Juhlavuottaan viettävä laulaja-lauluntekijä Mikko Alatalo vieraili Radio Keskisuomalaisen iltapäivälähetyksessä.

Alatalo kertoo, että osa hänen persoonaansa ja musiikkiuraansa on kesäisin yhteislaulujen vetäminen. Kuitenkin nyt juhlavuonnaan hän laulaa paljon omia kappaleita ja mainitsee pääkeikkansa olevan tänä vuonna Oulussa yhdessä Oulun sinfoniaorkesterin kanssa.  

Alun perin Alatalo uskoi tekevänsä elämäntyönsä toimittajana, eikä uskonut laulaja-lauluntekijän uran kestävän pitkään. Nyt muusikon uraa on takana 50 vuotta.

Lauluja Alatalo on julkaissut yli 700, ja nyt juhlavuoden kunniaksi hän teki poikkeusolojen aikana kymmenen cd-levyn boksin, jossa on yhteensä 230 kappaletta.

– Joku kysyi, miksi en julkaise kaikkia 700 biisiä, mutta minä sanoin, että antaa historian armeliaasti unohtaa ne huonoimmat kappaleet, Alatalo naurahtaa.

Podcastissa Alatalo kertoo yhteisistä ajoista Juice Leskisen kanssa, tulevaisuuden haaveistaan sekä ajatuksistaan rohkeiden sanoitusten taustalla.

Kuuntele koko podcast alta.

Vaajakoskella osoitteessa Elviskuja 1 sijaitsee Elvis-tupa, jonka on perustanut tuvan emäntä Marjatta Kinnunen vuonna 2008.  

Marjatta on kerännyt Elvis-tavaroita kotiinsa ja säilyttänyt niitä komerossa sekä vintillä piilossa. Kinnusen miniä kehotti rakentamaan pienen mökin pihalle, jotta muutkin voivat tulla ihailemaan tavaroita. Tuvasta tuli samankokoinen ja -värinen kuin Elviksen synnyinkoti oli Tupelossa. Elvis-tavaroita oli kuitenkin niin paljon, että heti seuraavana kesänä pihalle rakennettiin toinen samanlainen tupa, jotta kaikki tavarat saatiin esille.

Kinnusen kertoo, että Elvis-tuvalla vierailijoita käy laidasta laitaa. Vierailijoina on paljon lapsiperheitä ja vanhempia ihmisiä, suomalaisia joka ilmansuunnasta sekä myös ulkomaalaisia.  

Kinnusen mukaan Elviksestä kiinnostuneita riittää, ja Suomessa onkin oma Elvis-klubi, jonka jäsenet kokoontuvat vuosittain.  

– Elvis siis elää vielä, Kinnunen tokaisee.  

Kuuntele alta koko podcast.

Hakamaan lammastilan yrittäjä Maija Suutarinen ja keittiömestari Toni Liukkonen vierailivat Radio Keskisuomalaisen keskiviikkovieraana. Idea ravintolasta lammastilalla sai alkunsa, kun Suutarinen muutti jo aiemmin maalle, ajatuksenaan, että voisi kasvattaa itselleen ruokaa. Ihmisiä alkoi kiinnostaa Suutarisen idea, joten hän on jo aiemmin pitänyt muun muassa asiakastilaisuuksia ja kesäravintolaa. Suutarinen ja Liukkonen tapasivat tammikuussa ja yhdessä pikkuhiljaa idea maatilalla olevasta ravintolasta kehittyi. 

Ravintola on ollut toiminnassa pari viikkoa, ja asiakkaiden vastaanotto on ollut hyvää. Liukkonen kertoo kokemuksellisuuden oleva ykkösasia.  

– Joku paikka saattaa olla rempallaan ja lammastilan aromimaailma voi hieman yllättää, mutta ruuan ja juoman näkökulmasta se ei haittaa! Liukkonen toteaa.  

Hakamaan lammastilalla tuttu näky on, kun isäntä sahaa, viuhtoo ja rakentaa, eläimiä pyörii pihapiirissä ja keittiömestari vilahtaa takki viuhuen kasvimaalle hakemaan lisää raaka-aineita.  

