kuinka usein näemme heidät voimakkaina ja yhteisön rakentajina? 

Tässä jaksossa Markus Raivio, Miina Sillanpää säätiön ohjelmajohtaja Anu Jansson ja Y-säätiön kehittämisjohtaja Sari Timonen pohtivat, miten luova yhteisötoiminta voi lievittää yksinäisyyttä ja tuoda merkityksellisyyttä ikääntyvien elämään.

Keskustelussa pysähdytään miettimään muun muassa sitä, mikä on kodin ja ympäristön merkitys ikääntyneelle, miltä tulevaisuuden unelmat voivat näyttää kun ikää on yli 85 vuotta, – ja miten elämän varrella kertynyt viisaus saadaan näkyväksi ja jaetuksi muille.

----

Ikävoimaa valmentajat on Kukunorin, Miina Sillanpää säätiön ja Y-säätiön yhteishanke, lue lisää⁠ täältä.

Digiteknologia on mullistanut tapamme tehdä työtä. Samalla aivoillamme on täysi työ pysyä mukana jatkuvien keskeytysten ja tietotulvan keskellä. Miten voimme rakentaa mieliystävällisempää työelämää, joka tukee keskittymistä, palautumista ja oppimista?

Jaksossa Markuksen vieraana on aivotutkija ja Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Minna Huotilainen, joka avaa tuoreimman tutkimuksen valossa, mikä nykytyössä haastaa hyvinvointiamme – ja miksi ihmisyys on tärkein voimavaramme myös tulevaisuudessa.

--

Minna Huotilainen tunnetaan työstään inhimillisen työelämän puolestapuhujana ja aivotutkimuksen kansantajuistajana. Minnalta on ilmestynyt mm. teokset Keskittymiskyvyn elvytysopas, Aivot työssä ja Tunne aivosi. 

Tutustu Minnan työhön:
https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/minna-huotilainen/

https://myspeaker.fi/puhujat/minna-huotilainen/

Moni tuntee hengitysharjoitusten hyödyt keholle ja mielelle joogan tai meditaation kautta. Mutta entä jos hengityksellä on tunnettujen hyvinvointivaikutusten lisäksi syvempi yhteys aivoterveyteemme – ja muistiimme?

Jaksossa Markuksen vieraana on Oulun yliopiston väitöstutkija Ulla Salmi, joka on mukana uraauurtavassa suomalaisessa tutkimuksessa, jossa moderni aivotiede ja -teknologia kohtaa ikivanhan joogaperinteen. 

OFNI-tutkimusryhmän tavoitteena on selvittää, voivatko hengitystekniikat tukea aivojen puhdistusjärjestelmää ja tarjota tulevaisuudessa uusia, ei-lääkkeellisiä keinoja muistisairauksien, kuten Alzheimerin ehkäisyyn ja hoitoon.

--

Ulla Salmi on insinööri, liikuntatieteen maisteri, sertifioitu joogaopettaja ja väitöstutkija Oulun yliopistossa.

Tutustu Ullan ja OFNI-tutkimustiimin työhön: oulu-functional-neuroimaging-ofni

Yhä useampi kamppailee unettomuuden, ahdistuksen ja stressin kaltaisten mielen haasteiden kanssa, saamatta helpotusta lääkkeistä, itsehoidosta tai terapiasta. Mitä jos ylivirittyneitä aivoja voisi opettaa rauhoittumaan ja palautumaan – täysin tiedostamatta, televisioruutua katsomalla?

Jaksossa sukelletaan uuden aivotutkimuksen ja -teknologian mahdollisuuksiin psyykkisten ja neuroperäisten oireiden hoidon tukena. Vieraana on neurofeedbackin suomalaisena pioneerina tunnettu Marja Vihervaara, jonka tie on kulkenut lääkärin työstä omakohtaiseen uupumukseen ja edelleen syvempään ymmärrykseen läpi elämän oppivasta ihmismielestä.

Keskustelussa avataan, miten aivojen palkitsemiseen perustuva neurofeedback toimii, ja milloin siitä voi olla apua. Samalla pysähdytään pohtimaan, miksi on tärkeää etsiä rohkeasti uusia keinoja perinteisen lääketieteen rinnalle mielenterveyden vahvistamiseksi.

