Uusin tutkimus kertoo, että neandertalinihmiset eivät olleet mikään kummallinen ihmisapinalaji. Päinvastoin. He olivat hyvin samanlaisia kuin nykyihmiset. Niin samanlaisia, että risteymiä tapahtui, ja meissä kaikissa on myös neandertalilaisen perimää.

Neandertalilaiset kommunikoivat kielellä, koristelivat itseään ja myöhemmin hautasivat vainajansa. Biologi Juha Valste kertoo nykyisen tiedon valossa samanlaisuudestamme.

Joskus tuntuu siltä, että julkisuudessa keskustellaan vain siitä, onko islam rauhanuskonto vai tuottaako se suoraan fundamentalismia. Tietokirjailija Andrei Sergejeff nostaa kysymyksen uusiin suuntiin, ja esittelee niin historiallisesti kuin maantieteellisesti islamin eri suuntauksia.

Vaikeita kysymyksiä ei hyssytellä tai vähätellä, mutta ajateltavaa ohjelmassa riittää.

Sodat muuttavat muotoaan, kun yhteiskunta muuttuu. Kalle Haatasen vieraana on sotatieteiden tohtori Saara Jantunen. Hän kertoo, kuinka uudenlainen media mahdollistaa uudenlaisen sodankäynnin, jonka keskeisiä muotoja ovat sodan ja rauhanajan epäselvyys.

Informaatiosodalla pyritään luomaan epätietoisuutta konfliktin osapuolten luonteesta. Suoranaisen propagandan tehokkaampi muoto on vääristelty totuus.

Meksikosta Yhdysvaltoihin kulkee juna, jonka puolesta miljoonasta laittomasta matkustajasta suuri osa ei koskaan pääse perille. Toimittaja Maija Salmi on seurannut "Paholaisen junan" reittiä, haastatellut satoja siirtolaisia ja törmännyt matkan aikana niin avustuskeskuksiin ja vapaaehtoistoimintaan kuin äärimmäisen väkivaltaisiin rikollisjengeihin, jotka repivät sinänsä maksuttomasta junamatkasta helpot tulot.

1800-luvun lopussa yhteiskunnan muutospaineet olivat suuret. Naiset alkoivat esteistä huolimatta vaatia osallisuutta julkiseen toimintaan, yliopistokoulutukseen ja politiikkaan.

Tietokirjailija Riitta Mäkinen kertoo edelläkävijänaisista, jotka raivasivat tietä auki. Heistä piirtyy esiin värikäs ja monipuolinen kuva suomalaisen yhteiskunnan syntymisen aikoina.

Vlad Seivästäjä on historiallinen hahmo, joka tunnettiin väkivaltaisena hirviönä mutta toisaalta myös kansallissankarina. Jo tässä vaiheessa totuus ja tarinat erkanivat.

Moni on halunnut liittää yhteen kreivi Draculan ja Vlad Seivästäjän jo sukunimensäkin vuoksi. Itse asiassa yhteys oli täysin sattumanvarainen.

Folkloristi Tuomas Hovi kertoo Draculan tarinan pelätystä hirviöstä b-luokan elokuviin ja viiihdepuistoihin.

Turkki elää kaoottista aikaa. Pakolaisvirta Syyriasta ja Irakista sekä sisäiset jännitteet horjuttavat maan vakautta. Mutta miltä tämä kaikki näyttää historian perspektiivissä?

Kalle Haatasen vieraana on pitkään Turkissa asunut toimittaja Reeta Paakkinen.

Keskustelu polveilee historian, kulttuurin, politiikan ja uskonnon alueilla, muotia unohtamatta.

Oppi hyvästä elämästä on yksi filosofian keskeisistä alueista. Sen olemusta pohdittiin jo antiikin Kreikassa ja Aristoteleen opeissa.

Teoreettisen filosofian professori emeritus Ilkka Niiniluoto tarkastelee hyvän elämän filosofiaa Kalle Haatasen kanssa. Keskustelussa nousee esiin käsityksiä totuudesta, viisaudesta ja etiikasta. Niiniluoto korostaa humanistista maailmankuvaa itsenäisenä ja erillisenä materialismista tai uskonnosta.

Elvis elää. HIV on valkoisten juoni mustien päänmenoksi. Näillä ja monella muulla salalliittoteorialla on vankat kannattajansa. Miten erottaa harmiton ja haitallinen salaliittoteoria toisistaan? Vieraana tietokirjailija Jonas Sivelä.

Tiesitkö, että suomalaiset puhuvat maailman alkukieltä, josta muut kielet polveutuvat? Entä sen, että Odysseuksen seikkailut sijoittuvat itse asiassa Itämerelle? Tai sen totuuden, että kauan ennen Ruotsin valtaa suomalaiset mahtikuninkaat hallitsivat pohjolaa?

Kalle Haatasen vieraana on fil.tri Inkeri Koskinen, joka johdattaa meidät näennäistieteen maailmaan.