– Välillä kanat käyvät kyselemässä väli-snäksiä, mutta ovat kuitenkin hyvin pysyneet poissa pöydiltä, Suutarinen naurahtaa.  

Podcastista selviää Hakamaan lammastilan menu ja onko lammastilalla aikeissa laajentaa lähemmäs kaupunkia.

Kuuntele koko podcast alta.

Vesiaktiviteetteihin erikoistunut Tavinsulka järjestää torstaisin melontaretkiä Tourujoella. Tavinsulan toimitusjohtaja Béla Pavelka (LitT) kertoo, että retkiä on järjestetty kesäkuun alusta asti ja niitä jatketaan niin pitkälle, kun kysyntää riittää, noin syyskuun loppupuolelle saakka.

– Tourujoki on Jyväskylän kaupungin vesiviidakko, Pavelka sanoo leikkisästi.

Tavinsulka on palvelut vesillä liikkujia jo vuodesta 1989 saakka. Tarjolla on nykyisin erikokoisia kanootteja, kajakkeja ja sup-lautoja jopa 130 hengelle saman aikaisesti. Tavinsulka oli niin sanotusti edelläkävijä sup-lautailussa, sillä nykyisen hittilajin harrastaminen oli Tavinsulassa mahdollista jo vuonna 2013.

Asiakkaita koulutetaan turvallisuuteen ennen vesille lähtöä. Pavelkan mukaan asiakkaan on hyvä tiedostaa omat kykynsä, voimansa sekä tekninen osaamisensa.

– Suosittelemme jäämään lähelle rantaa, ja tietenkin pelastusliivit laitetaan jokaiselle päälle, Pavelka kertoo.

Kuuntele podcast alta.

Radio Keskisuomalaisen Kesävieras -ohjelmassa kävi viikonloppuna vieraana stand up -koomikko Ismo Leikola.

Jaksossa keskustellaan, kuinka Ismo Leikolasta tuli hän. Leikola kertoo, että jo lapsena hän on pitänyt huumorimusiikista, mutta musiikki oli hänelle vain vapaa-ajan harrastus. Stand up -komiikasta tuli Leikolan ammatti 2000-luvun alussa.

Leikola kertoo uransa alkuajoista ja suorituspaineistaan sekä paljastaa suosikkikappaleensa.

Puutarhaetnologiaa-kesänäyttely on avoinna tulevasta lauantaista alkaen aina lähes elokuun loppuun saakka Villa Ranan puutarhassa. 

Jyväskylän taiteilijaseuran sihteeri Minja Revonkorpi kertoo, että näyttelyn nimi Puutarhaetnologiaa kehitettiin näyttelyporukan kesken. Etnologia-sana nousi esille, sillä Villa Ranalla on toiminut yliopiston etnologian laitos.

Näyttely on pääsääntöisesti puutarhassa mutta myös Villa Ranan sisätiloissa. Teoksissa tutkitaan ihmisen ja luonnon suhdetta. Näyttely on auki ympäri vuorokauden ja mukana on seitsemän taiteilijan teoksia.

Puutarhaetnologiaa-näyttelyssä isossa roolissa ovat luonnonmateriaalit, kierrätysmateriaalit sekä luontoa kommentoivat materiaalit. 

Poikkeusajat ovat vaikuttaneet myös Jyväskylän taiteilijaseuraan, sillä viime vuoden puolella galleria oli hetken aikaa suljettuna. Nyt ovet ovat auki ja näyttelyt voidaan pitää normaalisti. 

Kuuntele podcast alta.

Radio Keskisuomalaisen kesävieraana pistäytynyt Kalle Palander kertoo, että hänen lapsuuden ja nuoruuden kesänsä kuluivat treenatessa sekä kalastaessa. Palander oli todella sitoutunut omaan lajiinsa, eikä valmentajaisäkään olisi antanut nuoren urheilijan livistää harjoituksista. Nykyään Palanderille kesä tarkoittaa töitä.  

Kesän parhaaksi asiaksi Palander mainitsee toukokuun, jolloin luonto kukkii. Hän kertoo nauttivansa puutarhatöistä, sillä niissä ajatukset saa muualle. Kesän toinen lempi asia Palanderille on ruuan laitto ja ystävien kanssa grillaaminen. 