–

Marja Vihervaara on psykiatri, psykoterapeutti ja toinen neurofeedback-hoitoihin erikoistuneen Nemoy Oy:n perustajista. Hän tukee nykyään ihmisiä henkisen valmennuksen keinoin, voimavaroja ja mielentaitoja vahvistaen.

Luonto tarjoaa tutkitusti monia hyötyjä mielelle ja keholle. Mutta voiko luonnon terveysvaikutuksia saavuttaa “menemättä metsään”? Mitä on virtuaalinen luontokokemus, ja miksi luonto täytyy joskus viedä ihmisen luo – eikä toisinpäin?

Jaksossa Kukunorin Markus Raivio ja LUKEn tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen tarkastelevat luonnon mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistäjänä uusimman tutkimuksen ja teknologisten innovaatioiden valossa. 

Keskustelu avaa lupaavia näkymiä tulevaisuuteen, jossa luonnon terveyshyödyt saadaan entistä helpommin kaikkien ulottuville ja osaksi yhteiskunnan toimintoja, kuten mielenterveys- ja vanhustyötä, työelämää ja kaupunkisuunnittelua. Samalla jakso kutsuu kuulijan pohtimaan henkilökohtaista luontosuhdetta: 

Miksi jokaisen meistä kannattaisi vahvistaa yhteyttään luontoon – ja samalla itseensä?

—

Liisa Tyrväinen on metsätieteilijä, Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tutkimusprofessori ja yksi Suomen johtavista luontohyvinvoinnin asiantuntijoista. Hän on perehtynyt muun muassa suomalaisten luontokokemuksiin, virtuaali- ja lähiluonnon terveysvaikutuksiin sekä osallistunut kansallisen luontoterveysohjelman valmisteluun.

Tutustu Liisan tutkimukseen ja jaksossa esiin nousseeseen Viikin VirtuLabiin:

https://www.luke.fi/fi/asiantuntijat/liisa-tyrvainen/julkaisut

https://www.luke.fi/fi/tutkimus/tutkimusinfrastruktuurit/virtulab-tutkimusta-virtuaaliluonnosta

Suomen talous yskii, luonnon monimuotoisuus köyhtyy ja yhteiskunta eriarvoistuu. Voisiko toivo parempaan huomiseen löytyä aineettomista innovaatioista?

Uudistuneen podcastin avausjaksossa Sitran Eeva Hellström ja Kukunorin Markus Raivio keskustelevat tulevaisuuden kestävästä hyvinvoinnista, joka perustuu kulutuskeskeisen talouskasvun sijaan inhimilliseen pääomaan ja sen jakamiseen:

Mitä ovat aineettomat innovaatiot, ja miten ne voivat vastata aikamme suuriin haasteisiin? Millaista muutosta ne edellyttävät työelämässä, koulutuksessa ja arjen ajattelutavoissamme?

Kuuntele jakso, joka kutsuu ajattelemaan menestyksen ja hyvinvoinnin arvoa aivan uudella tavalla!

— 

Eeva Hellström on Sitran johtava asiantuntija, joka työskentelee erityisesti talouden tulevaisuuskysymysten parissa. Hän oli toteuttamassa 2025 Tulevaisuusfoorumia, jossa eri alojen asiantuntijat etsivät ratkaisuja kestävien aineettomien innovaatioiden edistämiseksi Suomessa.

Lue lisää aiheesta:

https://www.sitra.fi/julkaisut/aineeton-talous/

https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuusbarometri-2025/

⁠https://www.sitra.fi/artikkelit/talouden-tulevaisuus-voidaan-kirjoittaa-uusiksi/

Miksi jotkut ihmiset kuormittuvat tai palautuvat työstä helpommin kuin toiset? Entä miksi yksilölliset erot ovat niin merkityksellisiä työhyvinvoinnin kannalta? 

