Luen siis jälleen vanhan vastaantulleen tekstin, tämä kirjoitettu 28.5.2015 ja lie jonkin lehtiartikkelin luettuani...

En ehkä tänään kaikkea sanoisi siten, mutta kunhan nyt, muiden oheen, evääksi ajattelulle, jos sattuu natsaamaan = )

Kuvan otin tänään matkan varrelta kaupassa käydessäni.

Luen vanhan kirjeen, joka vastaan ja jota lukiessa kuitenkin mieleen, että entä jos se kenessä resonoi oman elämäntilanteensa tai kokemiensa tähden, niin saattanee olla lohduksi, tueksi tai rohkaisuksikin vaikka. Vaikeiden asioiden ja aiheiden äärellä se on kirjoitetuksi tullut.

Iloa ja siunausta jos kuka kuulee. Yksin Jeesuksen veren perustalla täällä kukaan voi seistä. Turvata yksin Pyhän armoon ja rakkauteen.

Kuva on sen kahvilan vessan seinältä, jossa hetki sitten kävin lukemassa kirjeen vuosien tauon jälkeen.

Sain Tuubajaat luettua kanavalle JeLoMe ja ovat soittolistassa Tuubajaa-tarinat.

https://www.youtube.com/playlist?list=PLp0szIeKrKsGZDnO_cXMa76Z9-UFJUiMF

Lisäilen sitä mukaa ku vastaan tulee tai uusia. Ovat merkityt lastentarinoiks, ettei jää saavuttamatta myös nuorempia, mut nehän on siis ihan elämän murheiden ja mutkien aikaansaamia ja kasvutarnoina hyödyllisiä kelle vaan vinkiks ja silmiä avaamaan = )

Iloa jos kuka kuulee ja sinne tosiaan sanoin jotta, mikäli mielikuvat kirvottaa luovuutta kukkimaan, niin voi halutessan lähettää kvuitsuta tarinoilla, kun en ole vieä tehdyks saanu ja tulevaan kirjaan vois koota kuvat vaikka kuulijoiltakin = ) vai?

Kuvana sama levylle maalaamani, jota lukiessa eri kulmistaan näytin, niin tunnistaa... yhdistyy = )

Maanantaina 23.7.2001 kirjoitetun, vastaantulleen tekstin luen. Kipuiltuna elämisen ja kanssakäymisen vaikeutta epävarmuuksien, pelkojen ja arkuuden kourissa.

Tänään onneksi jo osin toisin ja silti myös yhä taju siitä, että jatkettava on matkaa = )

Iloa jos joku kuulee!! Pyhän peiliin ainoana on luottaminen sen suhteen, kuka ja millainen olet.

Tuli vastaan joskus 2015 tienoolla kirjoitettu 'sanoma' lapsilleni, jonka luen.

Huomautan siinä näemmä siitä, ettei kenen tahansa kanssa kannata ryhtyä intiimiin puuhaan ja toivon terveyden olevan maailman tapoja tärkeämpää.

Aivot, ne aivot. Kannattaa harkita millaisen opin aivoilleen antaa. Pois- ja uudelleenoppiminen on aina hankalampaa kuin kerralla tehdä polut, joita sopii loppuun saakka vaeltaa = )

Iloa jos joku kuulee!

Kuvana parin vastaanotetun postcrossing kortin postimerkit = )

Tuli vastaan vanhoja tekstejä, kokoan, joten luen tähän ohessa yhden vuodelta 2005.

Yhä moni seikka arjessa hankalaa, mutta paikoin huomaa jo ajoin jotain oppineensakin. Ei valmis lie koskaan. Täällä.

Tässä luen joskus lie vuonna 2000 tai 2001 alkamani yritelmän käydä taivalta läpi...

Se katkeaa kuin lehmän lento, mutta ilmaissee sen, että eräänlainen hapuileva pyrkimys on ollut jotakin koettaa tehdä elämän/tilanteen eteen, ettei olisi 'niin' pahoin jälleen tarvinnut käydä. Taidottomana ja tukea vailla vain jäänyt tämäkin siis silleen...

Joko viimein, ylös menneen alhoista pysyvästi? Enää ettei yhä vain upotakseen...

Kuvaksi hiljan löytämäni ballerinat 3,-/pari = )

Luen kokoelman verran kokoon saamiani runoja ajalta 1994-2021.

Nimikoksi tuli "Pöllön huuto", jonka kirjoitin huhtikuussa 2016. Iloa äärellään = )

Kuva on tänään ottamani, läheisen kalusteliikkeen ikkunalla istuksiva apina (ettei ole nyt juuri pöllöä sori = ).

Pe 28.5.2021 tuli kirjana myyntiin jos ketä kiinnostaa = )  http://www.mediapinta.fi/sivu/isbn/978-952-81-1109-2

Eli, kokeilin uudelleen, saanko tämän tänne ladattua yhtenäisenä äänitteenä, kun se aiemmin ei onnistunut, mutta nyt vaikuttaa siltä, että siinä se siis on = )

Kun, olinhan sen jo kerran osissa tuonut ja sitten poistin kun luulin saavani, enkä saanutkaan. Tämä on siis se vuoden lopulla kirjoittamani.

Nähtäväksi jää, miten näitä kokoaa, jos yhteen... Iloa ja siunausta mahdolliselle kuulijalle!

Tämä on ajalta lähettitytön jälkeen, kun osuin kouluun Matinkylään Espooseen, jossa sitten... no, se selviää kuunnellen = )

Eli kirjoitettu ajalla 1/1996-4/1997.