Kalle paljastaa, ettei ole ikinä käynyt festareilla, mutta se on haaveissa.  

– Nykyään kuuntelen tosi paljon suomalaista musiikkia. Johtuu varmaan siitä, kun on aiemmin joutunut olemaan paljon poissa Suomesta, Kalle kertoo.

Ulkomailla ollessaan Kalle kaipasi ruisleipää, salmiakkia ja maksamakkaraa.  

– Ruisleipää oli aina pakkasessa! hän tokaisee.

Podcastissa Palander muistelee uraansa, kertoo suosikki bändinsä ja paljastaa, millä biisillä hän latasi itsenä kilpailusuoritukseen.  

Kuuntele koko podcast alta.

Maitolavan Madonnat – haku päällä -kesäteatteri sai eilen maanantaina ensi-iltansa Mäntyharjulla. Jonna Ortjun tarina sai alkunsa vuonna 2019 Ränssin Kievarin lavalla, ja ensimmäisen osan suosio sai Ortjun kirjoittamaan jatko-osan, joka tänä vuonna toteutetaan kiertävänä teatterina. Elokuussa teatteri matkaa Karvialle.

– Saamme lainaan rekvisiittaa esiintymispaikoilta, joten pystymme kevyesti liikuttamaan porukkaa paikasta toiseen, Ortju kertoo.  

Näytelmässä Meiju Suvas esittää Mantaa, joka on palannut kotikylälle, kun ura iskelmätähtenä ei saanut tulta alleen. Mantan lapsuudenkaveria Mariiaa esittää Jonna Ortju itse. 

Näytelmä on musiikkikomedia, ja sijoittuu 80-luvun puoliväliin. Esityksessä kuullaan Meiju Suvaksen omia hittejä.  

Ortju suosittelee näytelmää kaikille. 

– Suosittelen esitystä aviopareille, sinkuille, tyttöporukoille, polttariporukoille ja ihan kaikille. On ollut ilo nähdä, että esitys on viihdyttänyt kaiken ikäisiä, Ortju iloitsee.  

Kuuntele koko podcast alta.

Muusikko, runoilija ja yrittäjä Olga Kolari opastaa Toivolan vanhalla pihalla soivaa tarinakierrosta. Jyväskylän varhaishistoriaa läpikäyvän tarinakierroksen erikoisuus on Keski-Suomen kantele, jota soitetaan tikulla sormien sijasta. Kolari soittaa kanteletta opastetun kierroksen yhteydessä.

Tarinakierroksessa käsitellään historiaa Jyväskylän perustamisesta aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. 

Opastettuja kierroksia järjestetään kesäsunnuntaisin klo 12 ja 13.

Podcastissa Olga kertoo mitä tarinakierros pitää sisällään, miten hän itse innostui teemasta ja hän myös soittaa Keski-Suomen kanteletta.

Radio Keskisuomalaisen Kuntakierros-ohjelma kertoo, mitä Karstulassa voi tehdä ja mitä sieltä löytää. 

Karstulanseudun kehittämisyhtiön yrityskehittäjä Jenni Leppilahti esittelisi ensimmäistä kertaa kunnassa vierailevalle ympäröivää luontoa, sekä veisi tämän Kirkkovuoren näkötornille, josta aukeaa näkymät Karstulan ylle. Podcastissa Jenni vinkkaa kohteita ja persoonallisia palveluliikkeitä Karstulasta. 

Jenni on syntynyt Karstulassa, ja vaikka hän on välissä asunut ja opiskellut muualla, niin hän on palannut takaisin synnyin kuntaansa.  

– Työpaikan löytyminen ja äidin puolen suku on vetänyt minut takaisin Karstulaan, Jenni kertoo.  

Karstulalainen kesäasukas Kukkamari Gröndahl arvostaa kunnassa luonnon läheisyyttä ja mukavia ihmisiä.  

– Karstulassa voi tutustua ihmisiin vaikka jäätelökioskilla tai kahvilassa, se on kuin kaupungin olohuone, Gröndahl kertoo. 

Kuuntele koko podcast!