Jaksossa Mielenturvaa-verkostoa koordinoiva Soilikki Viljanen ja psykologi Anniina Virtanen Työterveyslaitokselta keskustelevat siitä, miten ihmisen persoonallisuus ja henkilökohtaiset tarpeet muokkaavat työssäjaksamista ja palautumista. Anniina avaa kuulijoille, mitä tarkoittaa oman "työminän" ymmärtäminen ja kuinka työn tuunaaminen voi auttaa luomaan tasapainoa ja uutta merkityksellisyyttä työelämään.

---

Anniina Virtanen (PsT) on psykologi, kouluttaja ja työhyvinvoinnin kehittämiseen erikoistunut asiantuntija. Anniina väitteli psykologian tohtoriksi 2021 aiheenaan opettajien työkuormituksesta palautuminen, ja on julkaissut tunnetut tietokirjat Psykologinen palautuminen (2021) sekä Tunne työminäsi (2024). Lue lisää täältä.

Joka kolmas nainen ja joka kuudes mies Suomessa on kokenut elämänsä aikana fyysistä parisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa. Miten vahingollisesta suhteesta voi päästä irti ja miten lähisuhdeväkivaltaan voi puuttua? Kuinka jokainen meistä voi rikkoa vaikenemisen kulttuuria?

Lähisuhdeväkivalta on yhä vaiettu ongelma, jonka vaikutukset ovat vakavia ja ulottuvat laajalle yhteiskunnassa – useimpiin meistä joko suoraan tai läheisten kautta. Jaksossa Anita ja lähisuhdeväkivallan vastaisen työn asiantuntija Katja Kytölä johdattavat kuulijan kodeissa tapahtuvan väkivallan todellisuuteen ja ilmiön tunnistamisen haasteisiin. Yhdessä pohditaan myös AinoAidin kaltaisia uusia, konkreettisia keinoja, joiden avulla voidaan auttaa ja tukea paremmin niin väkivallan uhreja kuin läheisiä ja ammattilaisia.

—

Katja Kytölä on ratkaisukeskeinen terapeutti ja lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija. Katja työskentelee Hyvinpitely-nimisen lähisuhdeväkivaltatyön yksikössä ja AinoAid-palvelun sisältövastaavana. Katja on kirjoittanut kirjan “Pahoinpitelystä hyvinpitelyyn – lähisuhdeväkivalta ja siitä selviytyminen” (2021).

Kaipaatko apua lähisuhdeväkivaltaan tai tukea väkivallan uhrin auttamiseen?

AinoAid™ on digitaalinen palvelu, joka tarjoaa ohjausta, tietoa ja apua lähisuhdeväkivaltaa kohtaaville, läheisille ja ammattilaisille. Palvelun chatbot ja tietopankki nopeuttavat avun saantia tarjoten helpon, anonyymin ja luotettavan kanavan avun saamiseksi. 

Lue lisää: https://ainoaid.fi/fi-fi

Pelaamisen haittavaikutuksista puhutaan paljon, mutta mitä positiivisia vaikutuksia pelaamisella on ihmisen hyvinvointiin? Entä miten pelit, pelisuunnittelu ja pelitaide voivat edistää yhteiskunnallista osallisuutta ja kulttuurista hyvinvointia? 

Jaksossa koodataan uusiksi käsityksiä pelimaailmasta ja sukelletaan syvälle pelaamisen ja hyvinvoinnin välisiin positiivisiin yhteyksiin. Markuksen vieraana on suomalaisen pelisuunnittelun ja -taiteen uranuurtaja Jaakko Kemppainen. Keskustelussa pohditaan muun muassa pelaamisen ja pelisuunnittelun lupaavista mahdollisuuksista niin yksilön elämänhallintaan, mielenterveyden kuin kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen tukemiseen.

– 

Jaakko Kemppainen on pelisuunnittelun ja digitaalisen kulttuurin tutkimuksen maisteri, kirjailija ja Suomen ensimmäinen pelitaiteen läänintaiteilija (Taike, 2019–2023). Tutustu Jaakon teokseen “Pelit tekevät hyvää” (Aviador 2024):

https://www.taike.fi/fi/lehdistotiedotteet/pelit-tekevat-hyvaa-uusi-kirja-esittelee-pelitaidetta-kulttuurihyvinvoinnin