Vuonna 2022 tietoergonomia ja kognitiivinen kuormitus lisätään johtajien sanavarastoon. Yhä suurempi osa asiantuntijoista ja tietotyöläisistä äänestää jaloillaan Always on -työelämää vastaan. Moni ottaa mieluummin yrittäjäriskin, koska se mahdollistaa oman näköisen työelämän ja mahdollisuuden määritellä yksilölliset rajat työn ja muun elämän välille. Yrityksissä ei ole vielä(kään) herätty tämän ilmiön kasvuun ja ymmärretty sen laajempaa merkitystä.

Asiakasodotusten kasvu on johtanut siihen, että liiketoiminnassa ei ole enää kyse pelkästään tuotteiden ja palveluiden tuottamisesta – niiden lisäksi myydään myös kokemuksia. Nyt samat odotukset valuvat myös työpaikoille. Työnantajabrändäyksestä onkin tulossa kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta monen yrityksen elinehto.

Työn käsite irtoaa työpaikan käsitteestä. Olemme tottuneet ajattelemaan työtä työpaikkoina. Tulevaisuudessa työtä ajatellaan osaamisena, rooleina, kompetensseina, taitoina ja mindsettina, joita voidaan hankkia organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi monin eri tavoin.

Diversiteetin vaaliminen on modernia, vastuullista johtamista. Painetta syntyy myös sidosryhmien suunnasta, kun yrityksen työntekijät, asiakkaat ja sijoittajat kiinnittävät aiempaa enemmän huomiota organisaation sosiaalisen vastuun kysymyksiin.

Sosiaalinen vastuullisuus on noussut nopeasti liiketoiminnan ytimeen. Se on jotain, mistä on puhuttu takahuoneissa jo kauan, mutta joka on pandemiahaasteiden keskellä noussut esiin entistä vahvemmin. Työhyvinvoinnista ja työn mielekkyydestä puhutaan enemmän kuin koskaan. Työntekijöistä huolehtimisesta onkin tullut brändikysymys.

Yritysten yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja vastuullisuusteemoihin kantaa ottaminen on ollut yksi johdon agendan ykköstrendejä vuoden 2020 alusta lähtien. Sitä mukaa kun asiakkaiden ja kuluttajien äänenpainot kasvavat ja vastuullisuusvaatimukset kovenevat, joutuvat valokeilaan erityisesti yritysten toimitusjohtajat.

EU:n uusi kestävän toiminnan taksonomia tulee määrittelemään osaltaan, mikä voidaan määritellä kestäväksi liiketoiminnaksi, sekä sitä miten voidaan todentaa liiketoiminnan edistävän ainakin yhtä ympäristötavoitteita ilman, että se vaikuttaa negatiivisesti muihin. Otamme huomattavan askeleen kohti nettovaikuttamisen arviointia, yksittäisten vaikutusten sijaan.

Vastuullisuus ei ole trendi, se on ydinkysymys. Hiilineutraalius- tai nettonolla-tavoitteiden kannalta olennaista on uskottavuus ja toiminta. Se, että termit ja väittämät ymmärretään oikein ja niitä toteutetaan kunnianhimoisesti ilmasto-, ei markkinointipuheet, edellä. Kenelläkään ei pitäisi olla varaa viherpesuun ei ilmaston eikä mainehaittojen puolesta.

Mitä tapahtuu kun kasvun imperatiivi kohtaa kestävän kehityksen imperatiivin? On vahingollista asettaa liiketoiminnan etua ja kestävää kehitystä vastakkain. Yrityksen kolmen tärkeimmän sidosryhmän viesti on vahva - odotus on, että yritys pystyy kasvamaan ja lunastamaan markkinoiden odotukset samalla kun sen nettopositiivinen vaikutus vahvistuu.

Työelämän narratiiviin on vaivihkaa hiipinyt negatiivinen sävy. Uhat, huolet, korona, woke, cancel ja call out. Tiiliseinä tuntuu olevan vastassa joka suunnassa. Tähän kannattaa havahtua ja muistaa kyseenalaistaa omaa ajatteluaan. Nyt tarvitaan positiivista työelämäpuhetta.